Origamilintuja.

Pääsiäinen tuli ja meni ja kohta vappukin ohitetaan - ja mitä se tarkoittaa? Hääsesonkia!

Lähestyvän kesän ja kesähäiden johdosta tässä erään tulevan morsiamen hääkengät!

Tilaus pistettiin kasaan muutamilla kivoilla elementeillä. Teemana olivat origamikurjet, niitä on myös häissä mukana.

Morsiamen partiotausta saatiin myös mukaan kenkiin köytenä, joka pujottelee sydämin läpi kenkien syrjät. Jos kannat laittaa vastakkain, köysi jatkaa sulavasti matkaa kengästä toiseen.

Kantoihin tein jälleen illuusiokikan: kun köydet vetää "luotisuorana" alas kohti kärkiä, niin kanta näyttää takaa katsottuna paljon korkeammalta mitä onkaan. Se myös rajaa maalauspinta-alan siististi, mutta ei silti näy, kun sivusta katsoo.

Eukalyptuksen lehtiä ja keltaisia kukkia löytyy hääkimpusta ja nyt myös kengistä! Joukossa on myös aukkopaikkoja täyttämässä morsiusharsontyylistä kukkaa. Etukäteen jännitin miten saan morsiusharson onnistumaan, siinä olisi voinut mennä niin pieleen. Mutta pieni kukka ja pieni kikka, ihan vain töpöttämällähän se onnistui. Sinne jää taustalle utuiseksi. Se on hyvä, koska eivät niiden tarvikaan loistaa. Pääosassa ovat nuo näyttävämmät kukat.

Tämä eukalyptuksen kohta on jostain syystä ihan ehdoton suosikkikohtani kengistä. Eukalyptuksen lehtiä oli ihana maalata, tykkään niiden sävystä tosi paljon.

Ja origamilinnut! Ne olivat kiva toteuttaa. Tein niitä kahdet per kenkä, vähän kuin hääpari lentämässä kohti toisiaan kenkien eri laidoilta. Linnuissa on myös metallihopeaa ja heijastavat kivasti valoa, kun oikeasta kuvakulmasta sattuu katsomaan.

Ja sellaiset niistä sitten tuli. Ensin epäilytti mitenkä herkät kukkaset, rouhea köysi ja graafiset linnut nivoutuvat yhteen, mutta aika hyvinhän se toimii, eikö?

Morsiammella on lyhyt häämekko, joten kengät kyllä pääsevät hyvin näkyviin koko komeudessaan, ihanaa!

Ja sitten eikun hääkengät kohti morsianta ja tulevaa avioliittoa - olkoon se pitkä ja onnellinen!

DIY: Pääsiäisen pompom-eläimet.

Jos mieli on maassa niin pienet pompomit hellivät mieltä. Niin totesin. Kun muuta järkevää ei jaksanut, niin tehdään sitten jotain pientä, helppoa ja hupsua. Koska pitäähän sitä pääsiäisenä hupsutella (ja tupsutella).

Joten teinpäs sitten vähän pääsiäisötököitä. Oli kiva istahtaa hetki sohvalla keskittyen vain langan pyöritykseen. Samalla sain muutamat jämälankakerät katoamaan (missioni on vähentää kaikenlaisia turhia pieniä lankanökkösiä!).

Idea koko askartelutuokioon lähti tästä.

Olen tehnyt tämän tipusen joskus lapsena. 90-luvun alusta se on oltava. Aika hyvin on vuosien aikana säilynyt ja pyörinyt pienessä pääsiäiskoristelaatikossa. Katseltaan harottava, puolihuopunut, tylppänokka. Poiskaan ole raskinut heittää, siellä laatikossa se on nätisti mukana kulkenut. Joskus kaikki lapsuudessa tehdyt kerho- ja koulukäsityöt jutut näyttivät vain noloilta, nyt tuntuu et voishan tuon vaikka pistää nostalgian vuoksi esille kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Mutta sille pitäisi olla mätsäävä kaveri!

Että otetaan sitten kässäpaluu takaisin lapsuuteen ja replikoidaan sitä mitä tehtiin jo 90-luvun alussa!

