3. luukku: Rusetti monella tapaa.

Joulukalenterin kolmatta luukkua avataan.

Ja mitä sieltä löytyykään? Jos kerran 2. luukussa oli joulukoruja, käännytään nyt toiseen laariin: miesoletettujen juhlarusetteihin! (Käy ne samanlaiset rusetit myös naisten hiuspantoihin, lemmikin kaulaan jne). Rusetit ovat niin hyviä lahjoja minkä ikäiselle vain. Ei ole söpömpää kuin taapero rusetti kaulassa ja ei ole komeampaa kuin mies kunnon puvussa ja rusetti suorassa.

// Näet kaikki julkaistut joulukalenteriluukut tästä.

Rusetteja voi tehdä niin monesta eri materiaalista ja niin monella eri tekniikalla! Minun mies on onneksi rusettimiehiä. Minulla on tapana tehdä esim. juhlamekon tilkuista miehelle rusetti. Koska jos miksi vain minä saisin uuden mekon juhliin ja hän olisi aina samassa puvussa?  Samalla saa vähän jämäpaloja pienemmäksi!

Inspiroidutaan: 8 IDEAA KUINKA TEHDÄ RUSETTI. 

1/8: Rusetti ommellen

Ompele rusetti mistä vain kankaasta ja missä koossa vain. Se ei ole niin vakavaa. Riippuen juhlasta, puvuntakista, kauluspaidan kauluksista ja kantajan persoonasta, rusetti voi olla iso ja pöyheä tai napakka ja kapea. Olen ommellut rusetin trikoosta, viskoosista, puuvillasta - kaikki käy!

Netti on hankalia rusettikaavoja pullollaan, mutta mitäs turhia värkkäämään. Ompele suorakaide ja siihen nauha ympärille. Pujota rusetti suljettavaan irtonauhaan ja valmista! Ei jokainen rusetti omaa nauhaa tarvitse, käytä yhtä ja samaa pujotettavaa nauhaa.

Tee näin: Leikkaa yksi kangaspala, esim. 11 x 22 cm. Taita suorakulmioksi, ompele oikeat puolet vastakkain sivut kiinni, jätä pitkälle sivulle keskelle aukko. Käännä oikeinpäin, työnnö kulmat auki ja sulje aukko käsin. Ompele kapea putki, joka yltää rusetin ympäri. Ompele putki rusetin ympärille. Jos tarvitsee, kursi ensin käsin rusetti keskeltä laskoksille. Jätä suikaleen ja rusetin väliin hiukan tilaa nauhalle. Nauhan voit ommella mistä vain kaulan ympäri riittävästä nauhasta. Liitä toiseen päähän litteä haka/muu kiinnitin ja toiseen päähän d-lenkki.

2/8 Rusetti teipaten

Aikoinaan tuli tehtyä teippijuttuja Kauneimmat Askartelut -lehdelle ja yksi niistä oli hauska rusetti jesariteipistä. Se on ainakin vedenkestävä ja kestää kosteammatkin bileet, heh!

Tee näin: Leikkaa ilmastointiteipistä noin 50 cm pala. Teippaa pala varovaisesti kaksinkerroin. Jatka teipin leveyttä teippaamalla toinen liuska vähän limittäin edellisen teippireunan kanssa. Huomioi mahdollinen kuvioiden kohdistaminen. Käännä ja vedä teippi myös toiselle puolelle (= 2-kertainen levy, noin 9 x 25 cm). Teippaa pienillä kappaleilla pitkät sivut noin 1 cm verran nurjalle puolella. Yhdistä kapeat päät keskelle teipin palalla. Muotoile taitoksien avulla rusetiksi. Teippaa noin 10 cm suikale pituussuunnassa 3-kertaiseksi suikaleeksi. Teippaa suikale rusetin ympärille teippipalalla. Jätä suikale irtonaiseksi, älä teippaa rusettiin kiinni. Muotoile rusetin reunat pulleiksi.

3/8 Rusetti korkista

Korkki on mitä persoonallisin materiaali. Tämä on miehen suosikkirusetti. Se on niin kevyt ja pysyy hyvin muodossaan.

Tee näin: Leikkaa kaksi kaksi palaa korkkikangasta, esim. 5 x 10 cm. Ompele päältä reunoistaan päällekkäin. Taittele tai ompele käsin korkkikankaasta pieni putki eteen ja lisää rusetin ympärille kuten ommellussa rusetissa.

Ks. postaukset: teippirusetti / korkkirusetti.

4/8 Rusetti neuloen

Tämän uuden joulujuhlarusetin tein neuloen ohuesta villalangasta. Kuuset ovat hopeasävyistä jämälankaa ja se hohtaa kivasti valon osuessa siihen. Tästä rusetista tuli jotenkin supersöpö!

