perjantai 29. joulukuuta 2017

Vuoden parhaat 2017.

Pian se vuosi taas vaihtuu. Joulu meni ja uusi vuosi saa tulla! Perinteiseen tapaan katsahdetaan kulunutta vuotta taaksepäin. Mitä tuli tehtyä? Mikä oli vuoden hitti? Tässä vuoden parhaat ideat:
Tammikuussa tein pahvista ja kankaista sekä papereista irtopaspakehyksiä ja lisäsin pilkahduksia keltaista kotiin. Muun muassa korjasin ison lasipurkin särön keltaisella akryylimaalilla.

Helmikuussa tein uuden karkkipaperipussukan ja tein lapsuudesta tutulle lampulle suuren muodonmuutoksen.

Maaliskuussa alkoi kevät kiinnostelemaan ja ompelin kukkaisen mekon. Prikoista syntyi teepannulle alunen.

Huhtikuussa hapsut hulmusivat, kun tein muurarinlangasta pitkiä hapsukorvakoruja. Keväällä maalasin yhden hienoimmista tauluista ikinä - tein ystävilleni tupaantuliaislahjaksi heidän kissastaan muotokuvan!

Toukokuussa ladattiin akkuja sohvalla kahvin ja Netflixin kanssa rennossa diy-printtipaidassa. Oli myös äitienpäivä, annoin äidille pieneksi lahjaksi mm. paperisen kukkakranssin.

Kesäkuussa aurinko alkoi näyttäytymään. Ihoa suojatakseni ompelin ilmavan kimonon ja virkkasin dekoltee-huivin.

Heinäkuussa eniten käytettyjä vaatteita olivat kukkapöksyt ja edestä ristiin kulkevat t-paidat. Kkesällä blogiini tuli myös hassu someryntäys, kun postasin superhelposta rannetaskusta, jonne voi piilottaa esimerkiksi avaimen lenkillä tai salilla.

Elokuussa ilmestyi ikkunaan ilmakasveja kirkkaissa palloissa - tein ne saippuapulloista! Elokuussa parasta oli myös synttärit. Kolkytvee-pyöreät ansaitsivat klassisen ja yksinkertaisen tyylikkään pikkumustan.

Syyskuussa pimeni ja tuli tarve heijastimille. Vältin myös turhaa istumista mm. ompelemalla virkkauspussukan, joka mahdollisti virkkaamisen myös seisten.

Lokakuussa das-massa muovautui linnuksi. Samaan henkeen toteutin joulun hitin, tonttuoven! Tein sen täysin kierrättäen.

Marraskuussa alkoi konvehtien syönti. Tein muovisesta suklaarasiasta astetta kivemman pleksilootan. Hurahdin myös tekoturkistupsujen villitykseen ja ompelin uuden pipon tupsulla.

Joulukuussa järjestin pitkästä aikaa kunnon blogimaratonin joulukalenterin muodossa. Joulukalenterin 24:sta postauksesta suosikeiksi nousivat joulukorut, helpot joulukortit ja joululahjani teille lukijat: tulostettavat pakettikortit ja lahjavyötteet.

Lue kaikki joulukalenterin luukut kategoriasta Joulukalenteri 2017!
Eikä siinä vielä kaikki! Pari mieleenjäänyttä juttua ekstrana päälle..
..vuoden ilahduttavimpiä kässäjuttuja oli, kun maalasin sateenvarjoon merde il pleut -tekstin.
..vuoden käytetyimmät diy-korvikset tein cd-levystä!  Ne näyttää ihan joltain lasipalkilta!
..vuoden käytetyin idea oli palata monta kertaa saman posliinitussin pariin, tässä mm. koostetta niistä.
..vuoden onnistuinein vaatekierrätys oli tehdä hassusta kaavusta pitkä collegetakki.
..vuoden hassuin ja mieleenpainuvin lahja oli, kun tein kolmivitosiin pinjatan!
..vuoden oudoin korumateriaali oli spagetti! Kyllä, kultaiset korvikset kuvan alanurkassa ovat todella spagetista!

Mitä kässäjuttuja sinulle jäi mieleen vuodesta 2017? Teitkö jotain blogini tutoriaaleilla, inspiroiduitko jostakin?

