Pupulautasliinarenkaat (tutoriaali).

Olen aina tykännyt siitä, että pöytä katetaan nätisti. Ei tarvitse paljoa panostaa, mutta jos edes vähän. Puhtaat pöytätabletit, toisiinsa sointuvat astiat tai sitten vaikka ihan oikeat lautasliinat - ja lautasliinarenkaat.

Nyt pääsiäiseksi tein pupunkorvarenkaat. Tein samalla helpon tutoriaalin - ja se on oikeasti helppo! Ehtii vielä vaikka pääsiäispyhiksi tekemään! Olkaapa korvat höröllään, tässä tulee ohje:

Tee-se-itse: Pupu-lautasliinarenkaat

Tämä on helppo! Niin materiaareiltaan kuin muutenkin. Et tarvitse mitään muuta kuin rautalankaa, pihdit ja sivuleikkurit sekä jonkun pyöreän jutun, jonka päälle muotoilla rengaspohja. Rautalanka voi olla mitä vain, sen vahvuudella ei ole väliä. Käytä vain ohutta vähän runsaammin, paksulla riittää vähempikin.

Vaihe 1: Tee rengaspohja. Muotoile sopivan kokoisen putken tms. ympärille muutama kierros rautalankaa. Jos käytät ohutta lankaa, vedä muutama kierros enemmän. Kunhan valmiina ei mene liiskaan pienestä kosketuksesta.

Jätä yhden kierroksen verran kieputtamisvaraa ja katkaise rautalanka sivuleikkureilla. Älä käytä saksia, siinä menee vain sakset piloille. Ennen kuin hankin sivuleikkurit, onnistuin pilaamaan hyvät sakset juurikin metallin leikkaamisella.

Vaihe 2 (yläkuvat): Kieputa päät renkaan ympärille. Kierrokset niputtuvat kivasti yhteen. Käytä pihtejä apuna lankojen päiden "liiskaamisessa". Kierrä ja ujuta päät niin, ettei sieltä törötä mitään terävää. Et tahdo saada pistävää rautalangan päätä ruokapöydässä sormeen. Tai reikiä lautasliinaan. Kuvassa nuolet osoittavat, kuinka toinen pää on vain kieputettu sormin. Pää jää esiin verrattavissa oikeanpuoleiseen, joka on "piilotettu" pihdeillä.

Vaihe 3 (alakuvat): Ota kaksi yhtä pitkää lankaa ja taita ne about nelinkerroin (tässä myös käyttämäsi langan vahvuus vaikuttaa) ja kieputa päät taas nipun ympärille. Litistä pihdeillä päät litteäksi.

Vaihe 4 (yläkuvat): Taivuta nipun päät keskeltä yhteen korvaan muotoon. Taivut kummastakin päästä 1-2 cm sivuille.

Vaihe 5 (alakuvat): Voit erottaa päät tai kieputtaa nippuna. Kieputa napakasti renkaan ympärille pihtien avulla. Varmista taas ettei jää teräviä kohtia mihinkään. Kiinnitä toinen korva viereen.

Valmista! Eikö ollut helppoa? Sitten tee toinen korvakaveri samaan tapaan - tai niin monta rengasta kuin pöydässä on syöjää.

On muuten myös helppo säilyttää nämä. Eivät vie tilaa juuri mitään. Ja jos joskus ei halua enää käyttää, voi puput heittää metallinkeruuseen. Kierrättämisen etu siinä, jos käyttää vain yhtä materiaalia!

Tämä oli muuten sitten kuudes pupujuttu! Vasta postasin (ks. 5 x pupu -postaus), että jos yleensäkin jotain pääsiäisjuttuja joskus teen, ovat ne lähes tulkoon aina pupuja. Tämäkään ei ollut poikkeus pupuiluun.

Hyvää pääsiäistä!

Jättipeikonlehtikorvakorut (tutoriaali).

Ei päässyt huhtikuu vaihtumaan ilman, että vielä yhdet korvakorut tekisin lisää..! Arvaatko mistä materiaalista nämä ovat? Voisi näyttää nahalta. Mutta eivät sitä ole. Ehä polymeerimassaa? Ei, liian ohutta. Vaan mitäpä sitten?

