Helpot kestopajunkissat

Virvon varvon vitsasella!

Kävin tässä viikolla kävelyllä ja huomasin kuinka joku oli pientareelta vetänyt pajunkissoja irti oikein urakalla. Muutaman oksan oli jättänyt. Kävi sääliksi, siitä oli oman käden oikeudella otettu (tiesithän ettei pajunkissojen ottaminen kuulu jokamiehenoikeuksiin? Pajunoksien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa!).

Ja siitä se ajatus sitten lähti, kun mietin et oishan ne pajut ihan kivat maljakossa. Mutta mitä muita vaihtoehtoja olisi? Jotain kestävämpää ratkaisua? 

Virkattuja pajunkissoja yksi kevät tein ja ne olivatkin aikansa ihan kivat, mutta koen ne nyt vähän jotenkin kömpelöiksi. Ks. tästä virkatut pajunkissat.

Joten: kestävät kestopajunkissat helposti ja vaivattomasta vain kahdesta materiaalista! 

DIY: Kestopajunkissat

Keräsin muutamia sopivia risuja (huom: maasta, lumihangesta - en katkonut puista), katkoin ylimääräiset haarautuvat oksat jo ulkona pois ja pätkäsin noin sopivaan mittaan. Kun olivat kylmiä, napsuivat helposti poikki. Kotona annoin yön yli kuivaa.

Sitten nuppujen lisääminen!

Käytin vanupuikkoja*. Leikkasin ne viistosi poikki. Osan vähän suorempaan, toiset vähän viistompaan.

*En kannusta ostamaan vanupuikkoja vain tätä projektia varten, se ei ole kestävää. Käytä vanupuikkoja, jos niitä nyt sattui jo kotona olemaan (ja kierrätä myös keskeltä tikut johonkin askarteluprojektiin). Muita vaihtoehtoja vanupuikkojen sijaan on esimerkiksi vanun tai pumpulin muotoilu sormin liiman avulla, tai ilmakuivuvat massat. Aiankin valkoinen silkkimassa voisi olla tosi hyvä ja helppo!

Liimasin vanupuikkojen päät oksiin puuliimalla. Sitä ei tarvitse paljoa, ei sotke kuten kuumaliima ja kuivuu suht nopeasti ja näkymättömäksi.

Ja sitten onkin kaikki valmista!

Nämä risut kissoineen voi laittaa talteen ja ottaa myös tulevina pääsiäisinä esille. Oksat kestävät hyvin säilytystä kuivatiloissa. Kun vain pakkaa talteen niin, että eivät mene pätkiksi.

En valmistanut kuin muutaman oksan, se riittää. Enkä halunnut koristella niitä sen enempää, vaan keskityin maljakkoon eli isoon lasipurkkiin, jonka täytin erilaisilla pääsiäismunilla. Siellä on muun muassa virkatut minimunat lankajämistä ja toissa kevään Marimekko-kuosiset munat. Etualalla tällä viikolla maalatut savimunat.

Ks. postaukset:
Virkatut ja kirjailtut minimunat
Marimekko-pääsiäismunat

Maalatut savimunat

Ks. kaikki pääsiäisaiheiset postaukset 

Maalatut kestopääsiäismunat

Havahduin, että herttiles - sehän on kohta pääsiäinen! 

Ei yhtään kutkutellut pääsiäisaskartelut, mutta sitten menin käymään kierrätyskeskuksesta ja siitähän se ajatus sitten lähti: maalatut kestopääsiäismunat!

Bongasin tällaisen korin, jossa oli sellofaanin alla erilaisia pääsiäishommeleita. Joku riippuva metallikanahässäkkä. Mutta lähinnä nuo savimunat kiinnostelivat! Hinta koko hommalle 1,5 euroa, joten ei paha.

Saviset munat olivat aika kivoja, mutta niiden pinta oli paikoin todella kulunutta. Ja ajattelinkin heti ne nähdessä, että maalaan ne ihan uudeksi.

