Tee itse: Jouluporo.

Näin nämä koristepeurat/-porot Stockmannilla ja sain välittömästi pakottavan tarpeen saada oma jouluporo! Mutta nämä olivat mielestäni ihan liian kalliita (ehkä hinta oli perusteltu, kun eivät olleet mitään höpömuovia ja olivat myös isompia mitä kuvasta voisi olettaa), joten lähdin etsimään edullisempaa koristetta.

Kärkkäisellä törmäsin tällaisiin, jotka olivat jo hinnan puolesta siedettäviä verrattuna edellisiin, mutta sitten mieleeni tuli..entä jos kävisinkin leluhyllyllä? Hyvä idea sinänsä, mutta en löytänyt ainuttakaan etusormea isompaa poroa! Katsoin neljästä eri kaupasta. Ei ollut peuraa, hirveä tai mitään vastaavaa metsäneläintä. Mikä pettymys!

Ei sitten, ostetaan tilalle hevonen. Se oli kavioeläimistä lähinnä poroa. Pienellä fiksailulla hevosesta voisi saada poron, eikö voisikin? Hepan hinta oli 1,50e, joten ajatus oli täysin kokeilemisen arvoinen idea.

Tee-se-itse-tutoriaali: Näin muokkaat heppa-lelusta jouluisen porokoristeen

Tarvikkeet: halpa muovinen hevonen, vahvat sakset, puukko (tai muu terävä esine), paksua rautalankaa (tai muuta ohutta muotoiltavaa materiaalia), yleisliimaa, kreppipaperia (tai silkkipaperia tms. jolla päällystää), pensseli ja (akryyli-)maalia.

Vaihe 1: Parturoi se. Leikkaa ja muotoile hevosen häntä töpöksi. Ota harjan edestä luja ote ja kiskaise se liimapinnastaan irti. Mitä luultavimmin se on heikosti kiinni ja lähtee yhdellä nykäisyllä kokonaisena irti.

Vaihe 2: Nylje se. Kuori hevosen karvat pois. Tältä kaverilta pinta lähti helposti, ihan kuin olisi mandariinia kuorinut!

Vaihe 3: Muotoile se. Leikkaa korvat pois (mutta älä leikkaa niin syvästi, että tilalle tulee reiät). Tee terävällä esineellä korvia alemmas pienet  kolot. Muotoile rautalangasta kaksi korvaa ja ujuta ne aukkoihin. Mutoile rautalankapätkistä myös kaksi sarvea ja kiinnitä ne harjaksen tilalle (jos harjan etureunan alta ei paljastu valmista koloa, koverra sellainen puukolla).

Vaihe 4: Päällystä se. Liimaa kapeaa kreppipaperia korvien ja sarvien ympärille. Mikäli hevonen on kovin luiseva ja haluat siitä pulleamman, kierrä tarvittavien kohtien ympärille kreppipaperia. (Itse tätä en tehnyt.)

Vaihe 5: Maalaa se. Maalaa hevonen poro mieleiseksi! Käytä askartelumaalia tai akryylimaalia tai vie ulos ja suihkuta spraymaalia. Anna kuivua. (Itse valitsin väriksi valkoisen ja maalasin 2-3 kerrosta akryylimaalilla.)

Vaihe 6: Se on valmis! Ihaile sitä, siinä se on! Eihän näytä enää kovinkaan hevoselta?

Ja kerrataan vielä: parturoi - nylje - muotoile - maalaa - valmis! Siitäs saitte kolmenkympin teolliset porot! Kannatti kokeilla, kukkaro pieneni tosiaan vain puolentoista euron verran ja sain just hyvänkokoisen, kevyen ja ylvään jouluporokoristeen.

Joskin tuntuu, että olisi kovin hauskaa maalata vielä sarvet hopeaksi glitter-kynsilakalla. Tai turpaan voisi liimata punaisen petteripunakuono-pallonenän. Tai kaulan ympäri voisi lisätä pienen kranssin, joulunauhan, "kaulahuivin" tai... ehkä kaviot voisi maalata? Tai jos.. ehkä.. kuiteskin.. En osaa päättää! Mitä mieltä te olette? Kun kerran edelliseen joulukalenteri-postaukseen usealta tuli hyviä kommentteja viimeistely-ideoista (ja kuten huomaatte päädyin lisäämään kuuseen jalan ja latvaan tähden ainakin siihen asti kunnes luukut alkavat aueta) niin mitä te tekisitte porolle? Vielä viimeistelyä? Vai olisiko tyylikkäämpi vaihtoehto jättää ihan vain tuolleensa?

(Ks. myös tämä aikaisemmin muokattu heppa, josta tein kolmiulotteisen taulun/koukun esim. kaulakoruille.)

Tee itse: joulukalenteri.

