DIY Soodamaaliruukut

Kevään lähestyessä se aina iskee: orastava viherpeukalointi. 

En kyllä edes ole mikään hyvä viherkasvien hoitaja. Mutta olen sitäkin parempi (tai ainakin innostunut) ruukkujen peukaloija! Kivassa ruukussa se rumakin viherkasvi kaunistuu eikun.. Oli miten oli, ruukut ja viherkasvit ovat vähän kuin sisustustyynyt. Niillä saa helposti muokattua kodin fiilistä ja sisustuksen yksityiskohtia vähällä vaivalla ja ilman, että ne veisivät kodissa yhtään sen enempää tilaa kuin aikaisemminkaan.

Ostin aiemmin kaksi pikkuruista kasvia heräteostoksena. En edes tiedä mitkä niiden nimet ovat (eivät tuppisuina minulle esittäytyneet). Mutta tiesin, että uudet ruukut ne tarvitsevat! Tai ei uudet, mutta uudenlaiset. Vanhat, mutta uudenveroiset.

Ks. myös: Itse tehty keramiikkaruukku / Makramee-sydän (+ ohje) / Kalkkimaalispraylla maalattu tarjotin

Lähtötilanne.

Vanhat ruukut, jotka olivat kai alkujaan vihreät. Maalasin ne joskus huonosti spraymaalilla (ja miksi huonoksi, katso seuraava kuva) ja nyt päädyin kolmanteen pintakerrokseen: soodamaaliin.

Maalasin joulukalenterissa joulupallon soodamaalilla (ks. postaus). Se kokeilu oli hyvä ja oli kiva kokeilla kikkaa uudelleen. Soodamaalia kutsutaan myös trash to terracotta -kierrätykseksi ja se sopii monille materiaaleille lasista lähtien.

DIY Soodamaali:
Sekoita akryylimaalia ja ihan tavallista ruokasoodaa sekaisin ja maalaa suht paksulla kerroksella.

Ennen - jälkeen

Spraymaalaus olisi muuten ollut ihan hyvä, mutta kun ei. Valumaa, ruttua, hilseilyä ja epätasaista jälkeä kaikissa merkityksissään. Rumat ku mitkä. Ei hivele silmää.

Soodamaali peitti hyvin rumuuden alleen kaikkine epätasaisuuksineen. Uudesta lookista tuli ehkä jopa vähän hempeä. Sekoitin näihin muuten valkoista ja vähän kullansävyistä akryylimaalia (plus sitä soodaa),  vaikka lopputulos näyttää hiukan vaaleanpunaiseen taittavalta. Valinta oli hyvä. Ensin mietin ihan kunnon vaaleanpunaisia tai keltaisia ruukkuja, mutta olisinko ollut pian vetämässä neljännettä väripintaa päälle? Tämä haaleanvaalea sävy on varmasti sellainen, että sitä jaksaa katsoa pitempään kyllästymättä.

Kaksi kerrosta se otti. Ensimmäinen oikealla, lopputulos vasemmalla. 

Soodamaali muistuttaa kyllä vähän betonipastaa. Yleisilme on vähän kuin töhnällä töpötetty. 

Tykkään. Kyllä siinä passaa nimettömien viherasukkien kasvaa. 

Ehkä jonkinlaiset aluslautaset pitää vielä lisätä, jotta kastelu helpottuu.
 

Superhelppo yhden kappaleen säilytyskori (+ohje)

Säilytyskorit - montakohan erilaista sitä on vuosien aikana tehnyt? 

No tässä yksi uusi! Olen ihan mielissäni tästä kulmikkaasta kangaskorimallista. Se on ihan superhelppo ja siinä on pieni jippo - mikä on varmaan muille ihan selvä asia, mutta jotenkin nyt vain sen oivalsin melkein kuin sattumalta.

Idea lähti tästä tupariviemisestä (ks. lisää tästä). Kun kyseessä ei ollut juhlat, en tahtonut paketoida viemistä. Muutenkin pieni vieminen kuuluu mielestäni olla vähän rennommin ilman mitään kääreitä. Jotenkin tahdoin viemisen osat nitoa yhteen, joten ompelin niille kankaisen säilytyskorin. 