Ohjeen ja neulekaavion löytää Kauneimmat Käsityöt joulunumerosta 7/19.

5/8 Rusetti virkaten 

Ja jos neuloen niin kyllähän pitää myös kokeilla virkaten! Tein joulukalenteria varten kaksi virkattua mallia. Ensimmäinen on helppo ja se virkataan kapeana putkena ja lopuksi vain kapeat päät ommellaan yhteen. Keskelle voi virkata nauhan, itse leikkasin sen keinonahasta tuoden vähän särmää rusettiin.

Toinen on kirjovirkaten ja se on aika leikikäs. Tässä rusetissa vaihtuu virkkaussuunta ja pitkät sivut jätetään auki, jotta rusetti saa pulleutta. Riippuen langasta, rusetista voi tulla liian jämäkkä, jos pitkät sivut ompelisi yhteen.

Putkivirkattu rusetti

Tee näin: Virkkaa noin 12 cm kjs-ketju riippuen langasta, käsialasta ja tahdotusta koosta. Itsellä oli 26 kjs. Yhdistä piilosilmukalla renkaaksi. Tee suljetuin kerroksin* 1 p jokaiseen silmukkaan (korvaa aina 1. pylväs 3:lla kjs:lla). Kun pituus on sopiva eli noin 11–12 cm (n. 13 krs), putki on valmis. Ompele lyhyet päät yhteen. Leikkaa nahkasuikale, joka menee rusetin ympäri pikkusen limittäin. Ompele käsin suikaleen päät yhteen.

*) suljetut kerrokset näkyvät putkessa, mutta se ei haittaa, kun huolehdit, että se jää rusetin taakse keskelle.

Kirjovirkattu rusetti

Tee näin: Virkkaa noin 50 kjs (pituus voi vaihdella riippuen langasta, käsialasta ja tahdotusta koosta). Lisää silmukoita tarvittaessa, määrällä ei ole väliä, koska taakse (ks. kuva) jää kuitenkin pieni "lovi" ilman kuviota - koko takaosan voi vaikka jättää kuviotta, koska se ei kaulassa mihinkään näy.

Sulje kjs-ketju piilosilmukalla renkaaksi. 1. krs: Virkkaa kaikki pohjavärillä, 1 ks jokaiseen s:aan. Jatka spiraalina. 2. krs: *4 ks pohjavärillä, 2 ks kuviovärillä*, toista *-* 8 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 3. krs: 3 ks pohjavärillä, *4 ks kuviovärillä, 2 ks pohjavärillä*, toista *-* 8 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 4. krs: 4 ks pohjavärillä, *3 ks kuviovärillä, 3 ks pohjavärillä*, toista *-* 8 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 5. krs: Kaikki pohjavärillä. 6. krs: 7 pohjavärillä, *2 ks kuviovärillä, 4 pohjavärillä*, toista *-* 7 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 7. krs: 6 pohjavärillä, *4 ks kuviovärillä, 2 pohjavärillä*, toista *-* 7 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 8. krs: 7 pohjavärillä, *3 ks kuviovärillä, 3 pohjavärillä*, toista *-* 7 kertaa, tee loput s:t pohjavärillä. 9. krs: Kaikki pohjavärillä. 10.–13. krs: Toista 2.–5. krs. Jatka nauhaan suoraan: *4 ks, käänny*, toista 11–12 krs tai kunnes nauha riittää rusetin ympärille. Kiedo rusetin etukautta rusetin ympärille ja ompele suikaleen pää nauhan alkukohtaan.

6/8 Rusetti nahasta + 7/8 Rusetti kontaktimuovista

Ja sitten lähti homma lapasesta enkä taas osannut lopettaa. Jos oli jo kankaat, korkit, teipit ja langat kokeiltu niin mistä muusta rusetin voisi tarvittaessa tehdä? Kokeilin nahkaa, josta sai ommeltua aika kivan, jämyn rusetin. Kovin siroa ei nahasta saa, ellei ompele korkkirusetin tyyliin päällekkäin kappaleita.

Sitten ihan huvikseen kokeilin toimisiko kontaktimuovi jesarin tavoin? Toimiihan se! Ei ehkä se kestävin rusetti kaksinkertaisenakaan, mutta ainakin ihan hyvä jämäpalojen kohde ja toimiva yksityiskohta vaikkapa teemabileisiin.

Ekstra!

Kaupan päälle tuli kokeiltua rusettia farkusta. Ja kirjaimellisti farkuista. Kummipoika kiikutti tädille farkut lyhennykseen ja siitä jäi sopivat kaistale. Tuumasin: riittäisikö kikkailulla rusetiksi? Ja riittihän se. Eipä jäänyt roskiin palaakaan farkkua! Jos vaikka johonkin tilaisuuteen joskus kummipojalle kelpaisi käyttöön.