Ja mikäs muukaan kuin pupuhan sille tulla tupsahti. Siitä tuli just samankokoinen, mutta minimalistisesti täysin ilmeetön. Huovasta tehdyt korvat kuitenkin lisäsin.

Tupsuihin toimii parhaiten paksu villalanka. Mitä löyhäkierteisempi, sitä parempi. Tässä huomaa eron - ruskea oli eri langasta ja saksittuna avautui täydellisesti ihanan pörhöiseksi. Isoimmissa palloissa langanpäät eivät avautuneet yhtä sievästi.

Sitten tein pikkutipusen! Se on niin pieni, että töpsöttelee yhden pallon korkeudelta. Silmät upposivat vähän turhankin hyvin lankojen sekaan ja mielestäni ilmeestä tuli aika veikeä. Välillä jopa ilkikurisen näköinen. Mutta niinhän ne pikkutenavat ovat, veikeitä ja hiukan ilkikurisia silleen söpöllä tapaa.

Ja sitten yhden pallon taktiikalla tuli vielä musta lammas joukkoon. Se nukkuu. Ei häiritä sitä ettei herää.

Sekalainen joukko alkoi näyttää valmiilta, mutta entä jos vielä yhden tekisi..? Kerta kiellon päälle!

Paksuista paksuin lanka ja isot pallot, isot korvat ja pieni tupsuhäntä! Kyllä vain, siitä tulee iso pupu!

Siitä ei tullutkaan istuva kaveri, vaan kulkee oikeiden pupujen tapaan vaakatasossa.

Katsokaa nyt noita tupsuhäntiä! Hih.

DIY: Virkattu pikkutipu (+ ohje).

Eilen ei pääsiäiskässäily innostanut. Nyt aamutuimaan kuitenkin innostuin.

Aika pupupainottaisia ovat pääsiäiset - viitaten eiliseen 10:n idean pääsiäispostaukseen, joista suurin osa oli enemmän tai vähemmän pupumaisia. Joten lisätään edes yksi keltainen tipu tasapainottamaan meininkiä!

Virkkasin pienestä jämälangasta tipun. Ensin aloin kyllä tekemään pääsiäismunaa, mutta sitten siitä tulikin kesken kaiken tipu! Eli tässä tapauksessa muna oli ensin, jos kysytään kumpi tuli ensin; muna vai kana?

Ja huomaatko? Se istuu! Kaikki pikkutiput eivät lennä. Pääsiäisenä on ihan hyvä välillä istua ja hengittää aloillaan ihan rauhassa. Niin tekee tämä tipunen ja sanoo, että virvonvarvon!

OHJE: Virkattu pikkutipu

Lanka: Keltaista, oranssia ja mustaa jämälankaa. Virkkuukoukku: Langan ja käsialan mukaan. Lisäksi: Kangastilkku tai täytevanua, sakset ja parsinneula.

Tee näin: 1. krs: Tee taikasilmukka ja silmukkaan 1 ketjusilmukka (kjs) + 6 kiinteä silmukkaa (ks), yhdistä renkaaksi piilosilmukalla (ps) (jatkossa virkkaa spiraalina eli krs:ia ei tarvitse yhdistää ps:lla). 2. krs: *Virkkaa 2 ks samaan s:aan, 2 ks*,  toista *-* (= 8 s). 3. krs: *2 ks samaan s:aan, 3 ks*, toista *-* (= 10 s).  4. krs: *2 ks samaan s:aan, 4 ks*, toista *-* (= 12 s).  5. krs: *2 ks samaan s:aan, 3 ks*, toista *-* kahdesti (= 15 s). 6. krs: 1 jokaiseen s:aan (= 15 s).  7. krs: *2 ks samaan s:aan, 4 ks*, toista *-* kahdesti (= 18 s). 8.-9. krs: 1 jokaiseen s:aan (= 18 s).  10. krs: * Virkkaa 2 ks yhteen, 4 ks*, toista *-* kahdesti (= 15 s). 11. krs: * Virkkaa 2 ks yhteen, 3 ks*, toista *-* kahdesti (= 12 s). Täytä tipu. 12. krs: * Virkkaa 2 ks yhteen*, toista *-* viisi kertaa (= 6 s). Katkaise lanka ja kiristä aukko umpeen. Päättele.