Ja vitsit korimallista tulikin helppo! Se on yhdestä kappaleesta, siinä on selkeä pohja ja se on kokonaan kaksinkerroin (ja käänteessä nelinkerroin) ilman, että pitää miettiä vuoritusta tai sitä, että käänteeseen tulisi kankaan nurja puoli ja/tai sauma näkyviin. Ja mitä paksummasta kankaasta ompelee, sitä jykevämpi korista tulee. 

Kaikkein parasta on se, että tämän korin voi myös ommella vain ja ainoastaan saumurilla! Ei siis tarvitse huolitella tai muuta. Ei ole edes kääntöaukkoa, jota pitäisi käsin ommella. (Toki, jos ei tahdo, että pohjaan sisäpuolelle jää näkyviin saumuroitu sauma niin sen voi myös kikkailla helposti piiloon. Mut tässä superhelpossa ohjeessa se saa näkyä korin sisässä.)

Tässä tulee ohje:

OHJE: YHDEN KAPPALEEN SUPERHELPPO SÄILYTYSKORI

1. Leikkaa kankaasta suorakulmio, esim. tässä (lev.) 60 x (kork.) 45 cm. Taita kaksinkerroin ja ompele pitkä sauma (oikeat puolet vastakkain).

2. Taita vielä kaksinkerroin leikkaa kulmasta esim. 4 x 4 cm neliö pois. Jos tahdot pohjasta enemmän neliön, leikkaa vaikka 6 x 6 cm neliöt.

3. Avaa taitos ja ompele alasauma (tämän voi myös tehdä vaiheessa 1).

Ohje jatkuu:

4.-5. Taita kulmat kuvan mukaan ja ompele saumat yhteen. Korin pohja on valmis. Käännä "pussi" oikeinpäin.

6. Leikkaa myös yläkulmista yhtä isot neliöt pois (tämän voi myös tehdä vaiheessa 2).

7. Ompele suora sauma ja kulmat myös ylös niinkuin edellä.

8. Työnnä "suljetun pussin" yläpääty korin sisään eli pussi menee kaksinkerroin.

Ja  lopuksi viimeistely:

Lopuksi käännä vielä reunus alas ja viimeistele halutessasi "merkillä". Itse käytin pientä korkkikankaista suikaletta, jonka ompelin käsin puuvillalangalla muutamin pistoin kiinni taitteen kummallekin puolen. Korkkikankaan sijaan  voi käyttää myös nahkapalaa tai kangasnauhasuikaletta. Tai ei mitään, jos niin haluaa.

Sitten kori onkin valmis! Superhelppoa, eikö!

Viemisiksi tehty kori oli siis jotain sisustussekoitekangasta. Itselle tein tällaisen vielä jytkymmän korin paljon vahvemmasta matskusta. Tämä on kuin pöytätablettia, mutta metritavarana. Nappasin joskus mukaan Eurokankaan vitosen pussi -kampanjassa. 

Tähän koriin meni noin 40 x 55 cm pala ja leveyttä pohjassa on enemmän. "Merkkiä" en laittanut, kun oli jo itsessään aika koristeellinen kuviointi. Sivusauma on myös muuten lyhyen sivun sijaan tässä takana pitemmän sivun keskellä, jotta sai kuvioinnin symmetrisesti istumaan korin etuosaan. 

Vahvuutta korilta tarvitaankin, kun sijoitin siihen käytössä olevat muistivihot, kesken olevan kirjan ja kalenterin. Marie Kondon tyyliin kokeilen nyt näidenkin säilytystä pystyssä. Kun ne ovat samaisella paikalla lappeellaan, siihen tulee päälle lätkästyä jos mitä paperia ja kirjaa. Ei enää epämääräisiä lippulappusten pinoja! Selkeyttä, selkeyttä pieniin asioihin,

 

Lahjaksi virkatut tiskiliinat (+ohje)

Kevään värit hyppäsivät virkattuihin tiskiliinoihin. 

Nämä tosin eivät jääneet omaan käyttöön, vaan tein ne ensivisiitin viemisiksi ensiasuntoon muuttaneelle nuorukaiselle. Ajattelin, että raikkaat värit, ne sopii ekaan omaan keittiöön. Tai jos ei keittiöön niin ainakin siivouskaappiin.

Virkatut liinat ovat aina hyödyllisiä. Itse ainakin tykkään, että siivousrättejä on paljon, jotta niitä ei tarvitse olla koko ajan pesemässä. Ja että kun pesee, ei tarvitse pestä hurjan vajaita koneita - koska vajaissa pesukoneissa ei ole mitään järkeä, se on veden ja sähkön tuhlausta.