Tein joulukalenterin! Ihan sellaisen helpon, perinteisen. Ei herkkuja, ei lahjoja, ei erityisiä kuvia, ei suurempaa suorittamista. Vain yhden luukun eli pienen lappusen ympäri kääntäminen kahdenkymmenenneljän päivän ajan.

(Pardon kaamoksen tuottamat pikselimössökuvat. Näillä valottomilla ja taidottomilla kuvilla mennään. Näkyy se idea vain mössönkin lävitse.)

Ja tältä joulukalenteri näyttää kokonaisuudessaan. Kalenteri imitoi pelkistettyä joulukuusta. En ole varma olenko nähnyt tämän jossain muualla edellisinä jouluina (jos hoksaat, että idea on jostain muualta, vinkkaathan linkin minulle).

Ja kun kaikki luukut on käännetty, jouluaattona kuusi näyttää tältä! Kääntöpuolella onkin kivaa lahjapaperia. Ihastelin äidiltä saatua joululahjapaperia ja mietin, että olisipa se kyllä nätti vaikka seinällä! Siitä se idea sitten lähti.

Ensin oli vain pieni mutka matkassa. Mietin näytänkö tätä, mutta näytänpäs silti. Tässä on kuusikalenterin prototyyppi. Idea tuli niin lennossa, etten miettinyt toteutusta loppuun asti. Olin niin tohkeissani, etten edes tajunnut mokaa siinä vaiheessa, kun käänsin taustapuolet esiin..vasta, kun kokeilin miltä näyttäisi, kun ensimmäinen luukku on käännetty, tajusin sen. Eihän noita paloja voi kääntää yksittäin..! Voihan *****. Mikä alkeellinen moka. Saa nauraa. En se minäkään kovin fiksu tyttö ole.

Vähän sapetti, mutta ei se auttanut kuin ottaa toinen yritys. Ja kolmioita se sitten oli (paitsi keskelle tuli salmiakki). Tällä erää myös tein kalenterin paremmassa järjestyksessä: ensin hahmottelin alueet lyikkärillä ohuelle kartongille. Tussasin numerot ja leikkasin isona pyramidina kuusen kartongista. Sitten liimasin kartongin lahjapaperin taustapuolta vasten. Myös kontaktoin kummaltakin puolelta niin ainakin kalenteri kestää sinitarrat vaikka useamman joulun ajan (ja eipä muuten säilytys vie paljoa, kalenterihan menee vaikka kirjekuoressa). Lopuksi leikkasin paloiksi ja kiinnitin sinitarralla seinään.

Tuli siitä kyllä aika kiva. Jahkailen vielä pitäisikö lisätä kuusenjalka tai latvaan tähti? Tai kummatkin? Mitä mieltä olette?

EDIT // IDEOITA! Kuten Laura-lukija kommentoi, tämähän on tosi hyvin muunneltavissa. Ei sen tarvitse olla kuusi, sehän voi olla myös punaisesta paperista ja valkoisesta "tupsupallosta" tehty tonttulankki. Tai jos käyttää vaikka neliöitä luukkuina, voi niistä muodostaa minkä kuvion vain.

Lahja- ja säilytyslaatikot.

Siinä ois nyt sitten tornin verran pahvilootia. Tuli vähän päällystettyä pikkulaatikoita (no tuommoisia cd-levyn kokoisia).

Ennen ne näyttivät tältä. Ihan kivat, ehjät ja puhtaat..mutta tuo vaaleanpunainen väri risoi silmää niin vietävästi..

..joten päällystin ne hillitymmäksi raidallisella lahjapaperilla. Samalla meni monenkertaiset etikettilappuset piiloon.

Jos laatikoille ei olisi jo tarvetta, pakkaisin niihin kyllä joululahjoja! Vähän mallailin miltä boxit näyttäisivät paketteina..
Ja siitä tulikin mieleeni, että kyllähän sitä voisi käärästä minkä vain ehjän pahvilaatikon lahjalle. Sehän olisi kivaa vaihtelua ja lahjan saaja voi ottaa myös itse lahjan lisäksi säilytyslaatikon käyttöön.

Tekisi mieli jättää laatikot näin esille kunnes tilalle voin laittaa oikeat joululahjat! Vasta on yksi joululahja valmistunut. Kova lista on, mutta nyt pitäisi alkaa vain tonttuilemaan ja toteuttamaan ylläreitä!

Infinity-kotelomekko.

Viime viikonloppuna pikkujouluiltiin. Sain hyvän syyn tehdä vihdoin valmiiksi syksyllä keskeneräiseksi jääneen mekon.