Siivet (2 kpl): Virkkaa 9 kjs. Tee koukusta laskettuna toisesta s:sta alkaen jokaiseen kjs:aan 1 ks. Käännä ja virkkaa: 1 kjs, 2 piilosilmukkaa (ps), 2 puolipylvästä (puolip), 1 pylväs (p), 2 pitkää pylvästä (pp). Lisää viimeiseen s:aan 1 p, 1 pp ja 1 ks. Katkaise lanka. Päättele. Tee toinen siipi samoin mutta kääntymisen jälkeen peilikuvana ja loppuun 1 kjs:n sijaan kolmas ps.

Viimeistely: Kirjo nokka ja silmät. Ompele siivet paikoilleen. Yhdistä siipien kärjet taakse niin tipu pysyy pystyssä. Solmi päähän muutama pieni langanpätkä ja leikkaa lyhyeksi.

Mukavaa palmusunnuntaita!

Malli suunniteltu Kauneimmat Käsityöt -lehdelle ja löytyy myös lehden Facebook-sivulta ja Instagramista.

10 x DIY-pääsiäinen

Pääsiäinen. Se tuntuu olevan tänä vuonna kovin myöhään, vai mitä?

Nyt eivät ole pääsiäiskässäilyt innostaneet, mutta yritän inspiroida itseäni (ja ehkäpä myös jotain muuta sieltä näytön toiselta puolelta) koostamalla vanhoja pääsiäisjuttuja.

10 x DIY-pääsiäinen

1. Helmipuput (kuva yllä)

Puuhelmistä tehdyt isot pupukoristeet ovat yksinkertaisuudessaan näyttävät. Vähän nyöriä, isot puuhelmet, tussilla kasvot ja nahasta (tai huovasta) korvat - helppoa! Sama toimisi myös pienemmässä koossa vai mitä?

Ks. helmipupujen postaus tästä.

2. Pupupussi

Helppo sisustuselementti: kangaspussukka, joka onkin pupu! Pääsiäismunia sisään ja korvat solmulle, siinä pysyvät yllärit säilössä ja hyvässä tallessa. Ks. postaus miniohjeineen.

Ks. pupupussin postaus ja miniohje tästä.

3. Pupukaulakoru

Tämä on ollut keväisin kestosuosikkini. Minimalistinen jänöriipus on iloisen ihastuttava. Se on silkkimassasta ja ihan superkevyt.

Ks. pupukaulakorun postaus tästä.

4. Pupumeikkilaukku

Tämä ei niinkään ole pääsiäistä itsessään, mutta sopii hyvin teemaan. Jänöpussukan voi ommella siten, että liittäää sivu- ja laitakappaleiden saumojen väliin korvat. Tämä pupu on muuten vahakangaspaloista ommeltu.

Ks. meikkilaukun postaus tästä.

5. Huopapupu

Jos tykkäät pienestä ja söpöstä kuten minä, pienet ja söpöt huopahahmot kuten huopapuput voivat olla myös sinun makuun. Tämän jänösen korvien sisällä on rautalankaa niin korvien asentoa voi vähän muovata.

Ks. huopapupun postaus tästä.

6. Pupunkorvalautasliinarenkaat

Pääsiäisenä syödään hyvin ja pyhäpäivänä voi vähän panostaa myös kattaukseen. Kunnon kankaiset lautasliinat ja siihen kaveriksi oikeat lautasliinarenkaat. Rautalangasta tehdyt pupunkorvat ovat kivat. Näyttävät, mutta yksinkertaiset. Ja mitä parasta - ei vie juuri mitään säilytystilaa seuraavaa pääsiäistä odotellessa.

Ks. lautasliinarenkainen postaus ja tutoriaali tästä.

7. Pupuovi

Kun ensin tulivat tonttuovet silloin pari joulua sitten, viime keväänä tein myös pääsiäispupulle oman oven! Ovi on täysin pahvista tehty. Maalia päälle ja siinä se - ei muita erikoismateriaaleja.

