2. luukku: Vessapaperihylsyistä kuusi

Joulukalenterin kakkosluukku!

Mitäpä kierrätystä siitä avautukaan?

Ks. tästä blogijoulukalenteri 2021: 1. Enkelikellon muodonmuutos

TADAA: vessapaperihylsyjä!

Sitä saa mistä tykkäsitte (tai ainakin somessa tykättiin kovasti)! Kun Hävikkiviikko-teemaviikollani esittelin vessapaperihylsyistä punotun säilytyskorin (eli astetta modernimman tuohikorin) niin tässä tulee sitten jouluista jatkoa tuolle joka talouden kertakäyttötuotteelle. 

Ks. Hävikkiviikko: vessapaperihylsyistä punottu kori

DIY: Vessapaperihylsyistä kuusi

Mitä tarvitset? Vessapaperihylsyjä tai muuta vastaavaa kartonkia, lisäksi myös isohko pahvi (mieluiten myös joku uusiokäytettävä; ei haittaa värit eikä kuvat, ne menevät kyllä piiloon), kuumaliimapyssyn, tahtoessasi lyhyet led-valot ja pieni tähtikoriste latvaan.

Ja näin sen teet: Ensin leikkaa ja liimaa kartio pahvista. Anna pahvin reunojen kulkea limittäin niin kuusi saa vahvemman rungon alleen.

Saksi hylsyt pituussuunnassa auki ja  litistä auki tasaiseksi. Leikkaa hylsystä kahdessa kerroksessa isohkoja "kynnenmuotoisia" paloja. Osa saa olla myös pienempiä/kapeampia. Latvaa kohden on hyvä pienentää paloja.

Liimaa vierekkäin alhaalta aloittaen. Liimaa eka kerros vain noin puolivälistä ja taita yli menevä osuus.

Liimaa palat yläreunoistaan kerros kerrokselta. Välillä on hyvä painaa kartonkia ensin vähän kaarelle niin asettuu paremmin yhdellä pienellä liimauksella. Latvaa kohden pienennä ja vähän tihennä paloja.

Lopuksi tahtoessasi aseta/liimaa latvaan tähtikoriste - tämä metallinen tähti on muuten edellisluukun enkelikellon muodonmuutoksesta! Näin se pala palalta koko enkelikello lähtee uusiokäyttöön.

Lisää ympärille tahtoessasi pienet led-valot (metallilankaiset ovat parhaimmat niin voi vain kiertää ympärille, ei tarvitse kiinnittää pysyvästi millään tavoin). Patterilaatikon voi ujuttaa sopivasti kuusen alle.

Tästä tuli mielestäni tosi kiva! Eka meinasin lisätä maalia tai glitteriä kuuseen, mutta vähemmän on enemmän. Tällaisenaan hyvä, ei se muuta kaipaa. Ja eihän arvaisi, että on tehty ihan vaan tavallisista vessapaperihylsyistä?

Tykkään myös tuosta kuinka vähän näyttää, että kuusi olisi "varpaillaan", kun alimmaiset palat ottavat vastaan ja kuusi on muuten irti pöytätasosta. Kuusi näyttää kevyeltä, ja toki myös on sitä. 

Otetaan loppuun muutama muu jouluinen vessapaperihylsy-niksipirkkavinkkivitonen!

Vessapaperihylsy-vinkki nro. 1

Klassikko se on ja syystä, koska toimii hyvin. Olen vuosikausia käyttänyt tätä vinkkiä lahjapapereissa. Pistä hylsy ympärille (myös puolitettu ajaa asiansa) niin se pitää rullan kurissa, ei lähde auvautumaan ja ryttääntymään.

Vessapaperihylsy-vinkki nro. 2

Oiva klassikko se tämäkin: puff boxit! Eli paina päät sisäkkäin ja siinäpä sulla pikkuruisen lahjan säilytyskotelo. Paperia ympärille (voi kietoa putkena eka päälle yhdellä teipin palalla ja sitten painaa päät sisäkkäin) ja lyhyt nauha ympärille - ja soma pikkupaketti on valmis.