Ensin töpöttelin valkoista akryylimaalia pintaan. Se samalla tasoitti rosoista pintaa, että loi hyvän pohjan tulevalle pinnalle. Halusin näistä pehmeän pastillisia, jokaisesta vähän eri sävyisen. Sekoitin sävyt itse.

Valkoisen pintakerroksen jälkeen maalasin tulevaan sävyyn ja sitten...

...tusseilla koristeita! Päätin, etten edes yritä siveltimellä. Permanenttitusseilla saa tarkempaa jälkeä. Hain näihin inspiraatiota scandi ja folk art -kuvituksista. Ekana tein mustan kissan (tietenkin noita-akan musta kissuli!) ja sitten pitkäkorvaisen pupun. 

Sitten tuli pulleaa lammasta ja tomeran hömelöä kanarouvaa.

Näitä oli niiiiin hauska tussailla. Menin aika fiiliksellä. Vain pupun ja kanan harjoittelin ensin paperille, kun hahmottelin millaista hahmoa ja kokoa havittelin. Loput tuli sitten ihan inspiraatiolla.

Ja koko setin näette tässä! Samaa sävyperhettä, mutta jokainen silti eri värinen. Jokaisessa on myös eri aiheet. Yhden munan tein ihan vain kukkia täyteen (kuvassa vasemmalla). Se vähän poikkeaa joukosta.

Ja oli niin ihana maalata ja piirtää tusseilla. Edellisestä kerrasta on jo pitkä tovi.

Oli myös kiva maalata tällaisia kestävämmän sortin munia, kun aiemmin mietin että olisi kiva maalata oikeita munia, mutta siinä hiertää ajatus, että ne menevät niin helposti rikki. Eivät säily ehjänä ja sitten menee vaivalla tehty luomus sirpaleiksi - eikä niitä edes voisi maalin takia laittaa biojätteeseen.

Eikö ollutkin kiva muodonmuutos? 1,5 eurolla aika kiva lopputulos. 

Katso myös kaikki muut blogissa nähdyt pääsiäis-ideat tästä.

Parhaat kierrätysvinkit top 10

Hyvää kansainvälistä kierrätyspäivää!

Kierrätyspäivän tiimoilta päätin lämmitellä ja inspiroida itseäni takaisin blogin pariin kierrätysteemaisella koostepostauksella - ja samalla jos saisin jonkun lukijankin inspiroitumaan! Kansainvälisen kierrätyspäivän tarkoituksena on katsoa vanhaa tavaraa tai materiaa uusin silmin - joko kierrättää tai lajitella se oikeaan uusiokäyttöön.

Tässä top 10 parhaat ideat sisustusmielessä tältä vuosikymmeneltä: 

(2020-luvun kierrätyspostauksissa oli jo sen verran helmiä etten katsonut blogihistoriaa taaksepäin. Näistä jokainen on edelleen käytössä ja edelleen yhtä ihania sekä idean että helpon toteutuksen puolesta.)

Parhaat kierrätysvinkit 1/10
Korista tai kulhosta amppeli

Viimeisin paras kierrätysidea sisustukseen on tämä viime syksyn amppeli, jonka tein vanhasta leipätaikinan kohotuskorista. Hyvin kävisi myös mikä vain kori tai kulho amppeliksi!

Ks. postaus: Kohotuskorista amppeli

Parhaat kierrätysvinkit 2/10
Kestokasseista koreja ja muuta kivaa

Kestokasseja kertyy monelle ylimääräisiä. Harvemmin menevät rikki, mutta silloinkin ne kelpaavat monenlaiseen säilytykseen sellaisenaan tai muotoa muuttaen. Näistä saa myös kivoja ruukunsuojuksia.

Ks. postaus: Kolme tapaa kierrättää kestokassi

Parhaat kierrätysvinkit 3/10
Ananaskirsikkakorin muodonmuutos

Tämä oli niin hauska! Alla on rumahko muoviritiläkori, mutta kun lisää lankaa ja kangasvuoren sekä helmet alle, ilme muuttuu täysin! Toimii missä vain pikkusäilytyksessä.