Ne ovat muovista! Ja tarkalleen ottaen sellaisesta vihon kansilehdestä. Ohutta, taipuisaa ja hyvin leikattavaa. Kevyttäkin vielä. Ja kestävää. Sopii oikein hyvin kierrätyskorujen materiaaliksi! Aiemmin olen tehnyt ja esitellyt vastaavia muovikoruja mm. tässä postauksessa. Tässä helppo tutoriaali:

Tee-se-itse: Helpot ja kevyet korvakorut

Tarvikkeet: Ohutta muovia, sakset, välirenkaat ja korvakorukoukut, korupihdit, kaksi terävää neulaa.

Ensin päätetään leikattavat muodot. Itse päädyin jättipeikonlehteen. Ensin leikataan sinnepäin muoto, sitten vasta sipsutetaan tarkat reunat. Lehteä varten oli hyvä hahmotella kaksi sydäntä muistuttavaa kappaletta. Sitten leikkasin toiseen tarkempaan muotoon ja jäljensin peilikuvana toiselle kappaleelle.

Pehmeään muoviin voi pukata reiät ihan vain terävällä neulalla. Parhaiten ne saa, kun tuikkaa ensin ohuen neulan läpi ja suurentaa sitä paksummalla neulalla. Jos yrittää heti paksulla, voi reiän takaosa tulla rumaksi ja röpelöiseksi tai neulaa painaessa koko muovi voi taipua inhottavasti vekille reiän kohdalta.

Sitten lopuksi vain välirenkaat reikiin ja korvakorukoukut välirenkaisiin. Tässä kohdin on vielä hyvä tarkistaa, että puhkotut reiät muovissa ovat tarpeeksi väljät välirenkaalle. Jos ne ovat liian napakat, muovi menee helposti korvassa vinksalleen eikä riipu koukussa nätisti.

Tässä näkee vielä korvisten koon. Aluksi oli kyllä aikomus jotain pienempää tehdä - siitä se uusien mustien korvisten tarvekin lähti, kun tuntuu että pidän aina niin kovin suuria korviksia ja tahtoisin jotain pienempää (ja enemmän mustia koruja). Mutta ei, isojen korvisten tiellä pysytään. 

Näistä tuli hyvät. Kevyet ja yksinkertaiset. Helppo kantaa, eivät paina korvissa juuri mitään.

Virkatut pajunkissat.

Hyvää palmusunnuntaita! Tänään sanotaan virvon varvon virkatuilla pajunkissoilla!

Ajattelin tässä viikolla, että olisipa kiva, jos olisi pajunkissoja. Oikein pulleita ja söpöjä. Mutta en tiedä edes kaupungissa asuvana mistä lähteä niitä etsimään. Saati sitten löytyisikö edes, kun ei tuo kevät ole oikein näyttänyt etenevän. Joten teen pajut itse niin tulee taatusti pulleita kissoja! Ja kun on kerran käytössä kestävä ikirairuoho niin mikseipä myös vuodesta toiseen kestävät pajunkissat?

Ks. tästä tutoriaali kestävään rairuohoon paksusta huopalevystä (kuvassa vasemmalla).

Eilen tein yhden pajun, tänään virkkasin aamusta toisen. Nyt mennään kahdella, ehkä lisään yhden oksan jokaisena tulevana pääsiäisenä? Sitten muutaman vuoden päästä on kunnon kimppu?

(Kuvassa myös ommeltu pupupussi, ks. postaus tästä.)

Malli ja idea pajunkissoihin on Sirpa Parviaisen Virkkaa kukkia -kirjasta (Minerva 2018). Upea kirja, suosittelen!

Virkkaaminen oli helppoa. Ensin päällystettiin rautalanka, sitten tehtiin valkoiset pörpylät (no en tehnyt ohjeen mukaan vaan sinnepäin) ja niille pyöreät "takit", jotka yhdistettiin ja kiinnitettiin oksaan. Mukavaa pikkupuuhaa ja lankaakaan ei mennyt paljoa.