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Luukku 24: Hyvää joulua!

Nyt on joulukalenterin viimeinen luukku, kaikki pallot on täytetty ja on jouluaatto! Joulu on täällä!
Tänään vilkaistaan vain millaisia paketteja sitä kuusen alle meni. Esimerkiksi tällainen pukinparta-paketti!
Pakettikortteina käytin omia korttejani, jotka löytyivät joulukalenterin luukusta nro 17, ks. tästä printattavat kortit.
Koristelin paketteja myös helmiäispaperista leikkaamillani paperikukilla. Ne löytyvät luukusta nro 15.
Se mitä pakettien sisällä on, paljastuu perinteisesti vasta joulupyhien jälkeen. Paljon itsetehtyä tiedossa!
Täytyy kyllä sanoa, että kylläpä oli tämä joulukalenterin pitäminen hauskaa! Hiukan kuormittavaa (koska valmisteluja etenkin kuvaamista olisi voinut aloittaa aikaisemmin), mutta silti antoisaa. Antoi uutta puhtia bloggaamiseen ja myös uutta virtaa itse tekemiseen. Kaikista eniten tuli fiilisteltyä enemmän joulusta - ihan yllätin sillä itsekin. Toivottavasti myös teillä oli hauskaa seurata kalenteria.
Oikein ihanaa ja herkullista joulua kaikille! Kiitos joulukalenteria seuranneille. Nyt nautitaan! On joulun aika!

lauantai 23. joulukuuta 2017

Luukku 23: Juhlaliina kontaktisabluunoilla.

Aatonaatto. Aika joko rauhoittua tai tohista ja mennä kovaa. Täällä ehkä tuota jälkimmäistä toistaiseksi. Käy kaupassa kahdesti ja palaa kolmannen kerran, koska mantelit. Jynssää joulusauna. Tee ruokaa. Leivo. Ai niin lahjoja paketoimatta! Ai niin joulukalenteri! Ai niin ne mantelit! Ja sitten tässä kaikessa tuhussa päätin vielä hylätä (jo tehdyn) kalenteriluukun (koska en tykännyt siitä yhtään) ja tehdä jotain ihan muuta mieluisampaa ex tempore. Joten ex tempore sitä saa mitä tilaa - autenttisen kaamosvalokuvauksen tässä lumimyrskyisessä aatonaaton illassa.
En ole yhtään jouluverhojen ystävä, en vaihda verhoja, mattoja, vilttejä tai mitään muitakaan kodintekstiilejä (pois lukien olohuoneen sohvatyynyt, ks. luukku 3), mutta nyt tuli tahto saada juhlaliina. Joku tumma, koska valkoisista tahranpoisto on aina yhtä epäonnea.

Ostin jo aiemmin puuvillaa pöydän kokoisesti ja jätin kankaan muhimaan. Ajattelin tehdä sitten joskus, mutta päätinkin toteuttaa nyt jouluksi. Koska mikä sen parempi hetki pitää juhlaliinaa kuin joulun aika?
Ompelin liinan ja pelkästään tummanharmaana se näytti liian tylsältä, joten sain vahvan vision, että haluan siihen eteen helmaan kimmeltävää koukeroa koristeeksi. Leikkasin kontaktimuovinpaloista köynnösmäisiä sabluunoita ja maalasin kuviot hopeanvärisellä akryylimaalilla.

Kontaktisabluunat toimivat oikein hyvin, voi leikata mitä vain kuviota, pläntätä kiinni ja maalaa tai tuputtaa päältä. Sitten vain poistaa, kun on maali kuivunut (itsehän ikinä malta odottaa ja sekös on kostautunu karvaasti, kun maali leviääkin reunoista sabluunaa poistaessa).
Köynnökset kimmeltävät kivasti! Vähän kylmänsävyiset, sopivat hyvin tummaan pohjaan. Muutamia vuotokohtia tuli, kun kontaktipalat olivat kirjaimellisesti niin paloina, mutta se ei tätä emäntää haittaa.
Tunnelmallista aattoaaton iltaa! Huomenna onkin kalenterin viimeinen luukku. Se tuleekin sitten jo aamusta.

perjantai 22. joulukuuta 2017

Luukku 22: Jouluasetelma.