Ja ei yhtä ilman toista: kummipoika ihan toivoi, että voisinko tehdä hänelle punaisen rusetin ja siihen sopivan taskuliinan juhliin. Tottakai täti tekee, kun kysytään ja halutaan itse tehtyä. Kummipojasta on kasvamassa hieno mies. Rusettimiehiä hänkin siis.

Kahdeksan tyyliä - mikä sopisi sinun rakkaallesi?

DIY: Kirja-aiheinen lahja.

Kirjallisuuden kanssa työskentelevä ystäväni täytti vuosia ja siitähän se idea sitten lähti: kirja-aiheinen lahja!

Pistin pakettiin useamman osan, joista yhtä lukuun ottamatta (pieni mindfulness-kirjanen) kaikki oli itse tehtyä.

Idea lähti exlibris-merkeistä (ks. myöhemmin niistä lisää) ja bongaamastani mindfulness-kirjasesta. Siihen pohjalle lähdin rakentamaan teemalahjaa.

Askartelin vanhan kirjan sivusta ja ruusukultaisesta kontaktimuovista kirjanmerkin. Vähän tussia päälle, kontaktointi ja tasseli koristeeksi. Kirjanmerkin lisäksi ompelin helpon ja kätevän kynätaskun korkkikankaasta (alla keinonahkaa vahvikkeena). Siinä on kuminauhaa ja se käy useimpien muistikirjojen ja vihkojen kanteen.

Sitten tein myös muistivihon. Siitä tuli aika hieno, korkkikontakti ja ruusukultainen kontakti ovat yhdistelmänä sekä luonnonläheinen että moderni.

Ks. ideaa ja mallia DIY-vihkoon esimerkiksi tästä postauksestani, jossa tein vanhasta muistikirjasta ohkaisia uusia muistivihkoja. Tähän vihkoon tosin en käyttänyt valmiita muistikirjan niteitä, vaan leikkasin ja taittelin paperit itse nipuiksi, jotka ompelin keskitaitteesta ja sitten selkämyksestä yhteen.

Ja ne exlibris-merkit!

Exlibris on siis kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajamerkki. Yleensä niissä on omistajalle kuuluvaa symboliikkaa, mutta minä käytin kuvana omistajaa itseään. Valitsin siis ystävästäni hyvän kuvan, muokkasin sitä ja tulostin tarra-arkille.

Eka tulostus meni vähän päin peetä. Tuli pieniä postimerkkejä, mutta toinen arkki oli jo hyvässä koossa. Tarra-arkeista taustapaperin irrottaminen tuottaa ärräpäitä, joten leikkasin isot tarrat niin, että ne saa helposti käyttöön. Pienet leikkasin sellaisenaan, ystävä saa päättää jaksaako käyttää.

Olen myös kerran aiemmin tehnyt pariskunnalle exlibris-merkit lahjaksi, ks. niistä postaus tästä.

Ja sitten, kun olin jo kaikki ideat pistänyt pakettiin, unohdin sen yhden idean: hiuspimpulapompula sentään! Rusettihiuslenkki piti tehdä, jotta "pysyy hiukset lukiessa poissa silmiltä".

Käyttämätön hiuslenkki ja polyesterikangasta, siitä tuli rusettihiuslenkki!

Tämä onnistuu myös ilman ompelukonetta, koska polyesterikankaan reunat voi sulattaa sytkärillä siistiksi.

Rusetin voi myös avata, jolloin nauhoja voi pitää myös vapaina hulmuamassa. Tai ne voi kietoa hiuslenkin ympärille. Tai vaikkapa letittää hiuspalmikkoon. Monta mahdollisuutta!

Hiuslenkki kun jäi paketista ulos, ompelin sille kirjansivusta oman taskun. Samaan henkeen käytin askarteluista jääviä korkki- ja kontakijämäpaloja korttiin. Se antoi jo kivasti viitettä mitä paketin sisällä on!

DIY: 2 x Pullosuojat vesipullolle.

Olen vaihtanut muovipulloni kestävämpiin vaihtoehtoihin. Keskimmäinen tuli ensin viime vuonna, sitten hankin kultaisen lasipullon kaveriksi sille varalle, että parempi on tiskikonekeikalla.

Ja nyt löysin söpön pienen lasipullon ns. laukkupulloksi - pullo on just sopiva pikkuhörpyn pullo esim. kaupungille menoa varten. Joskus tuntuu, että pieni vesipullo olisi tarpeen ja ongelmaksi tulee se, ettei jaksaisi ottaa isoa laukkua tai reppua mukaan. Tämä pikkuinen mahtuu olkalaukkuun helposti mukaan!