Ks. postaus: Ananaskirsikkakorin muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 4/10
Rikkoontuneesta ruukusta uusi

Tämä oli oikea draaman kaari: kierrätyskeskuksen ruukku meni kotona heti säpäleiksi. Liimasin, maalasin ja vielä punoin juuttinarua ympärille. Tämänkin ilme muuttuu täysin! Pinkistä ruukusta tuli ihanan neutraali. Joskus hyvin rikkonaiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Ei arvaisi et kaiken tämän alla on ruukku, joka meni moneksi kappaleeksi, mutta edelleen on hyvinkin hyvässä käytössä.

Ks. postaus: Rikkoontuneen kukkaruukun pelastus

Parhaat kierrätysvinkit 5/10
Muovipurkista säilytyskori

Pieni muoviämpäri, vaikkapa jogurttiämpäri, on hyvää askartelumateriaalia. Pese ja uudista - oli se sitten lankaa, korkkia tai ihan vaan sakset ja lankarivat. Katso alta kolme ideaa:

Ks. postaus: 3 x purkin kierrätys

Parhaat kierrätysvinkit 6/10
Uudista soodamaalilla

Soodamaali on yksi kivoimmista uudistamisvaihtoehdoista mikä sopii melko monelle materiaalille. Se sekoitetaan ihan tavallisesta ruokasoodasta ja akryylimaalista. Helppo myös käyttää ja pinnasta tulee kivan utuinen.

Ks. postaus: Kymmenen vinkkiä DIY-soodamaaliin

Parhaat kierrätysvinkit 7/10
Vessapaperihylsyistä kori

Kyllä - vessapaperihylsyistä! Tämä on yksi aikojen suosikeistani. Niin tuiki tavallinen materiaali ja silti niin erikoinen lopputulos. Ja parasta on se, että tähän ei tarvitse liimoja, maaleja tai mitään muuta välineistöäkään kuin sakset. Ja ehkä viivain on ihan hyvä niin saa leikattua hylsyt suoraan.

Ks. postaus: Moderni tuohikori vessapaperihylsyistä

Parhaat kierrätysvinkit 8/10
Helpot pinnat huonekaluihin

En ihan hirveästi kannata sisustuskontaktien kuten dc-fixin käyttöä (koska muovi), mutta joskus se on silti parempi ratkaisu, jos muuten huonekalu päätyisi vaikkapa kaatopaikalle. Tämä pikkuhyllykkö on saanut monta uutta pintaa ja viimeisin muodonmuutos tuli puunvärisellä kontaktimuovilla. Aivan hyvä, vielä sai lisää käyttöaikaa.

Ks. postaus: Pikkuhyllykön muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 9/10
Dyykkaa ja uudista 

Top kympin paras dyykkaus on tämä metallikehikko, joka ei näin näyttänyt yhtään miltään, mutta kun siihen lisäsi makrameella hyllytason ja kankaasta alakorin, siitä tuli tosi söpö pieni hyllykkö. Tämä on edelleen käytössä eteisessä.

Ks. postaus: Ikea hack: dyykattu muodonmuutos

Parhaat kierrätysvinkit 10/10
Munankuorista mosaiikkia

Tämä sopii hyvin pääsiäiseen! 

Jos et maalaisikaan pääsiäismunia vaan tekisit kuorista mosaiikkia! Jotain kestävämpää ja ympärivuotisempaa? Tämä purkki ei vain ole päällystetty munankuorilla, se on myös askarreltu kahdesta tyhjästä teippirullan pahvikiekosta. Kansikin on pahvia ja nuppina vanha helmi. Kuinka tavallisista asioista voi tehdä käytännöllisen purkin.

Ks. postaus: Munankuorimosaiikki

Toivottavasti tykkäsitte! Kierrätyksen iloa!

Fail: Feministi-kirjailu

Hyvää Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivää!

