Pillikoruja ja pupunkorvia.

Oi, uusi Kauneimmat Askartelut -lehti (nro 2/18) on ilmestynyt! Ja minunkin juttujani on siellä jälleen mukana!
// Ks. edellisiä juttuja täältä.

Esittelen niistä viikonlopun kunniaksi pari ideaa:

Ekana tulee pillikorut! Kyllä, ne on tehty ihan tavallisista mehupilleistä, sellaisista muovisista. Ajattelin, että jos muovipusseja voi sulatella litteäksi niin mikseipä myös muovipillejä voisi silittää silitysraudalla?

Ja tällaisia niistä sitten tuli. Käytin kolmea väriä ja yhdistelin niistä aika hauskat vappuunkin sopivat korvikset. Eli pähkinänkuoressa pillit pistetään silitysraudalla litteäksi korumateriaaliksi. Tietty väliin laitetaan leivaria raudan suojaksi ettei mene tohinoissa vappu piloille, kun pillit sulaa rautaan kiinni.

Ja tulee muuten valtaisan kevyet korvikset! Voi tehdä isotkin, ei paina koko laisinkaan! Painoksi on hyvä laittaakin vähän välirenkaita (tai vaikka helmiä), jotta ei ihan ilmaa tarvitse riiputtaa korvissaan.

Tarkemmat ohjeet ja vinkit korujen tekoon löytyy Kauneimmat Askartelut 2/18 -lehdestä.

Siinä on muuten lempikasvejani, ihania käppyröitä. Ilmakasveista tässä postauksessa lisää.

Kuvailin karkkien värisiä koruja myös "juoman" kanssa. Kehtaanko myöntää, että tuossa on vesivärillä värjättyä "mehua"? Hahaa, hyvin toimi rekvisiittana, oikein herkullisen sokeridrinksun näköistä litkua. Meinasin jopa hörpätä pillistä sitten muistaen et jumantkaut enkaimääniityhmäkaverioo (no meinasin olla).

Tässä on toinen kaveri! Se on pupu! Ihana pikkupupu! Puput eivät jääneet pääsiäiseen, on myös kesäcitypupuja. Etenkin sellaisia, jotka auttavat pitämään pikkusälät ja kosmetiikat yhdessä ja samassa paikkaa. Kukkaro on myös tehty kierrättäen, käytin siihen vanhaa vahakankaan jämäpalaa ja uusiokäytettyä vetskaria.

Tämän pupupussukan ompeluohjeet kopioitavine kaavoineen löytyy myös ko. askartelulehdestä - lehti ei ole vain siis askartelua, aina on mukana myös muita kässälajeja mm. virkkauksesta ompeluun.

Se pääsi pupupussukka myös kanteen pikkukuvaksi!

Kauneimmat Askartelut 2/18 - hae omasi lehtipisteissä. Tuota yksittäistä numeroa on saatavilla myös julkaisijan verkkokaupasta samaan ostohintaan. Se on hyvä, jos oman lähikaupan lehtivalikoimasta lehteä ei löydy niin sen saa myös kotiin kannettuna ilman postikuluja.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut #kauneimmataskartelut

Synttäripostia toiselle.

Kun toinen täyttää vuosia ja sitten ei pääse paikan päälle juhlimaan, saa posti tulla hätiin. Nyt menivät synttärionnittelut ihan perinteisen kirjepostin muodossa syntymäpäiväsankarille. Koska onhan postia kiva saada, eikö?

Ja koska päätin sulloa kirjekuoreen kortin kylkeen jotain ihan pientä muistiaista, oli sen oltava kevyttä, ohutta ja vähän helisevää sekä postimatkan kestävää. Eli kun painavat ja herkästi taittuvat ja litistyvät materiaalit olivat poissa pelistä, käännyn ihan vaan perinteisen langan puoleen.

Tasseleita siis! Niitä on näkynyt paljon kaupoissa ja mikäs siinä, onhan ne kivoja ja moneen käyttöön sopivia. Nämä tasselit tein ohuesta ja kevyestä puuvillalangasta. Solmin soikeiden renkaiden toiseen reunaan ja lukitsin paikoilleen kieputtamalla ympärille varmuuden vuoksi vielä mustaa ompelulankaa (upposi hyvin, ei juuri näe apulankaa).