Lemmikeillehän tämä käy myös muuten namipiilona ihan tällaisenaan.

Vessapaperihylsy-vinkki nro. 3

Olen käyttänyt tätä niksiä useina jouluina. Joskus ei jaksa laittaa kaikkia palloja kuuseen, koska on välillä kiva vaihdella kokonaisuutta. Silloin laitan yli jäävät pallot maljakkoon tai lasikupuun. Jos maljakko tai kupu ei tule täyteen, keskelle voi ujuttaa vessapaperihylsyn niin palloja tarvitsee vain reunoille. Hurjan kätevää.

Toki saman asian ajaa mikä vain pahvi- tai paperitöllö myös.

Ja tältä se sitten näyttää! Pienen pienet pallot, sisällä kuvussa vessapaperihylsy. 

Eikä siinä vielä kaikki! Mitä muuta jouluista vessapaperihylsyistä saa? Vaikkapa kattaukseen (tai vastaavasti lahjapaketoinnissa) karkkipötköpiiloja (ks. Kattausvinkkejä, kohta nro 7) tai vaikkapa rungon virkattavalle kestokynttilälle (ks. ohje)!

Huomenna tiedossa jotain mikä liittyy myös pahviin, mutta erilaiseen sellaiseen. Ja myös kuuseen!

1. luukku: Enkelikellon muodonmuutos

 

NYT SE ALKAA: BLOGIJOULUKALENTERI VUOSIMALLIA 2021!

Eka luukku! Kuinka ihanaa, olen tätä jopa odottanut. Ja mitä kaikkea onkaan luvassa, lue vähän tämän kierrätysaiheisen blogijoulukalenterin teemoja tästä promopostauksesta.

Joulukalenteri starttaa siitä mihin se viime vuonna jäi. 

Enkelikello, rikkinäinen. Pelastin sen kotiin roskiin menolta tietäen, että korjata ei voi (yritetty on jo ennen kotiin tuomista), joten palat lähtisivät mikä minnekin. Viime jouluna eivät vielä ehtineet uusiokäyttöön, mutta ideoin kyllä jotain ks. viime vuoden toka vika luukku tästä.

Tämä ensimmäinen luukku kierrätysaiheiseen blogikalenteriin on startti sille, että joulukoristeita esille ottaessa vanhaa (ja etenkin vähän rikkinäistä) koristetta voi todellakin katsoa uusin silmin. Paloiksi ja uusiokäyttöön, mitä kaikkea mistäkin voisi saada? Yllä olevasta linkistä löytyy myös paljon muita joulukoristeiden kierrätysvinkkejä!

Ja minkälaisen muodonmuutoksen enkelikello sai?

Jokseenkin ekana kiinnostivat itse enkelit. Mietin ensin joulukortteihin liimaamista. Ehkäpä kranssiin? Tai sittenkin joulukuuseen? Vai kuitenkin jotain muuta? 

Mahdollisuuksia oli monia, enkä oikein osanut päättää, joten valikoin sen idean, jossa ei liimata tai kiinnitetä mitään pysyvästi - voin siis vaikka ensi jouluna purkaa homman ja tehdä enkeleistä taas jotain uutta!

Enkelikellosta tuli pieni tuulikello! Tai oikeastaan ihan vain ikkunakoriste. Pieni sellainen.

Ja mitä oikeastaan edes tein? Kiinnitin langat (= jämälankapussista pätkiä) enkeleihin. Lisäsin lenkillisillä korupiikeillä lasihelmet (= uusiokäytössä ties monennetta kertaa) painoiksi. Ripustin enkelit enkelikellon kolmiopidikkeen päihin. Kiersin lankaa pidikkeen ympäri ja keskusreiän läpi. Lisäsin helmiä myös pidikkeen reunoihin alas ja yhden ison päälle. Ja siinäpä se sitten olikin. 

Pyrin johonkin pelkistettyyn herkkyyteen, en tiedä välittyykö ajatus tästä pienestä viritelmästä.