Mukavaa palmusunnuntaita!

Viisi pääsiäispupua.

En ole koskaan ollut mikään suuri pääsiäiskoristelija. Mutta huomasin, että jos jotain pääsiäisjuttua joskus teen, on se aina pupu. Pupu ommellen, askarrellen, muovaillen.. monella tekniikalla saa jos minkälaista jänönkorvaa aikaiseksi.

Katsotaan neljä vanhaa pupua ja yksi täysin uusi pupu!

Pupu 1/5: Pupu huovasta käsin ommellen

Joskus pieni ompeleminen huovasta on kivaa. Tämmöttisen valko-mustan jänön tein pari vuotta sitten. Pupun korvien sisällä on rautalankaa niin korvia voi vähän muovailla hauskempiin asentoihin.

Katso pupu-postaus tästä (sis. linkin ohjeeseen).

Pupu 2/5: Minimalistiset puput helmistä

Helmipuput - noin ikään minuutin puput! Isoja puuhelmiä nauhaan ja sitten nahasta (tai huovasta) korvat ja tussilla kasvot. Ihanan simppeliä! Ei se koristelu usein mitään monimutkaista vaadi. Less is more.

Katso helmipupujen postaus tästä.

Pupu 3/5: Pupu silkkimassasta muovaillen

Pääsiäistä ei tarvitse aina tuoda kotiin, voihan sitä kantaa myös mukanaan! Tein viime keväänä silkkimassasta minimalistisen pupun isoilla korvilla ja isolla töpöhännällä. Tämä on ollut mieleinen ja on ollut jälleen pääsiäisen lähentyessä usein kaulassa. Se on niin veikeä ja kevyt! Sanon korua Pupuroksi, koska muotokieli tuo mieleen Naapurini Totoro -animaatiosta yhden hahmon eli Pikkutotoron (pupu + Totoro = Pupuro, heh).

Katso korun postaus tästä.

Pupu 4/5: Pupuovi kierrättäen

Jonkun aikaa sitten tonttuovivillityksen innoittamana tein meille söpön pupuoven keittiön listan päälle iloa tuomaan. Se on täysin kierrätyspahvista tehty. Jonkin verran on muuten näkynyt myös noitaovia! Oisko pääsiäisovet uusi hitti?

Katso pupuovien postaus tästä.

Pupu 5/5: Pupupussi ommellen

Tämä on uusin pääsiäispupu! Tein tuollaisen pienehkön pussukan, jolla menee korvat solmuun!

(Tässä näette vähän tyyliäni: saan idean, innostun ja tuherran sen johonkin lähimpään paperiin. Joskus tulee niin pieniä piirroksia johonkin paperinkulmaan ettei niistä ota edes selvää. Sitten saa muistella mikä se idea olikaan?)

Mutta tässä tapauksessa sain ensin idean jonkinlaisesta nauhakujalla kursittavasta säkkimäisestä pussista. Sitten päätinkin ottaa pelkistetymmän linjan avoimella suulla. En ole aivan varma olenkohan nähnyt jossain vastaavaa korvilla sidottavaa pussukkaa..? Ainakin loppu talven mittaan on näkynyt paljon pupunkorvaa siellä ja täällä, joten ei olisi ihme, jos idea jäi muistilohkoon jostain pyörimään..

Mutta ompelu kävi helposti: vain kaksi kappaletta, sivut yhteen ja sitten suun huolittelu. Kantatakin olisi voinut, mutta tämä meni ihan kääntämällä. Sitten lopuksi tekstiilitussilla kasvojen teko ja silitys päälle.

Harmi etten ole enää virpomisiässä, lähtisin tämä saalispussukka kädessä virpomaan ja varpomaan tuoreeks terveeks!

Korkkiteippi vs. korkkikangas.

Voi korkki, kun olet kiva! Musta on tosi kiva, että korkki on materiaalina taas pinnalla. Se on niin mukavantuntuinen ja ikään kuin lämmin materiaali.