Jouluaatto ylihuomenna! Iik. Kääk. Apua. Mitä kaikkea pitikään tehdä? Nyt ehkä iski kiire ja stressi.  

Kun jos muillakin on kiire, mutta tekee mieli saada jotain joulutunnelmaa tasoille tai ison ruokapöydän keskelle niin ratkaisuna on nopeasti kasaan hoituvat jouluasetelmat maljakkoihin ja lasikupuihin.
Kun sattuu olemaan kaksi pientä lasikupua ja kolmanneksi pyöreä lasimalja niin tein kolme pienenpientä jouluasetelmaa yhdeksi isommaksi asetelman kokonaisuudeksi. Keräsin sisään kaikkea pientä jouluista sälää.
Lasimaljaan kaadoin merisuolaa ja koska suolan kaataminen ei tietenkään lasikupuun ole mahdollista niin leikkasin pohjalle valkoisesta teddykankaasta "lumipeitteen". Se pitää myös asetelman pikkujutua paikoillaan.
Ja näin ne löysivät paikkansa. On kuusta, lahkapakettia, kranssia, peuraa ja tonttua. Merisulaan sopi pieni tuikkukin - mutta vain somisteena, en ehkä uskalla sytyttää sitä ettei kranssit roihahda palaamaan. Tampereen kässämessujen nukkekoti-osastolta löytämäni pikkubambi ei päässytkään asetelmaan. Aion laittaa sen aattona kakun päälle.
Ja tässä ne oat kokonaisuutena. Ajattelin jo hyvissä ajoin ennen joulua, että tahdon koostaa senkin päälle jouluasetelman pikkusista kuusista, isosta valkoisesta porosta - ja nyt miniasetelmista myös!
Tykkään tästä porosta tosi paljon! Se on niin ihana. Sillä on myös terapeuttisen kivan tuntuinen karva.

torstai 21. joulukuuta 2017

Luukku 21: Joulubingo.


Lapsia ei saa jouluna unohtaa, he luovat omaa taikaansa ja jouluhyörinää - joskus toki liiaksikin ja liitoksistaan repeävät lapset voivat käydä muiden hermoille. Siksi lapsille pitää saada mukavaa tekemistä, joka pitää keskittymisen toiminnassa eikä aikuisten ärsyttämisessä. Joten... kun oli tässä joulukalenterissa aiemmin linnan juhlien itsenäisyyspäivän bingo - nyt tulee lasten joulubingo!
Ja sehän on helppo! Jouluun liittyviä kuvia, toimintoja ja sen sellaisia. Ei ehkä löydy kaikkia jokaisesta joulukodista, mutta ainakin osa niin, että se bingo varmasti tulee aaton aikana (tai miksei bingoa voisi pelata pidempäänkin tarvittaessa). Pienempien lapsien kanssa voi olla hyvä käydä kuvat läpi, jotta ei jää väärinymmärryksiä. Esim. nuo sukat tarkoittaa villasukkia jollakin jalassa, puhekupla on jonkun hyvää joulua -toivotus, nuotit ovat joulumusiikkia joko kuultuna tai itse joululauluja laulettuna.
Klikkaa alta olevasta linkistä, tallenna PDF ja tulosta. Printtaa joko A4-koossa tai mukavammin A6-koossa. Printtaa kaikille tai sille yhdelle vilkkaalle joukon lapselle. Muista varata myös voittajalle pieni yllätys palkinnoksi! Huom: Tiedosto vain teille omaan käyttöön, ethän jaa sitä minnekään.

Hyvää joulua!

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Luukku 20: Joulupaidat.

Vähiin käy kohta luukut! Enää rippeet jäljellä. Mitäpä sitä tänään luukusta paljastuu? Jouluneuleet! Kuulin huhua, että ugly christmas sweaters eli rumat joulupaidat ovat alkaneet mennä buumistaan ulos. Syytän sitä, että ne tulivat liian helposti kaikkien saataville. Itselläkin on ja olisin tehnyt nyt lisää mutta..liika on niissäkin liikaa?