Oranssin tiskiliinan virkkasin eka. Sen tein ihan isoäidin neliöllä ja lopuksi viimeisenä on kerros pelkkiä pylväitä. Pylväiden jälkeen tein vielä viimeistelevän kerroksen kiinteitä ketjusilmukoita. Tykkään niistä, ne tuovat virkattuun reunaan jämäkkyyttä.

Ensin olin virkkaamassa myös vihreän liinan ihan samanlaiseksi, mutta saman työn toistaminen tuntui tylsältä. Sitten siitä tulikin isoäidin neliön tapaan pylväiden ja ketjusilmukoiden vaihtelulla vähän koristeellisempi liina. Aukkoja vähemmän, pylväitä enemmän. Samaalla liinasta tuli myös vähän "paksumman" tuntuinen.

OHJE: Virkattu tiskiliina

Lanka: Mikä vain 100 % puuvilla- tai bambulanka. Koukku langan ja käsialan mukaan (itsellä tässä 2).

Krs:n alussa eka pylväs = 3 kjs.

Tee näin: Virkkaa 3 kjs. Yhdistä renkaaksi ps:lla. 

1. krs: *3 pylvästä, 2 kjs*, toista *-* yht. neljästi. Yhdistä krs ps:lla.

2. krs: Virkkaa jokaiseen pylvääseen 1 p ja kaikkiin kulmiin 2 p + 2 kjs + 2 p.  Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle neljälle laidalle tulee lopuksi yhteensä 7 pylvästä.

3. krs: Kuten edellä. Jokaiselle laidalle tulee 11 pylvästä.

4. krs: 5 kjs, *jätä 3 s väliin, 4 p, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 4 p*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 6 pylvästä + aukko + 6 pylvästä.

5. krs: *3 p kjs-kaareen, 2 kjs, jätä 3 s väliin, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 3 p, 2 kjs, jätä 3 s väliin*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 5 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 5 pylvästä.

6. krs: 6 p, *2 kjs, jätä 3 s väliin, 2 p, kulmaan 2 p + 2 kjs + 2 p, seuraavaan laitaan 2 p, 2 kjs, jätä 3 s väliin, 3 p kjs-kaareen, 3 p, 3 p kjs-kaareen,*, toista *-* koko krs. Yhdistä krs ps:lla. Jokaiselle laidalle tulee 5 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 5 pylvästä.

7. krs: Kuten 5. krs, mutta pylväitä on vain enemmän ennen ja jälkeen kulman. Jokaiselle laidalle tulee 9 pylvästä + aukko + 3 pylvästä + aukko + 9 pylvästä.

8. krs: Kuten 4. krs, mutta pylväitä on vain enemmän ennen ja jälkeen kulman. Jokaiselle laidalle tulee 14 pylvästä + aukko + 14 pylvästä.

9. krs: Virkkaa jokaisen pylvään kohdalle 1 p ja kulmiin 2 p + 2 kjs + 2 p. Yhdistä krs ps:lla. 

10. krs: Virkkaa jokaisen pylvään kohdalle 1 p ja kulmiin 6 p. Yhdistä krs ps:lla. 

(Jos haluat: 11. krs: Viimeistele virkkaamalla jokaiseen s:aan 1 kiinteä ketjusilmukka.)

Päättele langanpäät.

 

Nivoin rätit langalla yhteen käyttö/pesuohjeen kera ja kokosin niiden ympärille pienen "setin". Halusin mahdollisimman käytännöllisen tupariviemisen, joten päädyin kahviin (koska kahvia pitää aina olla), kuvasta unohtuneeseen karkkipussiin (vaikkapa seurustelukumppanin kanssa jaettavaksi leffailtaan) ja käsisaippuaan (hyvinkin tarpeellinen tässä korona-arjessa). 

Ujutin kaikki puuvillakankaiseen koriin, josta en sanokaan vielä mitään muuta. Innostuin tuosta superhelposta korimallista niin, että siitätä tulee ihan oma postaus seuraavaksi!

Tsekkaa myös ohjeet:
Virkatut Suit sait pöly pois -liinat / Virkattu räsyrätti jämälangoista 

Neulottu ja "punottu" tiskiliina / Neulottu sydän-tiskiliina

DIY-korujen alkeet osa 3

Vielä yksi korupostaus DIY-korujen alkeet -teemalla!