Ks. pupuoven postaus tästä.

8. Virkatut pajunkissat

Kaupungissa kestkustan asukkaana olen usein miettinyt, että milloin ja mihin sitä pitäisi mennä kunnon pajunkissoja löytääkseen (ja myös sellaiseen paikkaan, jossa niitä saisi itselleen ottaa). Onneksi enää ei sitä tarvitse miettiä, kun maljakkoon voi nostaa virkatut pajunkissat! Eihän se toki ole lainkaan sama asia, mutta ovatpahan kestävää laatua. Virkatut pääsiäisoksat toimivat myös allergiakodeissa.

Ks. pajunkissojen postaus tästä. 

9. Kestorairuoho

Ja jos on kestopajunkissat niin toki myös kestorairuoho! Tämä on mahtava, enää ei tarvitse voivotella, että apua onkohan liian myöhästä laittaa ruohot kasvamaan ja voi ei, jaksaako sitä nyt ollenkaan. Eikun kestoruoho pöytään ja koristeet kiinni! Kestoruohonkin voi tehdä minkä kokoisena vain, omani on ihan kahden koristeen kokoinen. Mitäs sitä pienessä taloudessa suurempaa. Pieni on näppärä.

Ks. kestorairuohon postaus ja tutoriaali tästä. 

10. Syötävä suklaakuppi

Itse tehty simppeli ananas-manteli-pasha on suosikkini. Erityisen kivaa pashasta tulee, jos sen saa lusikoida isosta pääsiäismunasta. Suklaamunista oli helppo leikata lämpimällä veitsellä "huippu" pois.  Pashaa (tai vaikka maustettua rahkaa tai kermavaahtoa!) sisään ja huipusta murennettuja suklaamuruja päälle. Silikoniset muffinssivuoat ovat muuten sopivan kokoisia kuppeja isoille pashamunille.

+ ekstra! 

Entä ne pääsiäismunien muovihylsyt? Hetken ilo ja jäljelle jää turhaa muoviroskaa, se on pääsiäismunien ongelma etenkin lapsiperheissä. Itsekin usein olen vuosien varrella näin aikuisenakin sortunut pääsiäismuniin (no koska nostalgia ja joskus saanut leluista kivoja korumatskuja), joten muovihylsyjä on kertynyt.

8 vinkkiä mihin hyödyntää munien muovihylsyt:
- Kaiken pienen säilytykseen; hyviä mm. korutarvikkeille
- Helistimien sisään turvakoteloksi; riisiä tms. sisään ja pikaliimalla kiinni, teippiä ympärille. Pysyy varmasti helistimen sisus sisällä vaikka lelun saumat rikkoontuisivat
- Koiran- tai kissanlelun sisään turvakoteloksi; ks. sama kuin yllä. Toimii tosi hyvin mm. kulkusen kanssa!
- Äänimuistipeli; tätä en ole itse kokeillut, mutta kuulemma aivan loistavia siihen
- Huovuvukseen; hylsyjen sisällä saa hyvin huopapalloja pesukoneessa (tosin en ole ihan varma onko muovin laittaminen pesukoneeseen järkevin vaihtoehto?)
- Hyvä pakkauslaatikko reissuun; pistä sisään vaikka korut tai vitamiinit niin löytyvät hyvin laukusta.
- Viime vuonna festareilla hoksasin: erittäin hyvä kotelo kuulosuojille!
- Ihan mikä vain säilytin; pistit sisään kukkien siemenet, kalastusperhot tai riivit niin kaikkeen toimii. Jos hylsystä ei näy läpi, permanenttitussilla voi kirjata päälle sisällön.

Mitä muita vinkkejä keksisit muovihylsyille?

Lovi-korvikset.

Se tunne, kun alkaa tekemään toista ja sitten se syntyy.

Inspiraatio.

Se tunne on mahtava. Ja usein lopputulos vielä mahtavampi - koska sitä ei osannut odottaa tai suunnitella.

