lauantai 15. syyskuuta 2012

Syystunika.

Kiireiden keskellä oli vihdoin aikaa istahtaa ompelukoneen eteen ja ommella jotain. Päätin käyttää tummansinisen kangaspalan pois. Joustamaton, paksu, mutta hyvin laskeutuva kangas riitti sopivasti laatikkotunikaan, joten se siitä sitten tuli - säkkimäisiä tunikoitahan ei voi olla koskaan liikaa, right?
Joten tällainen siitä sitten tuli. Jotain-sinnepäin-kaavana käytin Nanson trikootunikaa (kirppikseltä 3e!), sama suorahko malli, mutta ilman koristelaskosta, venemäisellä pääntiellä ja pidemmällä helmalla.
Nanson tunika oli kyllä kesällä yksi käytetyimmistä vaatteista. Niin mukava, rento, viileä. Voih, nyt tuli ikävä kesää, lämpöä ja aurinkoa. Ulkona sataa vettä, on koleaa, synkkää ja masentavaa. Pirun syksy.
Vasemmalla: obi-vyö (itsetehty) ja kaulakoru (kirppis).
Oikealla: tuubihuivi (itsetehty) ja resorivyö (kuin myös itsetehty).
Onneksi uusi, paksumpi tunika piristää ja lämmittää. Olen tyytyväinen, tunika (vai mekko, en osaa vieläkään hahmottaa missä menee niiden raja?) sopii monenlaiseen tilaisuuteen, arkeen ja juhlaan.

4 kommenttia:

  1. Kiva tunika, tuollaisen voisi kyllä ommella. Kaulassasi taitaa olla se söpö pöllö koru? Olen yrittänyt etsiä samantapaista korua. Tänään onneksi löysin Glitteristä samantapaisen.=)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Kyllä vain, kuvassa on pöllöt kaulassa. Tarkka silmä! :) Onpa kiva, että löysit mieleisen kaulakorun! :)

      Poista
  2. Minusta tunika on sellainen, mitä ei oikein kehtaisi pitää ilman housuja, mutta mekkoa jo sitten voi pitää huoletta sellaisenaan. Tosin tämä on vain oma tulkintani aiheesta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaavanlaisesti olen minäkin ajatellut, mutta rajatapaukset noiden väliltä hämmentävät :D

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.