Toivepostauksen ykkösosassa oli välineitä, joilla tehdä koruja, jatko-osassa tarvikkeita ja osia, joista tehdä niitä koruja ja mitä jäljelle jää? Muut materiaali! Ks. osa 1 tästä / osa 2 tästä.

Ja mitä tarkoitan muilla materiaaleilla? Erilaisia asioita, joista tehdä tai koota koruja edellä esiteltyjen tarvikkeiden ja välineiden avulla. Kaikki postauksessa esiintyvät korut (no valtaosa korvakoruja) ovat malliksi ja inspiraatioksi ja valitsin ne sillä perusteella, että ne ovat myös aloittelevalle koruilijalle helppoja valmistaa, ovat kestäviä käytössä ja ehkä myös tyylillisesti erilaisia makuja puhuttelevia.

Mun top 3 lempimateriaalit koruissa:

Korkki

Korkkikangas on mitä ystävällisin materiaali herkille korville. Se on niiiiin kevyttä ja lempeää, että herkkäkin korva kestää yllättävän isot korvikset. Tässä vaikka pisarat malliksi: Korkkipisarat 

Nahka

Keinonahka tai oikea nahka, kumpikin käy - etenkin jos se on jotain jämää jostakin! Uusiokäytettävä nahka koruissa on aina winwin. Nahka on kevyt ja kestävä materiaali, josta saa monenlaisia koruja. Aloittelija voi lähteä liikkelle vaikka hapsuista, joita voi liimata korupiikin ympärille. Piikin lenkkipää jää hapsun ylimmäiseksi ja siitä sen voi kiinnittää suoraan korvakorukoukkuun tai välirenkaalla ketjuun. 

Lanka

Virkatut korvikset ovat nykyisin aika kivoja, mutta jos jätetään virkkaus tekniikkana pois, langasta saa monenlaista hupsua hapsua, joita yhdistää renkaisiin tai muihin linkkeihin. Ks. Lankahapsukorvakorut

Helmet

Helmissä on loputon määrä mahdollisuuksia! Valitse vain lempihelmesi ja sovella. Yhdistä eripituisiin korupiikkeihin, pujota metallilankaan, pujota suoraan renkaisiin.. Pillimäisiä putkihelmiä voi myös pujottaa kumilankaan.

Ks. lisää:

rannerenkaasta iso pyöreä riipus 

putkihelmistä joustava sormus

lasipilleistä "himmeli"kaulakoru

Massat

Massoissakin on loputon määrä mahdollisuuksia. Massat myös sopivat niin korviksiin, sormuksiin kuin kaulakoruihin. Tässä muutamia massoja pähkinänkuoressa:

Silkkimassa

Silkkimassa on pehmeää ja helposti muovailtavaa. Haju kivan makea, mutta mieto. Plussaa: massa kuivuu ja kovettuu melko kovaksi huoneilmassa. Lopputulos syntyy hitaasti, mutta ilman sähköä. Ei sovellu ihan hirmupikkutarkkoihin juttuihin, mutta sitäkin isompiin koruihin, koska on todella kevyttä. Lue lisää silkkimassasta tästä + kaikki silkkimassajutut tästä

Polymeerimassa

Polymeerimassoja ovat mm. Fimo ja Cernit. Polymeerit ovat käsin tai muotein muovailtavissa ja toisiinsa kivasti sekoitettavissa. Sopii myös pikkutarkkaan touhuun. Massa kovetetaan ihan tavallisessa uunissa alle puolessa tunnissa koosta riippuen. Aloittelijalle suosittelen Fimo Soft -massaa, joka on käsille pehmeämmän koostumuksensa takia lempeämpää ja helpommin muovattavampaa. 

Ks. kaikki Fimo-jutut / Cernit-jutut.

Korubetoni 

Kuin betonia, mutta ymmärtääksen hienojakoisempaa ja pienessä koossa myytävää. Voi valaa valmiisiin tai itse tehtyihin pieniin muotteihin - vaikkapa "pillerikorvakoruiksi" lääketabletin hylsyyn! Korubetonia voi kuivuttuaan myös maalata. Lue lisää korubetonista tästä.

Prikat ja mutterit

Työkalupakista voi myös löytää korumateriaalia! Prikkoja ja muttereita voi myös ostaa rautakaupasta kilohinnalla. Valitse pienikokoisia prikkoja ja muttereita ja käytä niin, etteivät ole suorassa ihokontaktissa. Esimerkiksi nappikorviksissa voi taakse liimata muuta ihoystävällisempää materiaalia.