Eli tutummin hyvää naistenpäivää.

Kyllä kerran vuoteen voi inspiroitua naistenpäivästä ja feminismistä (ks. postauksen alla muita naistenpäivästä inspiroitumisia). Tämä postaus on täyttä sitä. Paitsi, että myös epäonnistumista.

Oli hyvä idea ja hyvä alku. Sitten homma meni ihan sivuraiteille ilman, että tajusin sitä. Ja lopputuloksena saitte uutta settiä FAIL-kategorian postauksiin. Ajattelin, etten esittele koko juttua, mutta menkööt.

Ajattelin, että haluan kirjoa jotain. Tuli ajatus sloganista Smash the patriarchy ja siitä se sitten lähti.

Tässä vaiheessa SMASH-sana oli vielä selkeä. Sitten lähdin lisäämään kirjailuun liian tummia värejä, olisi pitänyt pysyä samassa väriperheessä.

Ja koko sana meni ihan sillisalaatiksi. Olisi pitänyt pysyä isommissa värialueissa, sen sijaan lisäsin ja lisäsin pientä piiperrystä. Ei oikein saa selvää, ellei tiedä että mitä siinä lukee, eihän?

Tein testin tietämättömälle ja se oli vähän silleen, että "hmmm, Smile....the patriarchy..???"

Ja niin meni sanoma vähän päälaelleen. Sanoisin, että tämähän kusi kuten monen valtion pyrkimykset tasa-arvoon. Sinnepäin, mutta ei sitten kuitenkaan, aina jää vain patriarkaalisuus voitolle.

No harsin merkin kuitenkin takkiin*, vaikka oma tuotos vähän jo sapettikin. En kiinnittänyt edes ihan tikuttamalla, testaan ensin kuinka se silmä tuohon tottuisi - koska jos ei totu niin merkki on helppo purkaa pois. Mietin myös korjaisiko sanaa vielä jotenkin? Pitäisikö osa purkaa ja ottaa uusiksi? Vai kirjailla kirjaimet vaikka mustalla selkeyttä tuomaan? Tehdä ihan kokonaan uusiksi? 

* Takki on vanhan työpaikan ja merkin kohdalla oli firman logo isolla. Ajattelin, että ihan käytettävä takki, mutta en tahdo mainostaa enää yritystä. Merkki päälle ja logo piiloon! 

Ks. GRL PWR -t-paita / we can do it -ristipisto / Frida Kahlo -minikirjailu / Naistenpäivä-minipatsas

Paras pipovinkki - kuinka estää ribbipipon jäljet

 

Kevättä on jo ilmassa täällä Oulunkin leveyksillä. Mutta ei vielä ole pipovapaasesonki, ei vielä aikoihin. Takatalveja on varmasti vielä tiedossa. Joten pipokausi jatkukoon.

Tässä oli joku aika sitten ystävän kanssa puhetta meikäläisen pipovinkki numero ykkösestä, joten ennen pipokauden loppumista jaan sen teillekin! Jos ei enää tälle talvelle niin ottakaa loppuvuodeksi vinkki talteen.

Tiedättehän ribbipipot, joista tulee otsaan ihan hirveät urat? (Vai olenko se minä vain?) Joitakin se ei varmaan häiritse, mutta itseä häiritsee ihan hirveästi. En tykkää, kun jää otsaan jäljet.

Joten ratkaisuna on tämä ultimaattisen paras pipovinkki! 

Kuinka estät ribbipipon jäljet:

Tarvitset jotain pehmeää joustavaaa kangasta. Trikoo on hyvä. (Jos se on liian ohutta, niin laita kaksinkerroin.) Pistä pipo nurin päähän ja merkkaa neuloin varovasti alue, joka ulottuu oman otsan alueelle. Ota pipo pois päästä ja leikkaa trikoosta merkattua aluetta isompi pala.

