Klara vappen!

Kuva vapulta 2009 - Sateenkaaren väriset tekoripset!

Hyvää vapunaaton aamua! Illaksi kivaa, helppoa ja uutta päällepantavaa: tämä tuubitoppi!Tein sen tästä vanhasta kulahtaneesta paidasta. Toteutukseen ei kauaa nokka tuhissut - oikeesti.Pieni tee-se-itse-referaatti: vedä paita (jonka pääaukko on venepääntienen, niin suuri, että se riittää sellaisenaan vartalonympäri) nurinpäin, mutta jätä hihat sisäpuolelle. Ompele hihansuut umpeen, suorista sivusaumaa. Käännä paita oikeinpäin (ja nyt ne ihat tulevat etupuolelle ja malli on jo tuubimainen, koska hihareikiä ei enää ole), vedä hihat eteen ristiin ja sivuille. Ratko sivusaumoja auki hihanleveyden verran, vie hihanpäät saumoihin sisään ja sulje saumat.

Ihanan epäselvä selostus - en tiedä ymmärränkö sitä itsekään. Jatkokysymyksiä saa esittää ja jos oikein vaikeaa on niin kuvaohjettakin saa yrittää vaatia.

Lähikuva etumuksesta.

Vaatekriisi on silti illalla hyvinkin mahdollinen ja yksi mahdollinen plan B on tämä:Tein Chic Stealsin ohjeella tämän vihreän pikkujuhlahameen.

Chic Stealsin blogista löytyy myös DIY Burberry Top-postaus, jossa on tuubitoppini tyyliin rimmaava pitkähihainen paita. Chic Stealsin postauksessa on mukana myös Burberryn hame, joka on näkynyt niin tuhannessa erissä blogissa ja jopa Trendin Saksikädessä viime kuun numerossa. Milloinkas minä saan tehtyä omani?Edelliseen hameeseen vielä palatakseni: tykkään hirmuisesti hameen sivutaskuista.Tässä hame eräässä leffaillan asussa obi-vyöni kanssa. Sormus ja kaulakoru lähikuvassa täällä. Ja tässä vielä eri asussa obivyöni:Toisesta päästä kapeneva ja keskeltä maksimilevenevä vyö on tehty kaksinkertaisesta sisustuskankaasta. Vyö on jämäkkä, mutta hyvin taipuisa. Ja en voi olla rakastamatta tuota printtiä!Tuntuu, että voisin jaaritella loputtomiin (levotonta vappufiilistä pinnassa), mutta nyt on riennettävä. Adios, arrividenci ja tsau-salutit päälle.

Hyvää wappua kaikille, juhlikaa ja nauttikaa! Oli sää mikä tahansa, naurakaa hyvässä seurassa, halatkaa vappupalloa ja syökää makkaraa - siistä se kunnon vappu on tehty!

Kraka vai rusetti?

Uusi lempikaulakoruni: nahkarusetti.Rusetin tekoon tarvitset palan nahkaa (huopakin voisi toimia), silitettävää kovikekangasta, lankaa, neulan, (ratkojan) ja korulukkoja 2kpl.Näin teet sen: Leikkaa rusetin pohja, silitä sen taakse kovikekangasta ja leikkaa pohjan ympäri yltävä suikale. Ompele (tai liimaa) suikaleen päät yhteen. Tee neulalla tai ratkojalla pienet reiät rusetin yläreunoihin ja pujota reikiin korulukot, joihin voit pujottaa kaulaketjun. Voit myös kiinnittää koko ketjun suoraan rusettiin kiinni.

Vieressä myös samalla periaatteella tehty mini nahkakravatti. Se on oikein soma.Tässä vielä asustekorut oikeinpäin käännettynä. Rusetissa ei ole vielä korulukkoja.Kravatti kaulassa.Ja rusetti (kesto)käytössä.Edellisen kuvan satiinivyö on myös itsetehty. Laastarit surkuhupaisan tunari-accidentin seuraus

Kevyet kuin lehtikeijut.

Kaveri lähetti tämän kuvan minulle ja työnsi tennarit käteen "Tässä, maalaa mulle!"
Ja minähän maalasin. Olen tilaustyöhön lopputulokseen tosi tyytyväinen.Tennareiden omistajakin on tyyväinen. Ainakin hän sanoi rakastavansa kenkiään, koska "voi näyttää kuinka kamalalta vain eikä se haittaa, koska kaikki katsovat kuitenkin hänen jalkojaan".En ole syksyn jälkeen kustomoinut kenkiä ja hommaan rupeaminen jännitti. Vähän sama, jos ei ole ajanut autolla pitkään aikaan ja sitten jännittää lähteä ykskaks rattiin.Toteutukseen meni puolisen päivää. Maalasin ensin pohjalle osan pinnasta siniseksi ihan randomilla. Sitten sormilla tuputin valkoista päälle, jotta tausta näyttää utuiselta.Lopulta päälle puut, lehdet ja keijut. Suojaspray viimisenä.Harmi etten ehtinyt HM:lle ostamaan samaisia kevättennareita. Olisin tehnyt itse tilauksen itselleni, mutta täytyy metsästää muualta jotain vastaavaa.