No ei sitten enää rumaa puseroa, mutta entäpä sitten jotain omaan tyyliin paremmin sopivaa? Sellaista mitä voisi pitää myös vähän pitempään, vaikka koko pimeän talven?
Joulutunika! (Tai talvitunika.) Siinä on poro. Ompelin tuon tunikan jouluksi noin viitisen vuotta sitten. Se oli alkujaan pitkä neulehame, mutta kavensin ja tein siitä tunikan. Nyt siihen oli tullut keskelle tahra. Ohgodwhy, miksi aina valkoiseen jokin typerä tomaattispruutaustahra?

Tahra meni peittoon, kun ompelin siihen päälle ison mustan poron paksusta joustocollarista. On se aika uljas.
Innostuin ja samaan henkeen tein myös pienen Game of thrones -fanittajan insidehenkisen puseron. Valkoinen perusneule, jossa oli myöskin pieni tippatahra. Leikkasin satunnaisista nahkapaloista kirjaimet ja tikkasin ne niin, että tahra meni peittoon (ja sen takia ensimmäisten sanojen väliin tuli turhan iso väli..).
Nyt uunissa tuoksuu saaristolaisleipä, mukissa on glögiä ja kohta alkaa lahjojen paketointi. Joulu saa pikku hiljaa saapua. Vielä on silti neljä joulukalenterin luukkua jäljellä! Mitäpä niistä vielä paljastuu?

Lahjavyötteet (uudet merkit).

Luukusta 16 löytyi printattavat lahjavyötteet. Tuli hämmennystä pesumerkkien kanssa, joten jouduin varmuuden vuoksi poistamaan tiedostot saatavilta (ks. postaus ja lisätietoa tästä). Nyt palautin osan vyötteistä!
Ratkaisin mahdollisen ongelman pesumerkeistä poistamalla (tyhjät) symbololit. Ne pois, tilalle sanat. Nyt vyötteen takana on viiva, johon pesun lämpötila lisätään (tai sitten vaikka ruksi päälle, jos ei kestä vesipesua). Pesun lisäksi voi lisätä muita huomioita sen mukaan mitä tarvitsee laittaa. Silitysaste? Tasokuivaus? Ei linkousta?
Muokkasin nyt ainakin ensin saataville takaisin sydän-setin. Edelleen kolme väriä plus mustavalkoinen vaihtoehto. Muokkasin näistä myös vyötteiden leikkuurajoja kapeammaksi niin ne on helpompi leikata toisistaan siististi.
Lahjavyötteet ovat alla kuvan mukaisessa järjestyksessä. Kolme vyötettä per arkki. 
Klikkaa alta, tallenna ja tulosta. Printtaa A4 (tai A3) kokoisena. 
Huom! Vain yksityiseen käyttöön, ei myytäviin töihin.
Kellertävät sydämet / Pinkit sydämet / Siniset sydämet / Mustat sydämet

Kerro, jos otit käyttöön.
Kuulen mielelläni mitä tykkäätte ja kuinka sopivat neule- ja ompelulahjoihin!

// Joulukalenterin 20. luukku tulee vielä tänään myöhemmin!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Luukku 19: Paukkukarkki, joulucracker.

Tiedättekö crackerit? Oikealta nimeltään christmas crackers, suomeksi kai paukkukarkit. Ne kuuluvat englantilaiseen jouluun. Britit avaa crackerin jouluaterian aluksi vetämällä molemmista päistä koristeltua rullaa. Sisältä paljastuu perinteiset yllätykset paperikruunusta, pikkulahjasta ja jonkinlaisesta viestistä (arvoitus tai vitsi kuulemma).
Paukkukarkkeja voi askarrella itsekin. Kun googlelta kysyy, löytyi useita erilaisia tapoja. Moni kuitenkin näytti tosin aika työläältä - meinaan, jos on iso perhe niin saa aika paljon käyttää aikaa yllätystötsien tekemiseen. Ja sisälle pitäisi hankkia joku *erkeleen cracker snap -liuska. No en varmasti hanki. Ai, niitä voi tehdä itsekin! No en kyllä tee. 

