Tältä näytti lähtötilanne kaikissa autenttisissa ryötteissä, leipäpaahtimen muruissa ja muussa joukkoon sopimattomassa. Piti olla hallittu kori ja rajoitettu homma, mutta joko sitä piti pelata tetristä, että erikokoiset laatikot ja tablettiliuskat istuvat metallihäkkikoriin tai sitten vain pistää mihin käsi osuu eli yleensä ihan miten sattuu.
Eikä mikään hyvä paikka siinäkään mielessä, että juurikin tuolle tasolle paistaa suora aurinko. Ja jos ei aurinko paahda niin ainakin leipäpaahdin käy kuumana. Ei hyvä, siinähän pillerit hikoilee mennen tullen.
Ostin Ruohonjuuresta pieniä mehushotteja ja koska pienet lasipullot olivat jotenkin tosi söpöt, en raskinnut heittää niitä pois. Kannatti ottaa talteen.
Pesin pullot tiskikoneessa ja liuotin etiketit pois. Kaulan ympäriltä otin pihdeillä avaamisesta jääneen ylimääräisen metallirinkulan pois. Sitten pullot olivatkin valmiit uusiokäyttöön.
Vähän kyllä pistää miettimään, että onko nämä kaikki liuskat eli läpipainopakkaukset tarpeellisia? Mikseivät voi olla suoraan purkissa roskamäärän vähentämiseksi? Nämähän ovat sekäjätettä. Vaikka on metallia, eivät kuulu metallinkeräykseen (paitsi jos on kummaltakin puolelta metallia). Ja vaikka on muovia, eivät silti kuulu muoveihinkaan. Melkoista haaskausta, hyvin moni voisi olla pienessä purkissa kuten esim magnesium niin veisivät vähemmän tilaakin?
// EDIT: Lisäyksenä sanottakoon, että per pieni purkki ei mahtunut pitkän ajan vitskuja ja hitskuja, se tuskin olisi suotavaakaan. Loput jäivät alkuperäisiin laatikkoihinsa ja kaappiin odottamaan pullojen tyhjentymistä. En löytänyt selvää tietoa kuinka valoherkkiä ovat tabletit, joten lyhyen ajan sisältö on turvallisempi. Toki onneksi pullot ovat tummia ja suodattavat osan valosta.
Ja jälkeen:
Ah, kuinka pelkistettyä! Ei rumia pahvipakkauksia, ei mitään ylimääräistä. Ja kuinka pieneen tilaan ison laatikon pillerit mahtuivatkaan! Ihan kuin olisi laittanut tilaa pankkiin.
Eikä tähän uuteen paikkaan aurinko paista, joten ovat nyt paisteelta suojassa.