Sitten tartuin (kirjaimellisesti) enkelikellon alustaan. Vääntynyt, kupruileva... mutta kivasti patinoitunut! 

Jo viime vuonna ajattelin, että tämän voisi hyödyntää vielä siinä mihin on tarkoitettukin: alustaksi kynttilälle.

Kun ei supisuoraksi saanut niin päätin hakata kupruille lisää. Vasaroin jonkun vartin kummaltakin puolelta, jonka jälkeen osumaa oli kivasti eikä pinta enää häirinnyt silmää. Kuvassa alustan naputtaminen oli vasta puolivälissä.

Siitä tuli oikein kiva, mutta...

...not enough! Kivat piparireunat, mutta jotenkin tämä jäi vielä vähän pliisuksi. Jotain lisää, mutta mitä?

Sitten muistin tämän puupalikkamöhkäleen! Otin alle korkeutta tuomaan - ja niin vauhdilla, että jäi kuvan ottokin vähän puolitiehen. Mutta kuviteltaa kuvaan valo ja tarkkuus, heh.

Sekin on saanut osumaa ja on samankaltaisesti vähän pinnaltaan patinoitunut. En tiedä mikä tämä on alkujaan ja mistä se minulle joskus aikoinaan kulkeutui, mutta on kuleksinut tiellä. Joskus kynttilän alla käyttänyt, mutta puisena on tuntunut turvattomalta. Nyt liimasin siihen metallia päälle ja paloturvallisuus kasvoi harppauksen. Plus, että ne sopii yhteen. Ja näyttää myös ihan kivalta.

Huomenna jatkuu, siinäkin tehdään jotain uutta vanhasta. 

Spoiler alert: seuraava luukku lähtee liikkeelle aika pitkälti roskasta. Tai siis sellaisesta mitä ihan joka taloudessa on aina ja kaikkisesti. Mutta nyt siitäkin voi tehdä jotain jouluista ja kestävää! Se mistä on kyse, näkyy täällä blogissa huomenna!

Ompele älylelu koiralle.

Eka ajattelin, että tätä en tänne julkaise. Tuli niin turkasen ruma juttu.

Mutta toisaalta. Tämä on ollut NIIIIIIIIIIIN hitti koiramummon mielestä, että ehkäpä tämä tuo iloa myös jonkun muun koiralle - vaikkapa pukinkonttiin! Koska kyllähän niin monessa perheessä myös lemmikkikoira saa jotain kivaa kuusen alle niin mikseipä jotain itse tehtyä ja myös samalla tilkuista kierrätettyä?

Tein eka tämän ihan vain prototyypiksi, mutta koiraa siihen niin tykästyi, joten jäi käyttöön sellaisenaan.

Se on älylelu koiralle!

Se on a) tilkuista ommeltava eli hyvinkin kierrätysmatskuista valmistettava, b) neliö tai palikka vaikka näyttääkin suurimmaksi osaksi muodottomalta möhkäleeltä ja c) se todella toimii!

Ompele älylelu koiralle

Kuinka sen teet? Leikkaa kuusi isohkoa tilkkua*, osa neliöiksi, osa pitkiksi suorakulmioiksi. Taittele suorakulmiot isoille laskoksille ja ompele päältä, jolloin laskokset jäävät taskuiksi. Tee erikokoisia laskoksia eri paloihin, jotta lelussa on helppoja ja vaikeita taskuja. Kannattaa vahvistaa taskun yläreunat kunnolla ettei tarvitse heti parsia tikkauksia. Neliöihin voi tehdä pari nauhaa tai lenkkiä, joista koira voi ottaa kunnon otteen ja riepotella lelua. 

* Itsellä on trikoota ja collegea, huomasin et college on parempi. Trikoo joustaa liikaa. Mitä paksumpia ja  tiheämpiä, sitä kestävämpiä koiran käyttöön.

Ohje jatkuu alla.