Inspiraatio iski, kun istuin alas ja päätin, että no nythän tässä kokoan ostamani Lovi-koristeet. Ihania puisia pikkulintuja ja pääsiäispupu. Vähän tuollaista Ikea-huonekalujen tyylistä kokoamista pelkkien kuvien perusteella. Mukavaa pikkupuuhaa.

Mutta sitten, kun linnut ja pupu olivat valmiit, jäivät roskat pöydälle. Minähän nämä kaikki kierrätän, päätin!

Ja siitä se sitten lähti, inspiraatio.

Ensin otin kohteeksi päällä olleet lappuset (mitä nuo nyt sitten ovatkaan oikealta nimeltään).

Lappuset olivatkin päälle liimattuja isoja tarroja. Lähtivät tosi hyvin muovipinnalta irti. Minähän uusiokäytän ne pieninä tarroina! Kivat kuvat uusiokäyttöön.

Olisi voinut vaikka säästää korttiaskarteluun tai johonkin muuhun tähdellisempään, mutta en malttanut, vaan länttäsin ne heti kalenteriin. Minulla on kalenteri, jossa on jokaiselle viikolle oma tyhjä bullet journal -sivu. Siihen on aina kiva liimata kuvia somisteeksi. Näyttävät siinä lintujen vieressä sitten arkiset aherrukset kivemmilta puuhilta.

Pupu sai loikata ensi viikon pääsiäiseen (apua, onko pääsiäinen jo ensi viikolla? Jaiks. Missä pääsiäsimunat?)

Sitten talletin ohjepahvit. Niissä on kiva sormituntuma. Ajattelin, että jos ohjeistuksen päälle liimaa taustapaperin niin nämä ainakin voisi käyttää korttien askartelussa. Tai taustapahveina ihan missä vain. Säilöön siis.

Lopuksi jäljelle jäivät palasten kehikot. Voisiko siitä leikata paloja?

Leikkasin systemaattisesti sopivan kokoisia kolmioita.

Kolmen neulan avulla tein kolmioihin reikiä. Joku minikokoinen pora olisi ollut hurjan kätevä, mutta hinkutin reiät terävien ompeluneulojen avulla. Ensin pientä ja kapeaa ja sitten suurempaa ja lopuksi paksuinta neulaa läpi. En uskaltanut survoa heti paksua neulaa, koska siinä olisi varmaan vain reuna lohjennut. Kun sai alun ja sitä pikku hiljaa suurensi niin oli hyvä.

Kun reiät oli tehty, lakkasin kolmiot kahteen kertaan. Sitten välirenkaat paikoilleen ja korviskoukut ylös.

Joten siinä ne sitten ovat: Lovi-pakkausmateriaalien roskista tehdyt korvikset!

Ja on muuten ihan superkevyet. 

Olipahan kivaa. Jännä fiilis, kun ajatteli ikävystyneessä hetkessä tekevänsä ihan pikaiseen jotain ja sitten päätyykin valmistamaan hetken inspiraatiosta kierrätyskorviksia. Ostin lintuja ja pupun, sainkin kaupan päälle uudet korvikset!

Timanttinen peitto.

Timanttinen peitto  - se on siis timanttipeitto!

Tämä unelman muhkea ja hattaraisen pehmeä pikkupeitto koiramummun alla on nimeltään timanttipeitto.

Tein peiton töihin Kauneimmat Käsityöt -lehden kevätnumeroon. Cora pääsi kuviin myös malliksi - todellakin pääsi, en mallannut tai huijannut sitä kuviin, vaan hän tuli siihen ihan itse makuulle kaiken huomion keskipisteeksi!

Peitto tehdään sormineulonnalla eli ihan vain sormilla lenkkejä pujottamalla ilman mitään muita työvälineitä. Tuloksena on vähän kuin neulottu jälki. Työ etenee nopeasti perussilmukoita ja ristittyjä silmukoita vaihtamalla - jälkimmäisillä syntyy tuo ikään kuin päällä oleva timanttikuvio. Se näyttää siltä kuin se olisi pujoteltu työn päälle, mutta oikeasti se syntyy vain pujottelytyylejä vuorottelemalla toistettavan kaavion avulla. Tämä on kooltaan suht pieni, mutta samanlaisen timanttipeiton voi tehdä missä koossa vain silmukkamäärää vähentämällä tai kasvattamalla yhden timanttikuvan verran aina kerrallaan.