Sitten mietin: mikä olisi maailman helpoin tapa tehdä suomalaiseen pöytään joulucrackeri? Ihan silleen helposti (jopa laiskasti sanoisin) ja ilman kummempia materiaaleja?
Jos mennään sieltä mistä on aita matalin, otetaan vessapaperirrulla (tai halkaistaan talouspaperirulla keskeltä poikki), leikataan lautasliinasta(*) rullaa leveämpi ja pidempi suorakulmio. Rullataan lautasliina veskihylsyn ympärille ja solmitaan kiinni - ihan millä vain, itse käytin vaatteiden olkasaumoista talteen leikattuja satiininauhanpätkiä. Ja oho, kyllähän se isolta karkkipaketilta näyttää.

(*) Lautasliinana sellainen paksumpi servetti. Ei ns. normi kerrosservetti vaan sellainen yksikerroksinen, vähän kangasmainen liina, joka soveltuu erityisen hyvin lautasliinojen taitteluun. Luulisin, että myös silkkipaperi (kaksinkerroin) ja kreppipaperi ajavat saman asian, jos vaikkapa niitä löytyy kotoa valmiina.
Ja sehän toimii! Lautasliina on repeää sopivasti jommasta kummasta päästä, kun kaksi kättä vetää karkkipäistä eri suuntiin. Tässähän voisi olla sellainen toivomusluu-efekti - se, joka saa lautasliinan auki, saa yllätyksen ja kaiken maailman onnen seuraavaan jouluun asti!

Koristellakin voisi sen mukaan mitä tarvikkeita kotoa löytyy. Päälle voisi liimata koristeita, kietoa erilaisia nauhoja tai miksei vaikkapa teippasi koristeteippejä. Jos haluaa tehdä crackerit kierrättäen (tai kierrätettävästi: lautasliinat esimerkiksi biohajoavina) niin huomioi koristeet sitten sen mukaan.
Että nyt vain köyhän miehen paukkukarkkeja (ilman paukkua) tekemään!

Englannissa kaiketi tehdään niin, että cracker jaetaan viereisen istuvan henkilön kanssa niin ettei pöydässä jää kukaan ilman. Crackereista vedetään yhtä aikaa ja sitten on hauskaa. Joskus sisälle laitetaan jonkinlainen kirje "tontulta". Se voi olla kehu tai muisto menneestä vuodesta. Tämä ajatus jotenkin viehättää. Mikäpä olisi sen mukavampi tapa aloittaa jouluateria, kun yhdessä iloiten ja muistaen positiivisia ajatuksia menneestä vuodesta? Ei kireyttä, ei kiirettä, vain hyvää yhdessä oloa. Ja hyvää ruokaa.

maanantai 18. joulukuuta 2017

Luukku 18: Joululautaset.

Oho, enää alle viikko jouluaattoon! Sitä pitää ottaa loppukiri. Eihän tässä joulukuussa taas ehtinyt mitään. Vai ehtikö?
Olen yrittänyt nyt tässä hilirimpsis-nopsaa-kulkevassa-joulukuussa myös muistanut nautiskella ja fiilistellä. Joka viikko ainakin jotain vähäsen kerran tai useammankin. Nyt on sellainen päivä, että vähän vain jouluhyggeillään.
Kädentekijän kodissa jouluhyggeilyyn kuuluu glögi, joulutortut ja nyt myös joululautaset! Jotka hän hienosti kuvasi ja muokkasi väärinpäin sitä huomaamatta - mutta menköön nurin, se kuvastaa tätä jouluhyörinää hyvin.

Koristelin posliinitussilla kahdet lautaset. Tussailin tuommoisia harakanvarpaisia reunaskuusia. Koko on noin kolmen tortun kokoinen, koska  tuon kokoisia lautasia meidän taloudessa käytetään ahkerimmin. Isompien lautasten kanssa olisi myös säilytystila tullut vastaan, tuskin pitäisin niitä kaapissa ympärivuoden.
Pähkinänkuoressa posliinitussi toimii näin: tussia pumpataan ja sillä piirretään puhdistetulle posliinille tai lasille. Valmiina astia pistetään kylmään sähköuuniin. Pistetään uuni päälle ja ohjeen mukaan paistetaan eli kovetetaan maali. Sen jälkeen maali kestää oikein kovetettuna tiskikonepesun.

Ks. tästä postauksesta muita posliinitussilla tekemiäni käyttöastioita.