Ompele (saumurilla saa vahvemmat saumat, mutta hyvin voit myös jousto-ompeleella ommella, jos myös vahvistat siksakilla saumat) kuusi palaa palikaksi, esim. neljä vierekkäin putkeksi ja laitimman palan ylös ja alas vikat palat. Sitten yhdistetään sivut. Jätä viimeiseen saumaan aukko, käännä oikeinpäin ja täytä vanulla. Neliö saa jäädä kevyeksi ja pehmeäksi, joten ei tarvitse täyttää täyteen.

Ja miten se älylelu sitten toimii? 
Laita pieniä herkkuja tai keksin paloja taskuihin. Sitten anna lelu koiralle! 

Muutamia vinkkejä:

Ompele taskujen tikkaukset kankaasta hyvin erottuvalla värillä niin näet selkeämmin heti, jos lelu jostain kohti ratkeaa. Voit tehdä vanutäytteestä vähän turvallisemman tekemällä ns. vuoren vaikkapa sukkahousun lahkeesta. Eli sujauta pätkä sukkista sisään, täytä ja solmut päihin. Jos sauma ratkeaa, ei vanut mene heti koiran suuhun.

Entä se lelun koko? Melko iso saa olla, jotta siihen mahtuu taskuja. Iso myös siksi, että koira ei vain ala hampailla lelua työstämään. Pointti on pyöritellä, hutkia ja tutkia.

Mutta jos koirasi ylipäätään on yksi tuhomonsteri, joka hajottaa aina kaikki lelut, ehkä tämä ei ole sopiva lelu sellaiselle. Mutta jos koira nauttii piilotusleikeistä ja muista älyä haastavista namipalkkiojutuista, tämä voi olla just hitti sun koiralle.

Cora tajusi kyllä heti alusta mikä on homman nimi. Kun sitä tökki, vieritti ja liiskasi niin johan alkoi tippumaan herkkupaloja. Cora viihtyy neliön eli pallon kanssa helposti parikytä minuuttia itsekseen*. Antaa haastetta ja kärsivällisyyttä.

* Ei kuitenkaan yksin, aina valvonnan alla. Silmällä on pidettävä, jos vaikka liian rajusti leikkii ja sauma repee. Pari kertaa onkin saanut parsia ja vahvistaa alkavaa repeämää.

Tämä oli tässä vähän aikaa sitten synttärilahja Coralle. Voisiko uskoa, että Cora on jo 15-vuotias! Virkeä mummo vielä ja ikäisekseen hyväkuntoinen. Älylelu tekee mummollekin hyvää, aktivoida pitää vanhaakin.

Että älylelua ompelemaan kaikki vaan! 

Katso myös mm. nämä DIY-koiranlelut:

Kahden minuutin piilopussi

DIY: Snuffle mat

Pehmopallo koiralle

Pilleripurkkipeli

Pizza-lelu ja/tai emoji-lelut

Tulossa: blogijoulukalenteri

Arvatkaa mitä? No sitä just! JOULUKALENTERI! 

Nyt on ensimmäinen adventtisunnuntai ja sen myötä kerron, että kohta, ihan kohta se alkaa: joulukuu ja tämän vuoden blogijoulukalenteri! 24 luukkua itse tehtävää joulukivaa. 

Päätin, että tämän vuoden teema on KIERRÄTYS. Eli kaikki luukut ovat tavalla tai toisella kierrätettyä, kotona valmiiksi löydettyä tai muuten vain uusiokäytettyä. Mitään en blogijoulukalenteria varten hankkinut, ainoastaan liimaa oli ostettava lisää. Eikö kuulosta hyvältä? Kierrätystä 24 päivää putkeen!

Ja jotta ihan sekavaksi menee niin jaoin kalenterin myös osioihin. 

Ensin tulee ensimmäisen viikon ajan vähän joululämmittelyä peruskierrätyksistä, sitten joulukuun toinen viikko on teemalla klassikot uusiksi! Se mitä se tarkoittaa, jääköön nähtäväksi.

