torstai 16. toukokuuta 2024

DIY: Chalk bag, kiipeilijän magnesiumpussi

Nyt tulee aika harrastusspesifinen juttu. Jos et harrasta kiipeilyä (boulderointia) niin et tiedä mikä tämä on. Se ei haittaa, en minäkään tietäisi! En harrasta kiipeilyä, mutta mies harrastaa

Ja hän tuumaili, että tarvitsisi ison magnesiumpussin. Minä siihen, että jaa minkä? Mies oli ostamassa, sanoin että et muuten osta, kyllä minä sinulle pussin teen!

Chalk bag eli magnesiumpussi. Siihen kirjaimellisesti laitetaan magnesiumjauhetta ja siitä sitten otetaan sitä käsiin ja sitten eikun seinälle.

Katsoin joitakin malleja netistä ja kysyin mieheltä väritoiveita. Ja tällainen siitä sitten tuli.

 

Ompelin pussiin sisävuoren ja päälipuolipussin. Koska tärkeintä oli, että pussi pysyy pystyssä, kyhäsin pakkausteipin avulla sisä- ja ulkokappaleiden väliin tuollaisen kehikon (+ tähän vielä pohjakappaleen). Kehikko on tuollaista höttömuovia, jonka olen kerran ottanut talteen puretun repun selkäosasta. Se pitää pussin pystyssä ilman, että se nostaa koko pussille painoa.

Myös pussin suun käänteessä on toisella puolella suikale muovilevyä (paksuhkoa, mutta taipuisaa), jotta pussin kääntäminen rullalle on helpompaa.

Värit ovat tosiaan niin räpsäkät miltä näyttävätkin. Oranssia, lähes neonväriä ja sitten sen kaverina vihreää. Kun kerran sai olla näyttävät värit niin niitä sitten kyllä tuli!

Tuo oranssi on nailonia, hyvin tiheää kangasta ja ajattelin, että se sopii hyvin vuoreksi. Tein siitä myös ulkopuolelle toivotun taskun ja sitten kun vihreää kangasta olikin liian vähän niin tein vielä sivuun vauhtiraidat pussin leveyttä kasvattamaan. 

Vihreä kangas on muuten ihan tavallista paksua satiinia, mutta vain nurja puoli käännettynä päälipuolelle.

Nailonkaitale maksoi 0,90 euroa, satiinikappale 1,03 euroa. Vetoketju ja klipsit uusiokäytössä.
Sanoisin, että edulliseksi tuli, sellanen kahden euron ompelus!

Parasta on, että kiipeilysalilla oli paikan omistaja tullut kysymään, että mistä pussi on, kun ei ollut tunnistanut valmistajaa! Oli kehunut hienoksi. 

Ja vielä parempi juttu on tietenki myös se, että mies tykkää ja pussi on käyttökelpoinen. (Huomatkaa muuten kuvassa tuo harja! So cute. Lisäsin, viime hetkellä myös harjalle oman paikan. Tuli heittämällä oikean syvyinen ja levyinen putkitasku.)

maanantai 13. toukokuuta 2024

6 x Kasvitukikeppi - Viherkasvien kierrätysideoita osa 2

Kasvi-intoilija täällä taas! Multienvaihto on monella jo tehtynä varmasti, mutta kun kesää kohti ja kesällä viherkasvit intoutuvat kasvamaan niin tässä muutama idea miten annat isommille ja pienemmille kasveille kuten köynnöksille vähän tukea - kierrätysmatskuista tietenkin.

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 1/6

Jos pientä ja väliaikaista tukea tarvitsee, homman hoitaa mikä vain puutikku. Grillitikku, jäätelötikku tai vaikka sushipuikko kuten vasemmalla. Helppoa, ei tarvitse edes tehdä itse tikulle mitään, tökkäät vain multaan.

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 2/6

Periaatteessa sama, mutta metallista. Tässä joku randommetallitikku, jonka taivutin kaarevaksi. Toimii erittäin hyvin tuollaisten kasvien kanssa, joiden lehdet tuntuvat leviävän liian laajalle alueelle toisistaan. Koukkumaiseksi taivutettu metallitikku pitää varret kivasti supussa.

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 3/6

Samma på svenska, mutta isommassa koossa! Jos ei ihan enää tikku riitä, vaan tarvitsisi ihan keppiä jo, niin tee se vaikka vanhasta, katkenneesta pesulahengarista. Isoilla leikkureilla toinen viisto laita pois ja toinen pihtien avulla mutkalle - siinäpä se, kasvitukikeppi on hetkessä valmis.

Näinviissiin, tältä se näyttää käytössä. 

Tykkään myös siitä, että pesulahengari on materiaalina suht näkymätön tukikeppi.

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 4/6

Ja eihän sen tukikepin tosiaan suora tarvitse olla - kokeile myös kaarevaa tukikeppiä! Tässä tosin metallikaari on askartelumetallilankaa alunperin, mutta toki puretusta työstä (joten solahtaa kategoriaan kierrätetty). Keppi on vain u-muoto, päät tökätty ruukun reunoille multaan. 

Huomatkaa myös kasvin kiinnitys vanhalla hiusklipsillä! Nuo ovat ihan parhaita, eivät litistä kasvia, mutta pysyvät silti hyvin paikoillaan.

Sama kaari myös aiemmassa kasvissa vähän suuremmassa koossa. Vasemmalla lähtötilanne, oikealla tilanne vuoden jälkeen - lisää tähän vielä toinen kasvupuolikas niin köynnös oli jo sen näköinen, että kaarta näkynyt enää milliäkään.