Vielä kivempaa on, että korkkilevyn lisäksi markkinoilla on sekä korkkikangasta että myös korkkiteippiä. Äkkiseltään luulisi näiden olevan samaa, mutta katsotaan vähän miten ne eroavat toisistaan:

Korkkikangas on levynä metrihintaan, kun korkkiteippi (kuten odottaa voi) on rullalla yhtenä pitkänä liuskana, jonka toisella puolella on liimapinta. Sormituntuma on molempiin miellyttävä.

Korkkikangasta vertaisin lähinnä johonkin softislevyn ja tekonahan välimaastoon. Pehmeää ja taipuisaa - ei siis murenevaa kuten voisi luulla. Korkkiteippi sen sijaan on näistä kahdesta sitten kuitenkin enemmän se korkkimainen, koska vaikka taipuu pyöreään muotoon, ei siedä lainkaan taittamista vaan murenee heti korkkilevyn lailla.

Sanoisin, että korkkikangas on monipuolisempi. Sitä voi ommella (esim. sopii pikkulaukkuihin, ks. postaus) ja liimata, kun taas korkkiteippiä voi vain teipata. Sopii parhaiten ehkä kartioiden päällystämiseen ja pikkuaskarteluun.

Tein miehelle korkkikankaasta rusetin (ks. postaus). Nyt ajattelin, että teenpäs myös korkkiteipistä. Kun teippiversio ei kestä taitteita, teippasin pitkän kappaleen kaksinkerroin (eli teippipinnat vastakkain) ja leikkasin rusetin muotoon..

..mutta paitsi että voihan rimpula sentään. Ei se kestänyt edes kaksinkerroin, vaan alkoi päistään halkeilemaan. Ehkäpä olisi pitänyt laittaa väliin vielä joku vahvikepahvi, silloin olisi voinut kestää?

Mutta se mihin korkkiteippi sopii on korut! Ehdottomasti toimiva materiaali. Kivan kevyttä ja teipin leveyskin on hyvä, harvoin sitä tuota leveyttä isompaa kappaletta koruksi tarvitsisikaan.

Nämä korvikset tein yhdistämällä alumiini- ja korkkiteippiä. Kumpaakin kummallakin puolella ja kaiken välissä vahvike. Ilman sitä olisivat liian taipuisat ja luirut. Vahvikkeella pysyvät muodossaan.

Tein korkkiteipit Kauneimmat Askartelut -lehden (nro 1/18, löytyy myynnistä suurimmista lehtipisteistä) teippi-ideoihin. Muita lehden teippi-ideoita voit kurkistaa tästä postauksestani.

Ja teinhän muuten tänä vuonna aikaisemmin myös korkkikankaasta muutamat korvakorut. Nämä kahdentyyliset isot pisarat ovat olleet ahkerassa käytössä. Vaikka ovat isot, ovat ne niin kevyet ja arkena mukavat käyttää. Ks. korkkikangas-korvakoruista ohjeet tästä postauksesta.

Purin korkkiteippirusetin. Aloin leikkaamaan kaksipuolisesta korkkiteipistä kolmioita, joista tehdä mustalla maalilla koristellut riippukorvakorut - kunnes tajusin, että minähän olen tehnyt jo sellaiset korkkilevystä (ks. postaus)!

Ei ole ensimmäinen kerta, kun olen lähtenyt innolla toteuttamaan visiota, mutta sitten tajunnutkin, että se idea on vanha ja olen tehnyt kaksi kertaa saman idean sitä tajuamatta.. Sentään voin todeta, että kaikkea muistia ei ole menetetty ja toivoa on, koska tällä kertaa sentään tajusin itseni toistamisen ennen kuin korvikset olivat valmiit.

Korkkiteippi saatu Kauneimmat Askartelut -lehden kautta Teippitarhalta.

8 ideaa teipeistä.

Olen viime aikoina ollut hullaantunut teipeistä. Kyllä, teipeistä! Kaikenlaisista sellaisista. Aika hyvin entuudestaakin tunsin askarteluun soveltuvia teippejä, mutta nyt pääsin tutustumaan Kauneimmat Askartelut -lehden ja Teippitarhan kautta enemmän teippien maailmaan.