Ks. lisää: 

Afrikan tähti -teemaiset nappikorvakorut 

värikkäät langalla päällystetyt prikkakorvakorut (sis. ohje) 

punaiset virkatut prikkakorvakorut (sis. ohje)

Nämä minimutterikorvikset tein jo vuonna ja ne ovat edelleen aika ihastuttavat! Kooltaan pienet, painoa ei ole paljoa. Näitä olen käyttänyt vuosien saatossa kyllä tosi paljon.

Ks. mutterikorvikset tästä.

Kierrätysmuovit

Olen tehnyt paljon erilaisista kierrätysmuoveista koruja, etenkin korvakoruja. Vinyyli (eli LP-levyt) on näyttävä ja kestävä, samoin vanhat pankki- ja lahjakortit. Pakkausmuovistakin voi leikata suikaleita korviksiksi. Yksi jännittävin korvispari on cd-levystä! 

Ks. lisää: 

vinyylikorvakoruja 

läpinäkyvät korvikset cd-levystä 

unikkokorvikset lahjakortista (sis. ohje)

suikalekorvikset muovipakkauksesta 

+ Katso myös "muoviroskasta on moneksi" -postaus

Rikkinäiset vetoketjut

Etenkin metallihampaiset vetoketjut ovat näyttäviä koruissa. Kierrä ja ompele ruusukkeeksi tai muuhun muotoon. Vetskarinpuoliskon voi käyttää kokonaan tai siitä voi leikata vain hammasrivistön ja liimata esim. nahkapohjaan spiraaliksi (ks. pyöreä kaulakoru kuvassa). Korviksina vetskarikorviksissa on vain yksi huono puoli: kannattaa pitää pitkät hiukset kiinni. Saattaa muuten tulla melkoista takkua, kun tarttuvat vetoketjun hampaisiin kiinni.

Ks. lisää:

vetskarikorvikset muotoon ommeltuna 

vetskariruusukkeet: pienet ruusukorvikset + suuri vetskarisormus

+ kahdesta samanlaisesta nätistä vetskarin vetimestä voi tehdä korvikset

Nappikorujen materiaaleja

Jos tykkäät pienistä nappikorvakoruista, tästä innostut: niitähän voi tehdä melkein mistä vain! Jos tausta on tasainen ja se on tappiin liimattavissa, sehän toimii.

Tässä monenlaista mallia: liimaa nappikorvikset litteistä tai korkeista niiteistä, minikokoisista nopista, ylimääräisistä napeista tai vaikka legojen kukkasomisteista (joita multa löytyy monessa värissä, heh..).

Ks. lisää: 

Geishakorvikset karkkipapereista 

yx-x2-korvikset laskimen näppäimistä 

oki-hahmokorvikset Monki-hintalappukoristeista

legokukkakorvikset (postaus sis. myös muita legokorviksia)

Vanhat kynät

Yllättävistä käyttöesineistä löytää matskuja koruihin! Pura kynä osiin ja ota talteen mahdolliset pyöreät metalli- tai muovirenkaat, kynän päät (eli ne kartiot) ja tietenkin itse hylsyt! Jos muste on kulunut nätisti, jäljelle saattaa jäädä kuvan mukaan kirkas hylsy. Se on muovia ja helposti saksilla pilkottava. Hylsystä saa pitkiä putkia tai pätkittynä pieniä muovihelmiä. 

Ks. kynänhylsykorvikset (sis. ohje) + muita kynien kierrätyksiä koruiksi tästä tai tästä.

Randomit

Nappikorviksiin tarvitsee aina kaksi pientä randomia, mutta jos on vain yksi ja iso outo asia kuten sirpale rikkoontuneesta lautasesta ylimääräinen legopalikka (tämä kultainen on tosin maalattu), se sopii hienosti sormuspohjaan liimattavaksi. Valitse liima materiaalin mukaan ja pujota sormus sormeen - helppoa!

Ks. kolikkosormus + uudelleen sormuksen liimausvinkki

Eli korumateriaaleja voi löytää mitä yllättävimmistä paikoista - penaalista, työkalupakista, roskikseen menevästä kamasta.. silmät auki, ei sitä tiedä mitä persoonallisia helmiä sitä löytyy mistäkin!

