Ja se inspiraation tunne lähti tästä liikkeelle. Tämä on vuosia kausia vanha tuubihuivi. jonka ompelin miehelle. Se on miehen vanhasta puseron helmasta ommeltu. Nyt mies totesi, että voisi sen karsia pois, koska ei ole enää tullut tuubia käyttäneeksi. Vähän varovasti kyseli, että haittaako kun minä tuubin hänelle olin lahjaksi ommellut..
..ja minä siihen, että no ei todellakaan haittaa - koska näin tuubihuivin jo silmissäni pipona!
Tässä tulee yksi pieni kikkakolmosjippovinkkiniksi pipojen ompeluun:
Jos ei pituus riitä kaavaan* isolla käänteellä, tee pipo kahdesta osasta. Ompele ensin poikkisauma ja aseta se niin, että päälle tulevan pituus on 1-2 cm lyhyempi. Silloin sauma jää varmasti käänteen alle ilman, että sitä saa aina taitteessa asetella piiloon.
*Minulla oli käytössä Paapiin pipokaava ns. puolitettuna ja siihen käänne lisättynä. Leveyteen en laittanut saumanvaroja yhtään (itse asiassa ehkä vähän jopa kavensin kaavan päänympärystä), koska tämä ribbi kuitenkin joustaa hyvin.
Hei, pakko tulla kommentoimaan noin vuoden lukemisen jälkeen, että blogisi on ihan huikea! Olo on lukemisen jälkeen parhaimmillaan todella inspiroitunut ja hyviä kierrätysvinkkejä satelee! Pitääkin alkaa keräämään vessanpaperin hylsyjä ja virkkausinspiraatio heräsi myös :) kiitos kun jaksat näin ahkerasti päivittää blogiasi.
VastaaPoistaVoi kiitos kivasta kommentista! <3 Mukavaa kuulla et oot tykännyt ja inspiroitunut, se myös inspiroi minua jatkamaan blogijuttuja :)
Poista