Oli aika mielenkiintoista kunnolla hypistellä ja ottaa tuntumaa: mikä sopii mihinkin ja missä pysyy mikäkin parhaiten. Ei ole sama mitä käyttää mihinkin, sillä aika paljon oli eroja erilaisissa teipeissä, mm. niiden pysyvyydessä ja pinnassa tai vaikkapa joustavuudessa.

Moni varmaan tietää, että esimerkiksi washiteipit ovat aivan loistavia kaikenlaisessa paperikoristelussa, esimerkiksi bujoilussa (bullet journal) ja kalenterien koristelussa. Mutta mihin muuhun teipeistä olisi?

Katsotaas muutama idea mitä muuta voisi teipeistä tehdä:

Idea 1: Helpot kortit

Tietty kortteihin teipit ovat omiaan! Voi tehdä kortin vaikka minuutissa, jos vetää teippiä vierekkäin, ristiin, päällekkäin ja vaikka mihin suuntaan - eikä haittaa, jos menee vähän vinoon, koska washi- ja askartelulaatuset teipit kyllä irtoavat helposti paperin pinnalta. Voi asetella muutamaankin otteeseen uudelleen ja sekä teipin että kortin pinta pysyy hyvänä.

Idea 2: Kimaltavat ja kevyet korut

Sulkakorvikset kuin höyhenet - niin kevyet ne ovat! Ihastuin näihin glitterteippeihin - ihania! Kimaltavat ja tarttuvat vastakkain aika hyvin. Eli helpot höyhenet voi tehdä vaikkapa näin pähkinänkuoreen tiivistettynä: korupiikki käteen ja teippiä kahdelle puolelle vastatusten. Saksilla laitojen hipsutusta ja valmista tulee. Jos käyttää metallilankaa niin sulista saa myös vähän taipuisat.

Ja jos jätetään kapeat teipit sikseen niin entäpä sitten vanhan kunnon jesarin uudet kaverit eli kuviolliset ilmastointiteipit! Joku vuosi sitten näistähän oli ihan buumi. Ja sen jälkeen teippikuosien ja -merkkien valikoima on kasvanut. On myös laadullisia eroja, kiiltäviä ja mattoja. Joustavia ja joustamattomia. Vaikka ja mitä.

Idea 3: Rusetti miehelle

Tästä olen aika ylpeä! Tein ihan vain pelkästä teipistä rusetin - ei muita materiaaleja. Ei kangasta, ei liimaa, ei ompelua. Pelkkää teippiä (ja tietenkin irrotettava rusettinauha). Mies on tätä jopa pitänyt ja kovasti tykkäsi. Tuo viiksikuosi on kyllä aika veikeä. Tarkempi rusetin "taittelun" ohje tähän löytyy Kauneimmat Askartelut -lehdestä.

Idea 4: Pussukka

Jos minigripistä on pohja rikki, mutta se on muuten vielä ehjä, voi siitä tehdä kestävän pussukan. Pohja pois ja teippiä päälle. Toimii! Pussi saa myös kylkiin kestävyyttä ja sisällyskin pysyy katseilta piilossa.

Idea 5: Lokerikko

Pieini lokerikko - kuka arvaa mitä muuta käytin tähän kuin teippiä?

Kirjekuoria! Kuoria pinkka yhteen ja washiteipillä reunojen läpikäynti (estää paperiviillot ja onhan se teipattuna nätimpikin). Käytin somistamiseen myös ilmastointiteippiä. Lokerikon saa myös suljettua nauhalla.

Idea 6: Teippilaatikot

Teipeistä teippilaatikko, eikö ole ihan loogista? Erilaisia boxeja päällystämällä saa kivoja säilytyslaatikoita teipeille tai mille vain. Näihin käytin alumiiniteippiä ja muotoonleikattua pitsiteippiä. Tuo alumiiniteippi on kyllä kiva, sillä saa peilimäistä pintaa aikaan.