Lopputulos näytti kivalta ja keväisen kevyeltä, että meinasin tehdä samanlaiset myös itselle. Kuitenkin jarrutin - ei, tehdään ystävälle ihan uniikit vain. Korvispahviin kirjoitinkin, että korvikset ovat juuri ystävälleni tehty. Toki hän nyt ilman tekstiäkin olisi tajunnut, että kyseessä on käsintehdyt korut.

Ja pieni paketointi päälle! Vuorasin korut pahvilla niin pysyvät korviskoukut kuosissa. Tuli aika soma paketti, eikö?

Kortistakin tuli yllättävän yksinkertainen. Käytin enemmän aikaa teippikuosien valitsemiseen kuin elementtien kokoamiseen. Tykkään tuosta kombosta, graafinen ja ripaus juhlallista kultaa. Päälle vielä itse piirretty ja vesivärein sävytetty kukka koristeena herkkyyttä tuomassa.

Korviksista tuli aika klassiset ja muotokieleltään tyylikkään yksinkertaiset, mutta sitähän se saajakin on, klassinen tyylikäs.

Epic fail: mä en vaan osaa.

Kässäblogit menevät usein siihen, että toistetaan postauksesta toiseen mitä kaikkea hienoa kukin on tehnyt. Näytetään vain ne työt mitkä onnistuvat. Ja totuushan on, että kaikki mokaa välillä tavalla tai toisella. (Vai voiko joku olla niin superkässäilijä, että ihan aina kaikki onnistuu ykkösellä valmiiksi?)

Siksi on vähintään kerran vuoteen on hyvä sanoa ihan julkisesti: mä en vaan osaa. Epäonnistuin. Mokasin. Että menipä kyllä ihan *ituiksi.

Ja nyt pari sanaa siitä. Ihan vain, koska on hyvä muistaa, että joskus epäonnistutaan ja sitten taas onnistutaan.

Joten.

Joskus inspiraatio menee onnistumisen edelle.

Tiedättekö sen tunteen, kun inspiroituu ja alkaa kädet tohisemaan ja sitä tehdessä tolskaa, ei lue ohjetta kunnolla ja puolessa välissä huomaa, että jo alussa tuli jo virheitä. No voihan *aatana. Ei jaksa purkaa, ei jaksa aloittaa alusta. Ja eikä siinä mitään, siinä voi lopuksi vain todeta, että olipahan kyllä huonot värivalinnat ja sitäkin huonompi materiaalivalinta.

Näin kävi, kun kevään ekaa perhosta yritin solmeilla. Ja eihän siitä sitten tullut yhtään mitään valmista.

Ja joskus laiskuus tuhoaa kaiken.

Vedin puoliksi väritetyn värityskirjan tyhjät sivut suikaleiksi. Kyllä, saksilla - ja vain, koska en jaksanut kaivaa paperileikkuria esiin (laiska*aska). Olipahan homma. Suikaleista piti koota sellainen tooooosi iso ja upea paperikoristehässäkkä. Tein hommaa pitkin iltaa ja nämä harvat epätasaiset pyörylät sain tehtyä. Katsoin kelloa ja tuumasin, että olkoot *askakasa. Ei tule kyllä koskaan valmista! Ja se homma jäi laiskalla ja kärsimättömällä siihen.

Tai kun visio ei kohtaa tulosta.

Mielessä pyöri oikein hieno kankainen "origami", josta saisin hienon koristeen pääntiehen (vai kaulakoruko siitä piti tulla?). Kova kikkailu ja lopputulos oli vain todetakseni, että ei se nyt *erkele ihan siltä näytä miltä piti! Päässäni se oli herkkä, pitkä ja kevyt. Ja sain aikaan harmaan ankean lyhyen ja raskaan pötkylän. Ei onnistunut ei.

Sitten joskus muuten vain mokaa.

Ja vaikka kuinka visiot olisivat kohdallaan, silti ei vaan aina onnistu. Tässä siitä hyvä merkki. Hirviästi kikkailin kutistemuovin kanssa kuinka tehdä kahteen palaan symmetrisesti peilikuvana muodot, joissa olisi keskellä aukot ilman, että muovi halkeilee leikatessa reunoista.. Sain tehtyä aukot ja into piukeena pistin uuniin ja sinnehän ne sitten palo. Voihan kerkkele sentään, kekäleeksi meni. En sitten sen vertaa jaksanut keskittyä kelloon, että olisin ottanut muovit uunista ajoissa pois! Voihan *****!