DIY-korujen alkeet osa 2

DIY-korujen alkeet jatkuvat!

Toivepostauksen ykkösosassa oli välineitä, joilla tehdä koruja, nyt tulee jatko-osassa sitten niitä tarvikkeita ja osia, joista tehdä niitä koruja. Ks. osa 1 tästä.

Pyrin näissä "koruilijan ABC"-postauksissa vastamaan millä vermeillä pääsee korujen teossa alkuun. Mitä hankkia, mitä nyt aika varmasti tarvitsee ja mitä ei välttämättä tarvitse - riippuu niin täysin millaisia koruja tahdot tehdä. Helmikoruja? Metallikoruja? Makrameeta? Massakoruja? Vaihtoehtoja löytyy, mutta niin myös niitä korutarvikkeita. 

JOS kaikki pitäisi kiteyttää pähkinänkuoreen, sanoisin että tämän kuvan asiat tarvitset (ja ehkä et jotain näistäkään - edelleen riippuen millaisia koruja tahdot tehdä). Mutta itsellä nämä ovat ne tärkeimmät ja käytetyimmät välineet (niistä edellä mainistussa 1. osassa lisää) ja tarvikkeet eli jonkinlaista metallilankaa, ketjua, välirenkaita ja korvakorukoukkuja. Niistä se lähtee.

Puretaan kuitenkin korun osia vähän tarkemmin:
(Tarvikkeiden järjestys satunnainen.)

Helmet

Helmiä on monenlaisia mistä valita suosikkinsa. Niitä on eri koossa ja muodossa esimerkiksi kivestä, lasista, puusta ja muovista. 

Muutamia huomioita helmistä: 

Kivi- ja lasihelmet ovat korvissa painavimmat ainakin isoina helminä. Puu voi olla miellyttävä iholle. Puuhelmistä lakkapintaiset ovat kestävimmät. Muovihelmet ovat lähinnä akryylista ja niissä voi joskus pinta lähteä käytön myötä.

Lisäksi on shamballahelmiä eli ns. pave-helmiä (ei kuvassa). Ne ovat polymeerimassasta valmistettuja helmiä, johon on upotettu pieniä säihkyviä strasseja. Ne on aika hauskoja blingbling-koruiksi. Polymeerimassoista voi myös itse pyöritellä helmiä.

Ihan pienimpiä (lasi)helmiä sanotaan siemenhelmiksi. Niiden tyypillinen halkaisija on esim. 2 mm. Jos haluaa tehdä koruja, joissa käytetään paljonkin pieniä helmiä tai helmiä, joissa on tosi pieni reikä, suosittelen hankkimaan helmineulan. Usein helmineuloja saa setin muutamilla euroilla. Ne ovat kirjaimellisesti pitkiä, superohuita neuloja, joilla on helppo pujottaa pienimmätkin helmet esim. korulankaan. Muutenkin aina kannattaa kiinnittää huomiota helmiä ostaessa niiden reikään ja siihen, että sopiiko se toteutukseen, esim. mahtuuko tarvittava/käyttämäsi korupiikki sen läpi.

Korvakorukoukut ja -tapit

Jos tahtoo tehdä korviksia, jonkinlaiset koukut tai tapit ovat ehdottomat.  Toisaalta, koukku kuin koukku, mutta tässä muutamia erilaisia malleja, joilla hienosäätää korvakorujen mallia tai tyyliä. 

Muutamia huomioita erilaisista koukuista: 

1. Avokoukkumalli, muodoltaan sirppikoukku (pieni kieleke koukussa = sirppi), koko suht pieni.
2. Pieni avokoukku kierre- ja pallosomisteella, "peruskoukku".
3. Peruskoukku, ei muuta eroa kuin materiaali kirurginterästä*.
4. Lukittava koukku. Erittäin hyvä superkeveisiin koruihin, varmistaa tuulessakin korvassa pysymisen. Lukittavissa malleissa on myös vaihtoehtona saranalukollinen koukku, mutta siitä ei ole omaa kokemusta.
5+6. Eri väreistä malliksi musta ja kuparinsävyinen koukku. Kooltaan normaalia hiukan isompia.

13. Rengaskoukku.

* Jos on "herkät korvat", valitse silloin kirurginteräs- tai hopeakoukku ("hopeoitu" korumetalli ei tarkoita, että se olisi hopeaa). Allerginen voi kokeilla myös niobium-koukkuja (kemiallisesti reagoimattomasta metallista). Muulloin riittää, että koukun korumetalli on nikkelitön, lyijytön ja kadmiumvapaa. 