Kiinnitä ensin pala pipoon (hakaneulat ovat hyvät niin ei tule haaveria otsaan) ja kokeile päähän, jotta trikoon jousto asettuu oikein eikä pipo taikka trikoopala kiristä. Pala ei pipon alta saa näkyä, joten älä kiinnitä ihan alareunaan saakka. Ompele pala käsin reunoista kiinni. 

Siinä se! Yksinkertaisen helppoa.

Jes, ei enää ribbipipon uurteita otsassa! 

Tässä pipovinkissä on myös kaksi muuta hyvää puolta. Jos meikkaa, ei pipo mene meikistä sellaiseksi ällöttäväksi. Se trikoo tottakai ottaa pipon puolesta vastaan meikkilähmät ja jos se ei pyykissä putsaannu niin sen voi helposti vaihtaa uuteen. Siten itse pipo saa pidemmän käyttöajan, kun ei meikkitahrat rupea pitkänkään ajan jälkeen haittamaan. Aina voi palan vaihtaa uuteen.

Plussana trikoo on myös mukavan tuntuinen otsaa vasten eikä kutita ainakaan. Talvella ainakin itsellä otsa kuivuu helposti ja kaikki ribbipipot eivät ole niitä pehmoisimpia. 

(Mietin onkohan yllä olevassa kuvassa mitään pointtia, kun sensuuri iski, mutta no, onpahan todistetusti pipo päässä. Hiukset olisi voinut kammata, mutta mitäs sitä suotta siloittelemaan kotitakkutukkalookkia.)

Kierrätyslöydöstä minivaasi

Hilirimpsis, sehän on jo maaliskuu! Helmikuu meni ohi tohisten. 

Aloitetaan tämä kuu tosi helpolla käsityöllä. Sanotaanko perinteisesti, että tuunauksella. Kävin kierrätyskeskuksessa, tein bongauksen ja sen mukaan niin älyttömän superhelpon sisustustuunauksen, että hilirimpsis sentään, sehän oli nopeammin valmis ennen kuin olisi tajusikaan.

Kyseessä on tämä. 

En tosin tiedä mikä tämä on. Joku keraaminen lieriö, ylhäältä kapeampi, alhaalta suora.

En kerta kaikkiaan tiedä mikä tämä on. Mitä veikkaat?

Kävi mielessä olisiko se voinut olla jonkinlainen lampunvarjostin, mutta siinä ei tosin ole sellaisia jälkiä. Ja onhan se varjostimeksi hurjan pieni. Vaasi, ruukku tai kynttilänjalka ei voi olla, kun ei ole pohjaa. Vai onkohan siinä ollut joku erillinen lautanen alla?

Vähän mitättömän surkeana se nökötti kierrätyskeskuksen saa ottaa -osaston hyllyllä. 

Säröinen, likainen, yksinäinen.

Silti se kiinnitti huomioni. Saisiko tästä jotenkin kivaa?

Ajattelin, että putsaus ja puunaus. Kyllä se siitä. 

Ei ole pohjaa, mutta tehdään siihen pohja! 

Otin pahvinpalan, korkkikangaspalan ja puuliimaa. Siitä se ajatus sitten lähti.

Ensin pahvipyörylä pohjaan ja sitten korkkimatskua päälle, että olisi vähän fiinimpi - vaikka kukapa sinne pohjaan katsoo, hyvin olisi mennyt pahvillakin.

Ennen kuin lisäsin korkkikerroksen, litistin pahvin tasoa vasten. Liima kosteutti pahvia mukavasti ja pahvi meni kasaan niin ei keraamisen pohjareunan alta pahvi paksuna irvistele. 

Ja kas! Eihän ole enää onnettoman ja orvon näköinen! 

Kuinka putsaamisella ja niinkin näkymättömällä muutoksella kuin pohjan lisäämisellä sai jostain saa ottaa -osaston ilmaisesta hylkiöstä jotain sievää sisustuselementtiä?

Olinkin halunnut vastaavaa pientä, tukevaa astiaa vastaavasti pienen sisustusoksan minivaasiksi.

Näillä sanoin toivotan mukavaa viikonloppua!