Ja lopulta sitä voi vain sanoa: EPIC FAIL. Sitä oli ainakin tämä viiri. Muka minimalistista viiriä leikkelin ja käytin tuohon ison palan valkoista tekonahkaa. Todella huono valinta, seinällä se näyttää vain valkoiselta helmiäispaperilta. Sama olisi ollut leikata kartongista. Harmitti niin, että otin viirin heti pois seinältä.

Pahoittelut *iroilusta. Epäonnistuessa se sallittakoon. Missäs te ootte mokaillu viimeksi? 

Tekipä hyvää. Epäonnistumiset pitää kääntää voitoksi. Niistä opitaan ja niille voi myös oppia hymyilemään tavalla tai toisella. Lisää näitä aikaisempia epäonnistumisia voi stalkata Fail-kategoriasta.

Hupparimania: Astetta hienompi huppari (osa 4).

Hupparimanian viimeinen osa! Kolme hupparitutoriaalia tehty ja tässä tulee vielä neljäs ja viimeinen huppari. Se on vähän erilainen kuin muut. Mietin, kun hupparit ovat lähes aina joko rentoja tai urheilullisia niin että miten hupparista saisi astetta hienomman? Yksi vaihtoehto olisi ollut tehdä huppari jostain sametista tai glitterpintaisesta bilehilekankaasta, mutta jos tahtoo säilyttää sporttisuuden, toinen vaihtoehto on tämä: yhdistetään kiiltäväpintaista ja läpinäkyvää kangasta!

Ks. hupparimanian edelliset tutoriaalit:
osa 1: Joogahuppari
ja osa 2: Perushuppari
osa 3: Hupparimekko + raglanhihat 

Lähtökohdaksi otin siis kahta eriä kangasta. Päämatsku hiukan joustavasta ja hiukan kiiltäväpintaisesta lycra(?)kankaasta ja sen rinnalle sifonkimaista, läpinäkyvää ja joustamatonta polyesteriä(?). Polyesterihirvitys oli oikeasti iso kirppismekko. Siinä oli ostaessakin vähän korjaamisen varaa ja koska näköjään parissa vuodessa en saanut sitä korjattua käyttöön, on aika luovuttaa ja laittaa vaate paloiksi ja hyötykäyttöön.

Vaihe 1: Leikataan etu- ja takappaleet

Ensin puetaan mallivaate päälle ja merkataan etuosaan nuppineuloin merkit, josta kangas vaihtuu. Koska ylös tuleva kangas on läpinäkyvää, on suotavaa laittaa merkit niin, että käytössä rintsit jää piiloon.

Sitten asetellaan kangas kaksinkerroin (langansuunta helmasta ylöspäin) ja asetellaan mallivaate siihen päälle taitteet kohdistettuna. Leikataan kaksi kappaletta kuten tavallisesti etu- ja takakappaleet, mutta vedetään kaarevasti merkkien kohdalta poikki. Etukappaleeseen voi tehdä eteen pienen syvennyksen.

Vaihe 2: Leikataan yläkappaleet

Asetellaan läpinäkyvä kangas nelinkerroin, eli taitteet ylös ja sivulle. Asetellaan mallivaate kankaan päälle taitteet kohdistettuna. Ja siihen vielä takakappale (heh, kuvassa tuo ruskeana ilmaantuva kappale). Sitten leikataan kuvasta noin ikään vaalennettu alue. Muodostuu siis yksi yläkappale, johon ei tule olkasaumoja. Jos syvensit etukappaletta keskeltä, muista leikata toista yläkappaleen reunaa etukappaleen muotoon.

Eli näin! Keskellä yläkappale. Kuvassa myös leikattu pääntiepala. Joustamattoman kankaan kanssa kannattaa varmistaa, että pääntiestä tulee tarpeeksi iso. Mittaa siis päänympäryksesi, lisää vähintään 1 cm ja jaa luku neljällä. Tämä mitta antaa osviittaa tuosta leikattavan pääntien kaaren pituudesta - näin ikään kuin selkokielellä sanottuna.

Vaihe 3: Leikataan hihat ja resorit

Leikataan hihat kuten tässä hupparitutoriaalissa (ks. vaihe 3), mutta ei leikata olkasaumaan asti, vaan huomioidaan, että yläkappale vie osan hihakappaleesta. Hihalle voi myös leikata resorit kuten tässä hupparitutoriaalista (ks. vaihe 5).