Muutamia huomioita erilaisista tapeista eli tappilukoista: 

7. Pieni tappi, jossa pallosomiste ja rengas riippuville korvakoruille.

8+10. Tasapohjainen tappi, jossa iso liimattava pohja. Toimii luonnollisesti isoille nappikorviksille. 

9. Tasapohjainen tappi, jossa pieni liimattava pohja pienikokoisille/keveille nappikorviksille.

11. Tasapohjainen tappi, jossa lisäksi alla silmukka/rengas.

12. Silmukallinen pohja, johon saa erilliseen etuosaan pujoteltua esim. helmirykelmän. (Onko mallille joku oma termi?)

Lisäksi tappivalikoimaan kuuluu kuppikantaiset ja kapussituastaiset tapit, rivolit ja erilaiset rengasversiot.. valikoimaa on!

Välirenkaat

Välirenkaat eli toiselta nimeltään liitosrenkaat (tai myös umpi- tai avorenkaat). Ne ovat avattavia renkaita, joilla liitetään osia toisiinsa. Valitse väri (kromi, "kulta", "kupari", ruusukulta, musta, antiikkihopea..) mätsääväksi korun muihin osiin sopivaksi. 

Alkuun pääsee, kun hankkii välirenkaita vaikkapa kahdessa eri koossa. Pieniä ja isoja. Isoja voi olla myös ohuempana ja paksumpana. Mitä paksumpi, sitä jytkympiä eivätkä väänny käytössä helposti auki kuten ohuet ja ns. pehmeämmät renkaat. Jos koru vaatii erityistä lujuutta liitoskohtaan niin silloin valitse tuplarengas, joka on kuin minikokoinen avaimenperänrengas. 

Suosittelen välirenkaissakin nikkelittömiä vaihtoehtoja kirurginteräksestä (= ruostumattomasta teräksestä).

Ks. ykkösosasta kuinka avaat ja suljet välirenkaat oikein.

Korupiikit

Piikkeihin voi pujottaa esim. helmiä tai ne voi ujuttaa massasta tehtävän korun sisään*, jolloin piikin lenkkiin voi laittaa vaikkapa koukun. Piikkien toinen pää käännetään lenkille (pyöreäpäisillä) pihdeillä. Yleisimmät korupiikkityypit ovat joko pienellä tapilla (ts. tasapäinen korupiikki), silmukalla tai jonkinlaisella koristeella. Tapit ovat yksittäisiin juttuihin, lenkilliset johonkin yhdistettävään eli linkeiksi koruun. Valitse korupiikki värin, pään ja pituuden mukaan. Pituusskaala voi olla 16 mm - 10 cm. Liian pitkiä voi myös lyhentää sivuleikkureilla.

* Vinkki massakoruihin: käännä pää u-lenkille massan sisään niin piikki pysyy varmasti sisällä!

Nyörit, vaijerit ja langat

Niputan kaikki yhteen: koruvaijerit, metalli-, jousto- ja kumilangat, nyörit ja muun sellaiset. Käyttö aina tarpeen mukaan esim. ranne- ja kaulakoruihin. Korulangat eli koruvaijerit jaetaan jäykkiin, joustaviin, taipuisiin ja joustamattomiin. Ne toimivat korun runkona ja päihin kiinnitetään yleisimmin lukko tai lenkki. 

Muutama pienen budjetin vinkki: 

- Monenlaisilla myös pujotukseen sopivilla nahka-, satiini- ja puuvilla nyöreillä voi korvata kaulaketjun.
- Ihan tavallista yleissiimaa voi käyttää korulankana. 
- Erilaiset ruostumattomasta teräksestä valmistetut metallilangat ovat hyödyllisiä. Paksummat, esim. 1-2 mm paksuiset metallilangat sopivat myös omien välirenkaiden valmistamiseen.
- Helmilanka sopii monenlaiseen helmipujotteluun. Satunnaisiin helmitöihin sopii myös karhunlanka, jonka vahvuus on miltei sama helmilangan kanssa ja joka on yhtälailla vahamaton ja venymätön.
- Vanhat ompelulankarullat ovat hyviä metallilankapätkien säilytykseen.