Lankana on Alize Puffy. Siinä on langassa koko pituudelta lenkkejä. Ne lenkit pujotellaan rivi riviltä, aina edellinen seuraavaan jne. Alku tuntuu sekavalta, mutta kun vauhtiin pääsee niin peitto valmistuu tosi nopeasti. Muistan, kun ekan kerran näin tätä lankaa viime vuoden puolella. En tajunnut yhtään miten silmukoita pitäisi käyttää. Yritin tehdä jotain ja eihän siitä sitten ilman ohjeita mitään tullut.

Silmukkalanka sopii hyvin vaunupeitoiksi, tyynyksi ja tuubihuiveiksi. Itse tosin käyttäisin lankaa vain sellaiseen missä ei sitä ei tarvitse kovin usein pestä (esim. juuri ns. sisustukselliseen torkkupeittoon, joka nyt on lähinnä visuaalinen ilman sitä, että siihen päivittäin käperryttäisiin). Ihan silleen hoksautuksena, että tuo lankahan ei ole mitään ekologisinta, koska on 100 % polyesteria. Ja koska pesussa irtoavat mikrokuidut. Ja koska ympäristöystävällisyys.

On sanomattakin selvää, että meidän pieni hedonisti, päiväunisankari ja kaikesta pehmeästä tykkäävä mummokoira tykkää peitosta. En kovin usein pidä peittoa Coran ulottuvilla ettei se möyhi sitä piloille, mutta kerrankos sitä nyt sallii nukkuvan siinä päällä. Hän oikein nauttii siinä.

Ja ohjehan timanttipeittoon löytyy tänään ilmestyneestä uudesta Kauneimmat Käsityöt nro:sta 3/19. Mukana myös samasta langasta tehty kotoilunuttu - mutta se onkin sitten toinen tarina se.

Seuraa lisää virkkaus- ja neuleideoita Kauneimmat Käsityöt -lehden Facebookista tai Instagramista!

Yksistä korviksista viidet korvikset.

Ostin joskus vuosia sitten HM:n alemyynnistä muutamalla eurolla näyttävät korvikset. Näille tulee paljon käyttöä, ajattelin. Väärässä olin. Käytin kerran ja totesin, että ovat ihan liian helisevät, painavat ja aivan liian överit. Sinne ne laatikon pohjalle jäivät pyörimään.

Kunnes nyt päätin ottaa pihdit käteen ja purkaa korvikset osiin.

Ja kuinka paljon niissä olikaan osia! Tässä kuvassa on vain toisen korvispuolikkaan osat! Helmiä, putkia ja vaikka minkälaista. Siitäkös inspiraatio sitten lähti.

Ja nämä kaikki niistä tein! Ennen yhdet korvikset, nyt viidet korvikset! Ja vain ihan muutamia osia lisäämällä, lähinnä korviskoukuilla, -tapeilla ja parilla välirenkaalla.

Katsotaas koruja vähän lähempää:

Ensin lähdin liikkeelle kultaisista osista. Korupiikkiin kaksi litteää helmeä ja putki väliin. En tiedä miksi, mutta tulee vähän luodin hylsyt näistä mieleen.

Sitten yhdistin putkipaloja ja yhdet litteät helmet pyöreään renkaaseen. Osat liikkuvat renkaassa vapaasti.

Ensin ajattelin ettei turkoosi nyt yhtään inspiroi, mutta tällaiset pitkät ja kapeat korvikset niistä tuli.

Ja toisetkin! Kaksi pisararahelmeä. Kivan yksinkertaiset.

Suosikkini ovat kuitenkin isommat renkaat, joissa on kultaista sitten vähän enemmän. Näiden muotokieli on kiva!

Viidet uudet korvikset ja osia jäi jäljellekin. Aika 6/5 sanoisin!