Ta-daa! Tein jotain mitä suunnittelin tooooooosi pitkään. Siis kohtuuttoman pitkään. Mutta kerrankin voi sanoa: hyvin suunniteltu, puoliksi tehty.
Etsin pitkään kaupoilta uutta suosikkilaukkua. Kiersin myös kirppareita tuloksetta. Kun ei löytynyt mieleistä THE jokaiseen asuun sopivaa olkalaukkua, eihän siinä muu auttanut kuin tehdä se sitten itse!
Ensin kirjasin kaiken mitä olkalaukulta halusin: mustaa keinonahkaa nyt ainakin. Litteä, mutta laatikkomainen. Useita taskuja pitää olla. Ja hyvä, säädettävä hihna, jonka saa ns. kainalosta olan yli lennosta.
Sitten tuli vielä yksi määrite ja haaste: teen sen kokonaan nolla budjetilla ja kierrätysmateriaaleista! Sen verran on vuosien varrella tullut purettua laukkuja, että kyllä niistä nyt yksi uusi laukku saa tulla.
Homma lähti tästä: mustat neliön muotoiset keinonahkakappaleet eli vanhan (taisi olla ystävän lahjoittama, sain laittaa sen paloiksi) laukun etu- ja takakappaleet sekä niiden tukikangas. Myös vetoketju on yhdestä toisesta laukusta purettu.
Ihan ei nämä nahkakappaleet riittäneet, sivukappaleisiin otin nahkajemmasta samannäköistä ja tuntuista nahkaa. Sitten alkoi toteutus: ensin tein takakappaleeseen vetoketjullisen taskun (ja tässä vaiheessa huomasin, että nahka joustaa ja näette kuvasta kuinka kappale lähti vähän viistämään, mutta päätin ummistaa silmäni siltä ja vein leikata kappaletta vähän suoremmaksi).
Etukappaleeseen tein myös taskun, mutta vetoketjun sijaan tein siihen...
...magneettilukon! Se jää nahkataskun (nahkaa kummallakin puolella) sisälle piiloon.
Myös lukko on vanhasta laukusta purettu. Nämä on helppo purkaa, avataan vain pihdeillä lukon hakaset nurjalta. Kun lukon siirtää uuteen paikkaan, voi taustakappaleen rei'istä piirtää paikat, jotka saksitaan auki. Lukko paikalleen, vahvike väliin ja pihdeillä hakaset taustakappaleen ympärille.
Sitten sisäpuolen valmistelu!
Otin vuoriksi tilkkulaarista tuollaista haaleanvaaleaa harmaata, jossa oli ärsyttävää valkoista koukerokuosia. Päätin pistää koukeropuolen nurjalle piiloon. Toiselle laidalle tein kaksi avotaskua, toiselle puolelle vetoketjutaskun (ei varmaan tarvitse mainita, että myös nämä taskuvetskarit ovat uusiokäytössä).
Ennen kokoamista oli vielä vetoketjun ja pohjan ompelu. Vetoketjuun laitoin vain vuoren (ja päihin D-lenkit), pohjakappaleseen lisäsin nahan ja vuoren väliin suikaleen tosi vahvaa tukikappaletta (sekin jonkun laukun entistä pohjakappaletta). Tukikappaleen leikkasin sen verran kapeammaksi, että sitä ei mennyt saumoihin.
Näiden lisäksi oli myös sivukappaleet. Niihin tuli samaa tukikappaletta mitä etu- ja takakappaleisiin.
Palapelin aika!
Ensin meinasi iskeä tuska ja epätoivo. Sitten näytti onneksi pian valoisammalta. Piti kyllä miettiä moneen kertaan, että missä järjestyksessä ja mikä puoli mihinkin ja missä vaiheessa ompelukone sanoo, että ei pysty? Aika monta kerrosta oli pahimmillaan nahkaa, mutta hyvin se vanha kone jaksoi ruksuttaa. Nahkaneula oli suureksi avuksi.