Linkit

Renkaat, jotka ovat umpinaisia eli eivät välirenkaiden tavoin avattavia, ovat nimeltään linkkejä. Ne voivat olla välirenkaan tavoin yhtä pieniä (ja koristeellisia) tai sitten siitä isompia. Isot renkaat, silmukat ja muut sopivat hyvin korvakorujen osiksi esim. makrameejuttuihin.

Vinkki! Pieniä, värillisiä linkkejä voi myös poimia talteen erilaisista käyttöesineistä. Esimerkiksi kynistä saa hyviä muovisia ja metallisia linkkejä. Myös poistettavista rintaliiveistä voi napsassa talteen pyöreät renkaat. 

Ketjut

Rannekoruihin, kaulakoruihin ja korvakoruihinkin voi tarvita kiinteitä ketjuja tai ketjun pieniä pätkiä. Ketjuja saa määrämittaisina tai metrihintaan. Hienosäätää voi koon ja ketjun muodon perusteella (mm. ankkuriketju, rolo, palloketju..). Jos ketju on ihoa vasten, satsaa materiaaliin (vähintään nikkelitön kirurginteräs) niin ketju ei allergiosi. Laadukas ketju ei tummene käytössä. 

Uusiokäytä vanhojen korujen ketjut kokonaisina tai pätkinä. Ketjut voi lyhentää joko sivuleikkureilla tai jos lenkit ovat tarpeeksi isot, ne voi myös avata pihdeillä, jolloin yksikään lenkki ei mene hukkaan. 

Lukot

Rannekoruihin ja kaulakoruihin tarvitsee lukkoja. Tässä muutamia erilaisia malliksi: 

1+5. Koristeellisia lukkoja, joissa vastakappale liukuu koristeosan sisään
2. "Spiraalilukko", joka kierretään auki (aika hidas ja hankala käyttää, mutta on varmaan makuasia)
3. Magneettilukko eli pallo, joka avautuu, kun vastakappaleita vedetään poispäin toisistaan.
4. Erilaisia rapulukkoja (omat suosikit!). Sanotaan myös papukaijalukoiksi.
6. Jousilukot ja pieniä vastakappaleita*

*Vastakappaleena voi käyttää myös välirengasta tai korulinkkiä.

Erilaiset päädyt ja välikappaleet

Muutamia malleja: 

1. Leveitä nauhanpäitä, lititstetään ja tarpeen mukaan liimataan nauhan tms päähän.
2. Kapeita nauhanpäitä, käyttö nyörin tai ohuen nauhan päähän.
3. Solmusuojia erilaisille korulangoille. Esim. lanka pujotetaan avattavan pallon välisestä reiästä ja solmitaan umpparille ja sen jälkeen pallon vastakkaisen puolet litistetään yhteen.
4. Päällys- ja välihelmiä, jotka voi puristaa korulangan tai -piikin päähän tai osien väliin.
5. Erilaisia kalotteja (vasen pystyrivi) ja helmihattuja (oikea pystyrivi). Kalotti toimii esim. nyörin tai tupsun koristeellisena kärjenä. Helmihattukin voi olla päätykappale tai vaikkapa helmien välissä. Helmihattu toimii myös hyvänä reiän pienentäjänä isossa helmessä, joka muuten huljuisi ohuessa korulangassa.

Sormukset

Sormukseen tarvitsee aina jonkinlaisen sormuspohjan. Tässä kolme erilaista sormuspohjaa: kiinnityslaatallinen, kapussupohjainen ja silmukallinen. Nämä kaikki ovat kooltaan säädettäviä pohjia. Kapussilla tarkoitetaan kohtaa, jossa on pienet reunat. Helmi/kapussi, laatta tai vaikkapa muovailtu massa kiinnittyy hyvin reunalliseen pohjaan.

+ Erilaiset hilppeet!

Hilppeiksi sanon satunnaisia korunosia. Näitä on kertynyt esimerkiksi purettavista koruista. Koruverkkokauppojen valikoimakin on laaja, mutta todellisia helmiä voi löytää kirpputoreilta. Euron korupussit kannattaa aina tsekata läpi, niissä voi olla vaikka ja mitä kun pihdeillä hajottaa korut paloiksi!

Huh, siinäpä koostetta joistakin yleisimmistä korun osista!

Ja arvatkaa mitä? Eikä siinä vielä kaikki! Jotta ei tullut ihan jumbojuttua, tulossa vielä osa 3: Ideoita helppoihin eri matskuista tehtäviin koruihin!