Vaihe 4: Leikataan huppukappaleet

Leikataan kaksi huppukappaletta (etureuna kuvassa vielä leikkaamaton), ks. mallia hupun leikkaamiseen edellisistä tutoriaaleista (vrt. eri muodot). Jos haluat tehdä huppuun vain käänteen, huomioi käännevara etureunaan. Jos haluat tehdä ikään kuin pystykaulusmaisen etuosan nauhakujalla (ks. postauksen eka kuva), leikkaa pitkä kaistale, joka on hupun etureunaa 2-3 cm pidempi. Leikkaa päistä pienet palat irti (= ns. pystykauluspalat).

Vaihe 5: Ommellaan alaosa kasaan

Ensin kuvassa on yläkappale avattuna. Kohdistetaan sivuille keskelle hihakappaleet (ks. mallia edellisistä tutoriaaleista) ja ommellaan ne oikeat puolet vastakkain. Sitten kohdistetaan ja ommellaan samankaltaisesti etu- ja takakappaleet. Kun kaikki kappaleet on paikoillaan, kohdistetaan ja ommellaan sivut hihansuusta helmaan.

Huom! Itse tein lähes kokonaan hupparin saumurilla, mutta hyvin voit myös ommella ompelukoneella. Huomioi purkautuvien kankaiden huolittelu ja käytä tarvittaessa joustavia ompeleita.

Vaihe 6: Ommellaan huppu

Ommellaan ensin huppukappaleen kaareva reuna yhteen oikeat puolet vastakkain. Käännetään nurjalle pitkän kaistaleen kumpikin pää ja pikkupaloista vain toiset päät (tämän voi myös muuttaa niin, että leikkaa vähän suuremmat kappaleet ja pitää ne koko pituudeltaan kaksinkerroin, mutta tutoriaalia helpottaakseni tehdään näin). Käännetään kaistaleet pituussuunnassa kaksinkerroin ja ommellaan ne hupun etureunaan. Käännetyt reunat tulevat ihan vastatusten. Lopuksi voi tikata suoralla ompeleella hupun oikealta puolelta, jotta ommeltu paksu sauma pysyy nätisti huppua vasten.

Kun kaistaleista on muodostunut nauhakuja, ommellaan huppu pääntiehen. Kohdistetaan se pääntiehen ja ommellaan paikoilleen Hupun ompelu tehdään samoin mitä perushupparissa, ks. vaihe 7. Poikkeuksena se, että ylimääräistä reunaa ei mittailla eikä leikata pois, vaan hupun voi suoraan nuppineulata tasaisesti pääntiehen.

Vaihe 7: Viimeistellään!

Lopuksi on enää viimeistelyt jäljellä. Hihoihin voi ommella resorit paikoilleen (ks. mallia edellisistä tutoriaaleista), helman voi kääntää ja tietenkin huppuun pujotetaan nauhat. Itse lisäsin nauhan päihin myös kullanväriset nauhanpäät.

Ja valmista on! Rento, mutta silti ei liian rento. Ripaus kiiltoa ja hiukan läpinäkyvyyttä. Nuo kultaiset nauhanpäät tuovat kivan pienen yksityiskohdan. Että tällaisenkin hupparin voi tehdä itse kaavatta ihan mallivaatteen avulla!

No nyt on huppuja! Neljä erilaista mallia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Toivottavasti inspiroiduit ja uskallat myös kokeilla kaavatonta ompelua. Kun itse leikkaa, saa myös heti omiin mittoihin sopivat ompelukset ilman sitä pettymystä, että käyttää kaavojen piirtelyyn ja leikkaamiseen aikaa vain todetakseen, että ei se kaava omille mittasuhteille sovikaan.

Mikä oli sinun suosikkisi näistä neljästä mallista? Maailman helpoin huppari eli kaikesta ylimääräisestä karsittu joogahuppari, hupparimekko raglanhihoilla, tämä uusin kahden kankaan astetta parempi huppari vai ihan vaan se normaali perushuppari?

Hupparimania: Hupparimekko ja raglanhihat (tutoriaali osa 3).

Hupparimania jatkuu! Eka tuli maailman iisein joogahuppari, sitten tuli ns. kakkostason perushuppari ja nyt - wait for it - hupparimekko! Ja jotta systeemi ei ole liian edellisten kaltainen niin kokeillaanpa samalla miten se raglanhiha nyt tehtiinkään.