Idea 7: Teippikehys

Ja jos korut voi ripustaa seinälle kehykseen niin miksei myös teipitkin? Tästä tuli aika kiva!

Idea 8: Teipatut tuikut

Ja loppuun jo lähes klassikoksi kutsuttava idea: koristele washiteipillä tuikut! Useimmat teipit ovat leveydeltään lähes täydellisiä tuikun ympärille.

Tarkemmat ohjeet ideoihin ja kattavan teippien tietopaketin (sekä Teippitarha-lahjakortin arvonnan, winkwink) löydät Kauneimmat Askartelut 1/18 -lehdestä, joka löytyy hyvin varusteltujen kauppojen lehtipisteistä tai myös esim. verkkokaupasta. Kaikki postauksen teipit saatavilla Teippitarhasta.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut #kauneimmataskartelut

Rippilahja (+ korttitutoriaali).

Eilen oli eräänlainen virstanpylväs, kun oli kummipoikani konfirmaatio. Koin paljon suuria tunteita, ylpeyttä kummipojastani ja myös haikeutta: mihin aika on mennyt? Vastahan sitä oli itse rippileirillä!

Ja koska oli tietenkin rippijuhlat, oli aika askarrella onnittelukortti ja tehdä myös pieni uniikki lahja nuorelle miehelle.

Katsotaan ensin helppo korttimalli pienellä twistillä. Tämä on suht nopea korttimalli, joka vaatii vain vähän mittaamista, leikkaamista ja liimaamista. Malli on myös helposti muunneltavissa. Itse pitäydyin kolmivärisyydessä ja linjakkaassa kokonaisuudessa. Ei rönsyjä tai mitään turhaa.

Tarvikkeiksi riittävät 2-3 eri sävyistä pahvia, sakset ja nopeasti kuivuva askarteluliima (puikkoliima ei riitä pitämään).

Ensin taitetaan korttipohja. Toisen puoliskon voi jättää kapeammaksi, koska sen reuna-osa leikataan irti. Siirretään reuna laitaan ja mitataan kuinka paljon jää väliä. Leikattavien kirjainten pituus on ylitettävä tämä väli. Itse leikkasin kirjaimet onnea-sanaksi ja perään jäi vielä vähän tilaa ristille. Taakse voi leikata tehosteeksi suikaleen kolmannesta pahvista, mutta sen voisi myös jättää pois tai korvata vaikka askarteluteipillä.

Sitten kirjaimet liimataan paikoilleen, ensin korttipohjaan ja sitten alareunaan. Kortin välissä on hyvä pitää suojapaperia ettei vahingossa sotke sisäpuolta tässä liimausoperaatiossa. Liimapintaa kun ei ole paljon niin liima tuhraa helposti.

Lahjaksi annoin yhdessä kummipojan kanssa valitun rippiristin, mutta tuntui ettei se nyt riittänyt. Halusin antaa korun lisäksi vielä jotain käsintehtyä. Päädyin rusetteihin. Ajattelin, että ne sopivat nuorelle miehelle. Pari kertaa nähnytkin hänellä rusetin kaulassa, joten ei ole asusteenakaan vieras saajalle. Ja koska yksi rusetti ei riittänyt, tein kolme tyyliltään erilaista rusettia ja niille vaihdettavan ja säädettävän nauhan.

Tuo mustavalkoinen on oma suosikkini - painoin kuvion kankaalle itse!

// Katso myös tämä Minilahjoja miehelle -postaus, sieltä löytyy helppo rusetin ompelututoriaali.

Paketoin rusetit laatikkoon setiksi ja laitoin siihen päälle "kaikkiin tuleviin juhliin" -viestin. Toivottavasti niitä on kummipojallani paljon! Koska mikä olisi sen mukavampaa kuin juhlien ilo ja riemu? Niistä ne parhaimmat muistot elämän varrelta tulevat.

Ja olihan se kyllä hieno päivä. Hienot juhlat. Iloinen ja haikea. Aika rientää niin nopeasti!