Samalla mekon infinity-mallilla olen tehnyt minimittaisen mekon, kellohelmaisen juhlamekon ja myös täyspitkän iltapuvun. Nyt uusi infinity-mekko on enemmän kotelomekkomainen. (Ks. mainitut linkit mikäli olet kiinnostunut enemmän infinity-mallista. Ensimmäiseksi mainitusta postauksesta löytyy myös linkki mekon alkuperäiseen tutoriaaliin.)

Ja tässä mekko vielä kokonaisuudessaan (alla säädyllisyyttä lisäävä tuubitoppi). Parit käpöset kuvat ennätin ottaa ennen kuin kaikki vähäinenkin päivänvalo katosi kaamoksen pimeyteen. Kankaana tuhti, mutta joustava trikooneulos, joka on ihanan lämmin sekä mukava päällä - ja sehän sopii näin kylmän kauden kemuihin. Parasta mekossa on myös sen muuntautumiskyky ja helppous. Ei vetoketjuja, ei nappeja. Ei tarvitse kuin sujahtaa mekkoon ja solmia kerran olkaimet hyvin, se on siinä.

Tarkkasilmäinen saattoi bongata edellisistä kuvista killukkeen kaulasta. Se on tämä itsetehty blingbling-kaulakoru!

Kaulakorun pariksi tein yksinkertaiset pallo-korvikset, nivel-sormuksen, helmisormuksen (pihdeillä rengas auki ja helmet liimalla renkaaseen) ja helmipinnin (inspiraatio täältä: yes missy: Pearl hair pins)

Mutta kaikista mieluisin on kyllä tämä pallo! Pujotin pallohelmen suoraan ketjuun (mutta ensin poistin lukon vastakappaleen, jotta pystyin pujottamaan ketjun helmen läpi ja laitoin lopuksi lukon vastakappaleen takaisin ketjuun) ja lopputulos on ihanan yksinkertainen, mutta silti näyttävä.

Maalauspaja.

Olin tänään ja eilen maalaustyöpajassa. Jännitti osallistua, mutta voihan pojat kuinka paljon työpajassa käyminen lopulta antoi energiaa ja inspiraatiota. Tulin kotiin intoa puhkuen! Joskus yhdessä tekeminen (=maalaaminen) on vain parempaa!

Lämmittelyn (=harjoitustöiden) jälkeen tein ensimmäisen taulun. Mietin jo tätä eilen illalla valmiiksi. Tiesin täsmälleen millaisen tahdon tehdä ja tällainen siitä sitten tuli: väriblokkimaalausta eräänlaisena maisemana.

Jatkoin blokkeja myös reunojen yli niin canvaksen voi suoraan ripustaa seinälle ilman sen kehystämistä.

Sitten tartuin asetta suurempaan taulupohjaan ja tein maalasin vähän erilaisella tyylillä...

Rajasin alueet teipeillä ja sudin alueet värikerroksittain. Idean sain täältä: the embellished nest: Diy wall art (ks. hyvä tutoriaali tekniikkaan. Alkuperäisessä tosin ennen akryylimaalia suihkitaan spraymaalilla ihanaa kultaista väriä pohjalle.)

Teippien irroittaminen oli kyllä jännittävää! Kun teippailin pohjaa, muut työpajalaiset seurasivat ja ihmettelivät hiljaa, että mitäs toi nyt muka tekee. Varmaan ajattelivat, että siinä meni hyvä maalauspohja piloille. Mutta avot, kun poistin teipit! Vieruskaverikin sanoi, että OHO! Siitä tulikin aika siisti! Niin tuli minunkin mielestäni. Paitsi teippireunat eivät saa kyllä läheltä katsottuna siistin leimaa päälleen. Vaikka kuinka tarkkaan teippasin, maali vuoti! Voisi vielä käydä reunat läpi ihan ajan kanssa niin niistä tulisi oikein terävät ja tarkat.

Sellaiset taulut. Mielessä oli mukamas valmis konsepti mihin nämä sijoitan, mutta nyt olen kuljettanut niitä asunnossamme eestaas. En osaa päättää, laittaisiko eri huoneisiin vai pitäisikö pitää ne kuitenkin yhdessä. Värit sopii omalla tavallaan makeasti toisiinsa. Pitää vielä makustella, kyllä ne varmasti paikkansa seiniltä löytävät.

Jakkaran päällystys virkaten.

Arvaatkaas mitä sitä nyt tehtiin? Tunteroisia lattialla virkaten ja tuloksena oli pieni "huonekalun neulegraffiti".

Katsotaas ensin kuitenkin lähtötilanne. Kohteena oli tuommoinen lasten pikkuinen jakkara. Se on ollut lapsuudesta asti käytössä..Se on ollut istuin, yöpöydän korvike, jalkapalli, huonekasvin taso.. Kestävä kaveri, vieläkin voi luottaa, koska se kantaa jopa minut näin aikuisena. Erittäin hyvä apujakkara, kun tarvitsee lisäpituutta yltääkseen korkealle.