Eli vähän järeämpää tukikeppiä tarvitsi tilalle! Ja näin tein sen kierrättäen:

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 5/6

Isompi tukikeppi - se syntyy pahvista, paksua juuttinarua, muovipusseista (tai kelmusta) ja teipistä.

Mietin, että toimiiko, voiko onnistua ihan näin yksinkertaisista materiaaleista? Kokeillaan kuitenkin!

Niputin teipillä kolme kartonkikerrosta yhteen. Ei ollut valmiiksi paksumpaa ja tarpeeksi pitkää pahvia, joten kerroksilla mentiin. Toisen pään leikkasin v-muotoon. Muovitin pohjan teippaamalla ympärille kirkasta muovipussia. Sama se mitä muovia, kunhan on pahvi umpiossa eikä pääse kosteus läpi.

Sitten kierin juuttinarua yhtenä pötkönä pahvin ympärille. En käyttänyt mitään liimoja, ihan vain teipin pala alkuun ja loppuun. Voi sitten vaikka tarvittaessa purkaa ja käyttää köyden vielä johonkin muuhun.

 

Ja voila!

Pahvitukikeppi multaan ja kasvi ympärille. Tästähän tuli aika loistava, vaikka itse sanonkin. Edestä katsottuna tuki on leveä ja jättää osan kasvista varjoon. Pitää siis aina muistaa käännellä kasvia, jotta saa valoa tasapuolisesti.

Naurattaa muuten oma pohdinta, että voinko vain laittaa pahvin ympärille muovia - että kärsiikö kasvi siitä muovista jotenkin? Sitten muistin, että onhan niitä muoviruukkujakin, joten eihän se nyt mitään siitä kärsi.

DIY: Kasvitukikeppi kierrättäen 6/6

Ja jos haluaa pyöreää tukikeppiä niin senhän voi tehdä myös mistä vain pahviputkesta - ja jos ei ole pahviputkea niin vaikka sitten metalliputkesta. Tämä tässä on joku pyörään liittyvä tarpeeton metalliputki. En edes tiedä mikä se on ollut, mutta roskiin oli kuulemma menossa.

Paitsi, että ei mennyt roskiin vaan kukkapurkkiin!

Päällystin tämänkin ensin muovilla ja sitten korkkikontaktin ja -teipin jämäpaloilla. 

Tästä tuli aika kiva! Ylös putken päälle jätin pienen raon, johon saa kasvin pään hiusklipsillä paikoilleen.

Että kierrätyksellä mentiin, ensin olin menossa kaupoille ostamaan bambu- ja kookostukikeppejä, mutta enpäs sitten mennytkään. Nolla budjetilla kierrättäen tukikepit kaikissa mitoissa, kyllä onnistuu!

sunnuntai 5. toukokuuta 2024

Squishmallows-korvakorut

Squismallows - sana ja pehmo, jota harva on voinut viime vuosina välttää. Ihan hittijuttu ja oli myös edelleen hitti yhden tyttösen synttärilahjatoiveeksi. Pieni, kesäinen Squismallows-kaveri sitten hankittiin (nimeltään Perry!), kun sellaista haluttiin...

...ja siitä se sitten idea lähti - teen myös Perry-päärynäpehmosta (vai mikä otus tuo on?) myös korvikset! Samainen tyttö sai viime vuonna korvakorureiät ja ajattelin, että mikäs sen hauskempaa, kuin Squishmallows-aiheiset korvikset!

Valitsin materiaaliksi kutistemuovin. Siihen voi piirtää just Perryn hahmon ja se on helppo toteuttaa niin, että tulee kaksi samanlaista kappaletta. Kutistemuovi on myös nopea valmistaa sekä kevyt materiaali koruna.

Tarvikkeet: Kutistemuovia, permanenttitusseja, rei'itin, sakset, korvakorukoukut ja välirenkaat.

Kutistemitta! Tämä on ihan paras juttu; olen piirtänyt vuosia, vuosia aiemmin viivottimen, jonka kutistin. Sillä on hyvä arvioida minkä kokoisena piirtää haluttu kohde ja minkä kokoinen siitä tulee kutistettuna.

Tässä oli sopiva jämäpala, josta totesin, että sehän on kooltaan ihan meant to be. Pala vain keskeltä poikki!

Lue lisää kutistemitasta ja muita vinkkejä kutistemuoviin tästä postauksesta: Kutistemuovin 5 vinkkiä.

Kun piirsi eka toisen, niin pystyi jäljentämään läpi toisen kappaleen. 

Rei'itin tekee sopivan kokoiset reiät välirenkaille. Ne tein ihan eka. Lopuksi leikkasin palat muotoonsa. 

Käytin näihin Sharpies-tusseja. Harmi, että olisi ollut just tämän Perryn värinen tussi, mutta just se oli kuivunut! Piti sitten ottaa vaaleanvihreä tussi. Se ei ole just saman värinen, mutta tarpeeksi lähelle.

Ja uunissa kutistamisen jälkeen ja korviksiksi koottuna lopputulos on tässä. 

Kyllähän niistä ihan tunnistettavan näköiset tuli!

Ja vasta lopuksi huomaan, että oli Perryn tuossa merkkilappusessa väritetty hänet vaaleansiniseksi. Olisi voinut siis värittää korvikset myös vaaleansiniseksi vaaleanvihreän sijaan.

Mutta se ilo saajansa kasvoilla, tykkäsi - väristä huolimatta!