Viimeinen vaihe ja jäljellä enää vuoren kääntö ympäri!
Tuo pinkki kangas on muuten takakappaleen vetoketjutaskun vuori. Tajusin, että olin unohtanut sen kokonaan ja lennosta lisäsin vuoren. Harmaa kangas loppu, joten otin tilkkulaarista seuraavan kankaan. Sattu olemaan sitten pinkki. Sillä mennään, ajattelin.
Lopuksi viimeinen piste iin päälle: hihan lisäys. Valitsin tuollaista raitanauhaa ja tuo nauha olikin sitten ainut, jonka jouduin ostamaan, kun tarpeeksi leveää ja pitkää hihnaa ei kotona ollut.
Ja siitä tuli niiiiiin hyvä! Olen tyytyväinen.
Magneettiklipsi toimii ja on kohdillaan. Takana taskusta kurkkii hauskasti pinkki vuorikangas.
Ainut mikä vähän harmittaa, on takakappaleen nahan venyminen. Se minkä ompelin ekana. No, onneksi se on takana. Ei se juuri mihinkään näy, vaikka vetoketju on vähän vinkkura tikkeineen. Vetoketju kuitenkin toimii, se on tärkeintä.
Nyt kun laukkua on tässä illan hipelöinyt, en usko et tuo hihna on kovin kestävää sorttia. Ostaessakin sitä kyllä vähän mietin, että mitenhän kestää. Luulen, että hihna pitää vielä vahvistaa. Ehkä samanlevyinen turvanauha on helpoin ratkaisu, taidan ommella ne huomenna vain vastakkain, sitten ainakin hihna saa kestävyyttä!
Ja eikä siinä vielä kaikki!
Keinonahasta jäi sopiva jämäkappale, joten ompelin siitä vielä pikkuruisen kukkaron. Sen voi laittaa klipsillä D-renkaaseen tai sitten pitää laukun sisällä. Eikö ole hauska lisuke?
Ja näin teet kukkaron yhdestä kappaleesta!
Tämä on hyvä malli, koska vetoketju voi olla minkälainen vain, koska se on kuitenkin läpän alla piilossa. Itse valitsin ruskean jämävetskarin, vähän tuollaisen hylkiön.
DIY: Yhden kappaleen kukkaro
1. Ompele vetoketju suorakulmion lyhyihin päihin oikeat puolet vastakkain.
2. Käännä oikeinpäin ja vedä toisesta laidasta nahkaa vetoketjun päälle läpäksi sen verran, että vetoketju menee kokonaan piiloon.
3. Käännä nurin ja ompele vetoketjun toinen pää (se pää mihin vetoketju avataan) eli sivusauma.
4. Lisää toiseen sivusaumaan vetoketjun kohdalle nahkasuikale ja klipsu tai vaikkapa avaimenperärengas. Ompele sivusauma. (Tässä vaiheessa itse myös kyllä eka kavensin kukkaroa.)
Käännä oikeinpäin ja työnnä kulmat teräviksi. Valmista!
Eikö olekin aika suloinen pikkukukkaro? Sisälle ei ainakaan tähän mahdu ihan varakassia, mutta mahtuu vaikkapa kesällä pyöränpenkin sadesuoja. Pieni käsidesi mahtuu sisälle. Tai nessuja! Tai huulirasva. Tai ihan mitä vain!
Tästä tuli juuri sellainen mitä ajattelinkin. Kannatti tehdä ja suunnitella.
Ei ihan mennyt nolla budjetilla, mutta kolmella eurolla valmistui. Noin kolme euroa maksoi tuo hihna, kaikki muu on uusiokäytössä vuorta, vetoketjuja, nahkaa, tukikappaleita, D-renkaita ja klipsuja myöten. Siinä on osia monista vanhoista laukuista. Monesta vanhasta laukusta tuli nyt uusi suosikki.