Ja tässä työ vielä vaiheessa. Pakko mainita, että tässä kohdin mies tuli kotiin ja parahti "Eih, mitä ihmettä sää nyt teet?!"

Mutta mieskin myönsi, lopputulos on aika sympaattinen. Valitsin paksuhkoja lankoja ja virkkaamisen pylväillä, jotta jäljestä tulee rouhean pitsimäinen. Reiät ovat hyväksi, tavoitteena ei ollut piilottaa puupintaa kokonaan. On kiva, että se pilkehtii päällyksen läpi. Ensin meinasin tehdä jakkarasta kokonaan mustan, mutta laitoinpa mukaan vähän "väriä". Ja ekaa kertaa kokeilin virkkata spiraali-kuvion!

Jahas, kukas se siihen tuli napottamaan? Voitteko uskoa, että tuo pikkukaveri täytti eilen jo kahdeksan vuotta?! Apua, en kestä kuinka nopeaa nämä meidän yhteiset vuodet vierivät!

Yritä siinä sitten kuvata, kun toinen tuijottaa maanisesti. (Ruoka-aika, kyllä tietää milloin pitäisi saada natusia kuppiin.)

Lisättäköön vielä loppuun, että jakkaran päällystäminen ideana kumpusi Hupsistarallaa-blogista. Katsokaa tämä sohvapöytä (klik), jonka jalkojen peittona aivan upeat kirjoneulotut "joulusukat"! Omat neulomistaidot on ihan taantumuksilliset tuohon verrattuna, joten päädyin suosiolla virkkuukoukkuun. Neulomisella ei olisi vielä edes yhtä jalkaa päällystettynä!

Pilkullinen palikka.

Mikä on mustavalkoinen ja siinä on kahdeksan neliötä, yksi ovi, kivaa pilkkukangasta ja yksi musta helmi?

Se on palikka! Muttaa mikä on tämän pilkullisen tekstiilipalikan tarkoitus ja tehtävä?

Palikka on uusi neulatyyny! Tarvitsin uuden, entinen oli jo huonoksi mennyt. On aika ajoin kiva vaihtaa uuteen, eivät ne puuvillatilkut loputtomiin pistelyä kestä. Tämän neulatyynyn mallin bongasin täältä: McCallPattern (m6374).

Tein oven omalla tyylilläni. Laitoin väliin fleecetilkun ja taustaksi pahvipalan, jotta neulat voi tökätä turvallisesti myös läppään eikä ne iskeydy suoraan sormeen. Lisäsin pahvia myös neulatyynyn pohjalle ja vanun alle fleecepallon tuomaan jämäkkyytä. Fleece toimii samalla vähän stopperina niin eivät kaikki neulat humahda heti koko pituudeltaan vanun läpi.

Vinkki: jos teet samanlaista, suunnittele missä järjestyksessä yhdistät neliöt toisiinsa. Minä en miettinyt loppuun asti ja kovitettu läppä vaikeutti palojen yhteen ompelua koneella. Tuli suorat nurkat ja sitten ne vähemmän suorat nurkat..

Kyllä nyt passaa taas. Hyvä neulatyyny helpottaa aina kivasti ompelemista.

Tuplahelmikorvakorut.

Oho! Kattos, väliin sitä ihan unohtaa mitä pientä kivaa on tehnyt. Nämä tuplahelmikorvikset tein jo kolmisen viikkoa sitten, kerran käytin samaisen päivän iltana ja sitten unohdin ne k-o-k-o-n-a-a-n. Jokseenkin noloa.

Tutoriaalin korvakoruihin näin täällä: my white idea diy. Omaan versioon valitsin vähän pienemmät helmet ja en taivuttanut vartta mutkalle yhtä paljon. Olivat erittäin helpot ja nopeat valmistaa. Ja tykkään näistä kovasti, ovat vähän erilaiset. Yhtäaikaa yksinkertaiset ja näyttävät sopivassa mittasuhteessa toisiinsa.

EDIT // Kuten minua paremmin muistanut lukija huomautti, tässä ollaan kertauksen äärellä. Aikastaslailla samanlaiset korvikset tein jo aiemmin (täällä). Niitä ei minulla enää ole ja muistin niiden olleen erilaiset, mutta nyt pitää nolona myöntää, että nyt kun vertaa..haha, hyvin samanlaiset ovat! Putki on vain toisessa litistetty ja päissä on eri helmet. Muistan myös, että rikki menneet heiluivat korvissa, nämä uudet eivät. Jotain ainakin tein sitten paremmin. Ehkä sittenkin taivutan vielä nämä toiset kaarevammaksi ihan sen takia, ettei nyt oikeasti tullut vahingossa tehtyä kaksia samanlaisia korviksia. Huoh. Ensi kerralla jotain parempaa.