13. päivä alkaa viikko paketoiden! Paketointia, itse tehtäviä kierrätyslaatikoita, kestojuttuja - paljon kaikkea kivaa, joilla saada pikkutonttujen paketit somiksi kuusen alle. Joten ei kiirettä paketoida niin ehdit saada vinkkejä kuinka paketoida kierrättäen!

Starttipaketti kierrätyspaketointiin löytyy myös viime vuoden blogijoulukalenterista: 
ks. 16 vinkkiä ekologisempaan paketointiin. 

Viimeiset luukut ovat teemalla viime hetken pikaiset idikset jouluun. Lopussa ei enää hötkyillä, sitten voi vain istua ja nauttia, vähän fiilistellä ja ohessa tehdä viime hetken juttuja, joissa ei kauaa menee aikaa kiireisemmälläkään jouluimmeisellä.

Miltä kuulostaa?

Mä laitoin tänään myös joulukuusen! Joulu on saapunut, tästä se voi alkaa! 

Uusia luukkuja odottaessa, katso tästä edellisten joulukalentereiden luukut:

Joulun 2020 joulukalenterin kaikki luukut
Joulun 2019 joulukalenterin kaikki luukut
Joulun 2017 joulukalenterin kaikki luukut

Viiden minuutin korvakoruteline

Kaikki, jotka ovat jonkun aikaa jo blogiani lukeneet, tietävät minun olevan korvisfani. Korvakorut the best. Ihan kotona löllötellessä en korviksia pidä, mutta kaikkialla muualla. Ilman ei osaa olla.

Ja koska korviksia on paljon, on kiva usein ne sen hetken lempparit nostaa esille.

Halusin sellaisen pienen pystytelineen, johon saisi sekä koukulliset että tapilliset korvakorut esille. Pitkään mietin et mistäs sellaisen tekisi. Joogassa kesken loppurentoutuksen se ajatus sitten jostain iski: rottinki! Sen jälkeen en enää mihinkään rentoutukseen voinut keskittyä, ajattelin vain sitä hetkeä, kun jooga loppuu, meitsi kurvaa heti ostamaan rottinkia!

Katso myös: korkkinauhasta isot pisarakorvikset itse tehty.

Ja näin sen tein:

Viiden minuutin korvakoruteline

Leikkaa vahvasta pahvi- tai kartonkilaatikosta keskusta pois. Voit jättää 1 cm "kehykset" reunoille. Helpoiten tämä hoituu, kun piirrät viivottimella viivat ja leikkaat viivotinta vasten mattoleikkurille keskustan pois. Meni aika vaivattomasti - toki laatikon vahvuus vaikuttaa kuinka helposti leikkaaminen sujuu.

Leikkaa etuosaa vähän isompi pala rottinkia ja liimaa kuumaliimalla yksi laita kerrallaan kiinni. Leikkaa ylijäävät reunat pois. TADAA - valmista! 

Ensin ajattelin tätä tehtävän yhteen valkoiseen puukehykseen, mutta olinkin jo vienyt sen kierrätyskeskukseen (mitään saisi heittää pois, kun heti olisi just sitä tarvitsemassa..). Ärsyynnyin jo, että tuliko ostettua nyt rottinkia hetken inspiraatioon ihan turhaan, kun idea meni piloille - vaan sitten hoksasin, että voihan kehyksen korvata pahvilaatikolla! Sattui olemaan niin sopivan sävyinenkin laatikko uusiokäyttöä vailla. 

Ei muuten näytä takaa kovin kummoselta - mutta ei sen tarvitsekaan, etupuoli on se juttu!

 

Ja lopulta tästä tuli oikeastaan paaaaaljon parempi mitä ensin ajatellun puukehyksen kanssa. Ihana viiden minuutin juttu. Tuli valmista yhtä nopeasti mitä ideakin päässä syntyi.

Mitä parasta: tämä teline pysyy pystyssä. Myös tuollaisella aaltoilevalla rottinkitasolla!

Oranssit korvakorut saatu Koruhillasta, muut itse tehtyjä tai ostettuja.