Ks. osa 1: Joogahuppari
ja osa 2: Perushuppari

Pohjaksi valitsin mustaa "puolicollegea". Vähän kuin trikoo, mutta nurja on nukkasempi ja kangas trikoota paksumpi. Joku pala, en edes muista milloin ja mitä varten sen olin ostanut. (Onkohan tämä nyt sitä paljon puhuttua jc:tä eli joustocollariako?) Ajattelin, että se joustavana ja trikoota jämäkämpänä sopii hyvin hupparimekon materiaaliksi. Kaavaksi otin raglanhihaisen hupparin ja muuten leveydeltään hyvän tunikan/mekon.

Samalla tutolla voit tehdä raglanhihan myös muuhun yläosaan. Tai yhdistää raglanhihan esimerkiksi edelliseen hupparitutoriaaliin tai johonkin muuhun huputtomaan mekkoon.

Ja lähdetään liikkeelle:

Vaihe 1: Leikataan etu- ja takappaleet

Asetellaan kangas kaksinkerroin (langansuunta helmasta ylöspäin) ja asetellaan sekä mekko että huppari siihen päälle taitteet kohdistettuna, viistoa reunaa voi jatkaa lähes ylös asti, leikataan pääntietä avonaisemmaksi myöhemmin. Leikataan leveys ja pituus mekon mukaan ja sitten siitä jatketaan "kainalon" jälkeen raglanin viistoa saumaa pitkin. Leikataan toinen kappale jo leikatun kappaleen avulla.

Vaihe 2: Leikataan hihakappaleet

Asetellaan kangas taas kaksinkerroin, mutta langansuunta nyt hihansuusta olkapäätä kohden. Siihen huppari päälle ja laitetaan siihen vielä varmuuden vuoksi etukappale päälle. Leikataan hihakappale, huomioi, että lopeta viisto leikkaus siihen mistä pääntie/huppu alkaa mallivaatteessa. Toinen hiha leikataan jo leikatun hihan avulla. 

Vaihe 3: Leikataan huppukappaleet

Leikataan huppu ja koska itsellä loppui kangas kesken, otetaan avuksi toinen trikookangas. Hupparimekkoon tulee huppu, joka kulkee edestä ristiin, joten huppukappale ei ole edestä suora, vaan se jatkaa matkaa viistosti alaspäin. Tässä olen leikannut alareunan vähän suorempaan mitä hupparissa. 

+ Vaihe 4: Leikataan resorit

Jos haluat, lisää hihansuihin resorit. Joko samasta tai muusta resorikankaasta. Itse otin kaveriksi harmaata, joka mätsää hupun kanssa. Leikkasin resorit samoin mitä perushupparin tutoriaalissa, ks. vaihe 5.

Vaihe 5: Ommellaan raglanhihat

Aloitetaan ompelu viistoista hihan sivuista. Kohdista ensin etu- ja hihakappale toisiinsa oikeat puolet vastakkain - ja koska pääntie on vielä leikkaamatta, kohdista kappaleet "kainalosta" alkaen, jos viistot pituudet eivät ole just saman mittaisia. Ompele sauma ja toista kolmelle muulle. 

Vaihe 6: Leikataan pääntie

Kun raglanin saumat ovat valmiit, leikataan pääntie. Voit mallata sitä päällesi tai käyttää apuna muuta vaatetta. Pyöristä pääntie ja leikkaa symmetrisesti (edestä voi olla vähän avonaisempi). Ole varovainen, ettet leikkaa liian isoa pääntietä. Hupparin kanssa harvoin sopii suuri pääntie. 

Vaihe 7: Ommellaan sivusaumat ja lisätään huppu

Ensin ommellaan sivusaumat. Kohdistetaan hihansuut, raglansaumat ja helma. Sitten lisätään etureunoista huoliteltu (eli käännetty) huppu. Hupun ompelu tehdään samoin mitä perushupparissa, ks. vaihe 7. Poikkeuksena se, että ylimääräistä reunaa ei mittailla eikä leikata pois, vaan hupun voi suoraan nuppineulata tasaisesti pääntiehen. Hupun etuosa ommellaan edestä ristiin.

Vaihe 8: Viimeistellään


Lopuksi huolitellaan hihansuut ja helma. Helman voi kääntää (huomioi joustava ommel ja taitteen leveys, ainakin tässä tarvitsi leveähkön käänteen ettei helma ala käytössä rullaantumaan) ja hihansuihin voi ommella resorit kuten perushupparissa, ks. vaihe 7.