Pieniä iloja.

Pieniä iloja: söpö, pikkuinen ja herkullisesti paketoitu lahja. Paketti ei tosin ollut minulle, vaan se oli syntymäpäivälahja ystävälleni.
Pieniä iloja: Gina Tricotin koulutyttömäinen ruutuhame, joka ilokseni mahtuu taas jopa päälle ilman survomista ja hengenahdistusta. Ja tämä ihme vain sillä, että jättää valkoisen viljan pois ruokavaliostaan. Oodi kokojyväisille tuotteille!
Pieniä iloja: itsekyhätty pampula. Hiukset alkavat olla niin pitkät, ettei ilman pampuloita voi elää.
Pampulan voi tehdä näin: liitä yhteen pyöreää kuminauhaa ja vaikka kynsilakalla maalatut muovinapit.
Pieniä iloja: punottu köysiranneke.
Pieniä iloja: pinkit höyhenkorvikset. Ei tehdä suurta numeroa siitä, että näytän nyt poikkeuksellisesti pärstäni.

Pieniä iloja: vastapetattu peti, jonka koira meni mylläämään sekaisin. Karvakasalle ei tosin voi olla kauaa vihainen, kun katsoo tuota auringonlämmössä tuhnuttavaa pikkukaveria.
Pieniä iloja: koira aamujoogaamassa. Pitäisi itsekin niin käynnistyisi tämäkin päivä vauhtiin.

Kutistu, kutistu kutiste.

Harjoittelin jälleen näpertämään kutistemuovista koruihin osia. Ekassa satsilla tein jokatytöllä näkyvät siipikorvikset ja useammassa koossa timantit. Aion tehdä pienestä timangista uuden sormuksen, isomman kohtaloa en vielä tiedä - joko kaulakoruksi, avaimenperäksi tai laukun somisteeksi.Olen hurahtanut myös maatuskoihin. (Hah, sanoisinko, että todella taidokasta kuvankäsittelyä ja -leikkausta!) Tein yhden ison maatuskan ja useamman pienen (n.2-3cm) maatuskavauvan eri väreissä. Jättimaatuska on yksi lempparikaulakoruistani. Tosin olen saanut kommenttia, että se ei ole maatuskaa nähnytkään.

"Ai kato, teit tuollaisen itämaisen tytönkin."

"Eikun se on maatuska."

"Ai, ei se siltä näytä."

Ehkä kyseessä onkin nykyaikainen monikansallinen maatuska, isä jostain kaukaa eksoottisesta idästä ja äiti onkin slaavilaista syntyperää. 

Olen himoinnut Eiffel-kaulakorua pitkään. En ole mieleiseen törmännyt shoppausreissuilla, joten päätin tehdä sijais-eiffelin kutistemuovista, kunnes joskus kauniina päivänä löydän mieleisen kolmiulotteisen Eiffel-riipuksen.Tälläinen Eiffel olisi oikein soma. Pitäisikö kirjoittaa jo nyt alustavaa joululahjatoivelistaa pukille niin ehkä menisi toive perille tarpeeksi ajoissa? Kuva täältä.

Päivä punaista pulloillaan.

Päällystin muovirinkulan kankaalla. Tungin väliin pehmukkeeksi vanua ja kangasjämiä. Tilkuista tein terälehden näköisiä palluroita ja liitin ne ranneekkeen kylkeen. Keskelle helmi ja avot, lopputulos on nähtävillä! Tein rannekkeesta sen verran suuren, että voin vetää sen ranteestä vähän syvemmälle.Kaulassa lasten avattava rihkama sydänriipus, jonka nalle-tarran päälle liimasin samaa kokoa olevan trassisydämen.Sellaista tänään Madam BC:ssä.

Ratsuni mun.

Vanha muoviheppa oli menossa roskiin, kunnes tekemisen puutteessa päätin harrastaa hieman kirurgiaa. Aukaisin sen saksien avulla ja poistin välista takkuuntuneet harjan ja hännän. Tein uudet tilalle käärmeennahkakuvioidusta tekonahasta. Liimasin hepanpuolikkaat takaisin kiinni toisiinsa ja teinpäs sille vielä valjaatkin tekonahkanauhasta.Nyt se saa kirmailla uudessa lookissaan tylsän asun piristeenä. Kaikkea roinaa minäkin kaulassani roikutan. Mutta onpas aina jotain, joka saa kaverin tirskumaan huvittuneena.Pisteeksi iin päälle: heppa sai vielä pedikyyrin kavioihinsa samalla, kun lakkasin omat kynteni mustaksi.