Ja valmista tuli! Kiva, väljä hupparimekko, ei ole mikään tuppimekko näin lämmintä kevättä vasten. Mutta ensin tämä huppari saa kyllä mennä kunnon huuhteluun - teki leikatessa ja kuvatessa kivan imuroinnin tuossa lattialla.

Eikä siinä vielä kaikki! Kerta kiellon päälle: vielä tulee yksi hupparitutoriaali! (Jännittävää, mitähän uutta siihen kaavattomaan malliin tulee?) Sitten hupparimania loppuu ja ehkä ei-ompelevat lukijatkin saavat jotain luettavaa.

Hupparimania: Kaavaton huppari (tutoriaali osa 2).

Hupparimania osa kaksi! Ensin aloiteltiin superhelpolla, kaikesta karsitulla joogahupparilla - nyt tulee sitten kakkostason ompeluohje! Tätä voisi sanoa ns. tavishuppariksi. Se rento jokapaikan huppari!

Katso myös pohjalle tutoriaali 1: joogahuppari.

Kaavoja ei siis tarvita. Eikä tarvita edes just sitä oikeanlaista hupparia, josta ottaa kaavat. Voit leikata kappaleet myös monta yläosaa yhdistämällä. Esimerkiksi vaikka näistä kolmesta se muodostuu: collegepaidasta (josta saadaan hupparin väljyys), neulepuserosta (josta saadaan hihanpyöriö) ja pienikokoinen vetskarihuppari (josta saadaan huppu). Eli yks plus yks plus yks on kokonainen huppari!

Tässä tulee tutoriaali:

Vaihe 1: Valmistellaan kangas

Joskus se on vaan pakko muistaa tehdä, ettei myöhemmin tarvitse katua. Nimittäin ESIPESU. Kuinka monta vaatetta olisikaan pysynyt hyvänä, jos vain olisi sen ensin kutistanut? Eli ensin pestään, sitten vasta ommellaan.

(Kankaasta sen verran, että muistaakseni tuota kangasta oli 1,5 m. Se riitti hyvin yhteen huppariin.)

Vaihe 2: Leikataan etu- ja takappaleet

Asetellaan kangas kaksinkerroin (langansuunta helmasta ylöspäin) ja taitetaan vaatekangas siihen päälle taitteet kohdistettuna. Ja nyt kun etu- ja takappaleisiin tarvitsi kahta yläosaa, asetellaan ne päällekkäin. Tavoitteena on siis leikata kaksi vaalennetun alueen muotoista kappaletta, mutta collegepaidan mitoissa. Leveys collegepaidan mukaan ja sitten siitä jatketaan sivun jälkeen neulepuseron hihanpyöriötä pitkin. Takakappaleen pääntien voi jättää vähän matalammaksi. (Alarivin kuvissa kappaleet eivät viistä alaspäin, kuvasin ne vain huonosti vinossa.)

Vaihe 3: Leikataan hihakappaleet

Asetellaan kangas taas kaksinkerroin, mutta langansuunta nyt hihansuusta olkapäätä kohden. Siihen mallivaatteet päälle ja koska nyt neulepuseron apu ei riitä, laitetaan siihen vielä varmuuden vuoksi etukappale päälle. Leikataan ensin hihan alta suora leikkaus, poistetaan puserot välistä, jätetään etukappale paikoilleen ja leikataan hihapyöriö. Toinen hiha leikataan jo leikatun hihan avulla.

Vaihe 4: Leikataan huppukappaleet

Tarvitaan huppu ja siihen alareuna pääntien mukaan, joten asetellaan yksinkertaiselle kankaalle (langansuunta kohti hupun yläreunaa) huppu ja sen alareunaa myöten etu- ja takappale (jos et hahmota miten niin kuvassa keskellä on kappaleiden tuleva olkasauma, kappaleiden taitteet sivuilla). Leikataan hupun kaareva muoto ja alareuna pääntien mukaan (poista huppu välistä). Hupun eteen tarvitsee extraa hupun reunan kääntämistä varten. Ei haittaa, jos leikkaat varmuuden vuoksi vähän liikaakin extraa. Ylimääräisen reunan voi saksia myöhemmin pois. Leikkaa sitten toinen huppu jo leikatun hupun avulla - ja tietenkin peilikuvana, koska kappaleet tulevat vastatusten.

Vaihe 5: Leikataan resorit

Voit leikata hihansuihin ja helmaan resorit samasta tai toisesta kangasta. Jos teet ne samasta niin tee vaikka näin:

A) hihansuihin resorit (2 kpl) suora kappale, joka on kaksinkerroin 0,5-1 cm kapeampi mitä hihansuu. Kuvassa mallia näyttää collegepaidan resori (= vaalennettu alue). Pituus on 2 x haluttu resorin pituus, plus saumanvara. Eli noin 11 cm putkesta tulee noin 5 cm resori. Leikkaa resori langansuunta pituussuunnassa (jotta se on samaansuuntaan mitä hihassa).

b) helmaan resorin voi leitata yhtenä tai kahtena. Itse tein sen kahtena. Eli leikkaa kappale kuin hihaan, mutta mitat tulevat helman leveyden mukaan.

Sitten onkin kaikki kappaleet leikattu ja voidaan siirtyä ompelemiseen! Jee, puoliväli!

(Itse ompelin hupparin kokonaan saumurilla hupun reunaa lukuun ottamatta, mutta voit hyvin myös ommella kokonaan ompelukoneella. Joustavalle kankaalle muista käyttää joustavaa ommelta.)

Vaihe 6: Ommellaan etu-, taka- ja hihakappaleet

Voit katsoa pidemmän selostuksen näistä vaiheista joogahupparin tutoriaalista. Tiivistetysti näin: ommellaan eka olkasaumat. Kohdistetaan olkasauma hihan keskitaitteeseen ja istutetaan pyöriöön. Lopuksi kohdistetaan ja ommellaan hihan alareunat ja sivusaumat.

Vaihe 7: Ommellaan huppu

Ensin ommellaan hupun takasauma oikeat puolet vastakkain (ei kuvaa). Sitten jatketaan kuvien mukaan:
1. Merkkaa pääntiestä edestä ja takaa keskikohdat. Kohdista hupun sivusauma takakappaleen keskelle.
2. Nuppineulaa huppu pääntietä myöten etukappaleen keskikohtaan asti.
3. Hupun reunoihin ylijäävä alue on reunan kääntövaraa. Jos sitä on liikaa, leikkaa ylimääräinen pois.
4-5. Ompele kääntövara nurjalle. Itse ompelin ensin saumurilla ja sitten käänsin ja ompelin päältä suoralla ompeleella.
6. Nyt toista vaihe 2 ja jos käänteen pituus oli oikein, hupun reunat yhdistyvät just eikä melkein etukappaleen keskelle. Ompele huppu pääntiehen.
7. Jee, huppu ja pääntie on valmis!

Vaihe 7: Ommellaan hiharesorit

Ensin ommellaan resorin pitkä reuna yhteen. Tämä putki käännetään kaksinkerroin (voit taittaa saumat ns. katsomaan eri suuntiin, jotta saumakohdasta ei tule liian paksu). Merkkaa putkesta ja hihansuusta sauman lisäksi keskitaite. Sujauta putki hihan suun päälle avoin reuna hihansuuta kohden. Kohdista merkit ja saumakohdat. Ompele reunat, venytä resoria tasaisesti hihansuun leveyteen istuvaksi.

Vaihe 8: Ommellaan helmaresori

Sitten toistetaan lähes sama helman kanssa. Jos helmaresori oli kahdessa kappaleessa, ensin ommellaan kappaleiden lyhyet päät yhteen (oikeat puolet vastakkain). Sitten kapea putki käännetään kaksinkerroin. Merkataan sekä resorista että helmasta edestä ja takaa keskitaitteet. Saumat ovat sivuilla jo merkkejä itsessään. Yhdistä merkit ja ompele reunat yhteen. Venytä resoria tasaisesti helman leveyteen istuvaksi.

Sitten huppari onkin valmis! JEE!

Kerro toki, jos jokin kohta on vaikea ymmärtää. Autan ja korjaan ohjetta mielelläni!

Ja niin kolmesta yläosasta tuli yksi uusi kaavaton huppari. Tästä tuli uusi oloilu ja kotoiluhuppari. Ja näin sitä kotoillaan: kuviokalsareissa, nuttura päässä ja koirakaveri kainalossa. Mummukoiralta terkkuja!

Ja eikä siinä vielä kaikki, jatko-osaa luvassa!