Silikonisen pullon inspiroimana tein toisillekin pulloille pohjasuojat. Ihan vain, koska kalina ei ole kivaa ja tuovat vähän varmuutta siihen, etteivät räsähdä heti ensimmäsestä iskusta rikki.

Pieneen tein pohjan virkaten ja toiseen ompelin iisimmän pikasuojan korkkikankaasta.

Leikkasin pullon ympäryksen verran korkkikangasta, ompelin reunat vastatusten ja lisäsin pohjaan kaksi suikaletta. Nopeasti valmista!

Virkkaaminenkin oli nopeaa. Valitsin langaksi aitoa muurarinkäsityölankaa, koska se on niin käyttöä kuin kosteuttakin kestävää. Ja myös siksi, että langassa on kiva kiilto ja mukavaa jämäkkyyttä.

Virkkasin harmaalla spiraalina pohjan ja sitten tein kaksivärisesti siksak-raidat. Se, että toinen lanka kulki kokoajan työn sisällä mukana kuvion kohdalla niin se toi myös lisää jämäkkyyttä suojaan.

Pullo on ollut jo useana päivänä mukana matkassa. Ihan täydellinen laukkuhuikka! Tulee paremmin juotua vettäkin, kun on vesipullo mukana ilman isompaa painolastia.

Tässä loppuun vielä inspiraatioksi mitä muuta voi muurarinlangasta tehdä. Sopii niin seinälle ja käyttöön. Hyvä, kestävä lankakorumateriaali.

Ks. postaukset: helppo seinävaate / virkattu pallosormus / makramee-hiuspanta / hapsut huiviin / pitkät hapsukorvikset + helpot hapsukorvikset / punottu ja vedenkestävä ranneke miehelle / runsas lankakaulakoru / punottu prikkakaulakoru

Mihin sinä olet muurarinlankaa käyttänyt? Vielä pitäisi uusia käyttökohteita keksiä lopuille langoille.

Korkkiteipattu laukku.

Kevääällä pohdin korkkikankaan ja korkkiteipin eroja. Nyt pakka meni ihan sekaisin, kun bongasin korkkikontaktia! Mielenkiintoinen uutuus! Ei tarvinnut kauaa miettiä, kun tartuin - tätä on testattava!

Huomasin korkkikontaktin (tai myyntinimeltään korkkitarran) paikallisesta Kärkkäisen liikkeestä sisustuspuolelta kahden metrin rullina (saa myös verkkokaupasta, merkki Kapelhobby). Myymälästä rullan pystyi valitsemaan kolmesta kuosista.

Tutustuin ensin pehmeään korkkikankaaseen - joka nyt ei ole kangasta nähnytkään, mutta korkki on pehmää ja taipuisaa, joten kangas kuvastanee tuotetta parhaiten. Ehkä itse kuvailisin tuntumaa, kestävyyttä ja paksuutta sellaiseki softis-levyksi, mutta paljon ohkaisempana versiona.

Sitten tuli vastaan korkkiteippi. Eli jesarin levyistä, vähän karheampaa korkkia tarrapinnalla. Hyvin leikattavaa ja hyvin tarttuvaa matskua. Teippi sopii hyvin esimerkiksi koruihin (ks. tekemiäni tästä).

Mutta sitten mieleni mullisti tämä korkkikontakti (tai korkkitarra)! Ohutta, taipuisaa, todella ohutta ja taipuisaa. Pintatuntuma on sama kuin kankaassa, mutta toisella puolella on kuitenkin teipin pito. Siinä missä korkkiteippiä ei voi laittaa juurikaan kulmiin, koska korkki murtuu taitoksesta ikävästi, tämä korkkikontakti (tai korkkitarra) toimii loistavasti. Se mukautuu ja joustaakin vähän.

Tässä vielä korkkikontakti (tai korkkitarra) vs. korkkikangas. Tarra on ohuempi ja sillä saa myös terävät taitokset ilman, että taitos murtuu. Ja vaikka kutsun nyt kontaktiksi, ei sitä voi verrata kontaktiin muuten kuin siinä mielessä, että ovat yhtä leveitä rullia ja toisella puolella on liimapinta. Tuntu ei ole kontaktin tavoin yhtään muovinen.

Joten testamaan mihin siitä on!

Silmät osuivat tähän laukkuun. All time favorite -arkilaukku. Muuten hyvässä kunnossa, mutta läpän pinta lohkeilee käsiin. Ei yhtään kiva. Pitkän aikaa laukku on odottanut jotain korjausratkaisua ja mikäs sen helpompi keino olisikaan kuin päällystäminen teipaten? Muutta kestääköhän se? Onnistuukohan se? Kannattaako?

Kyllä onnistui! Kannatti! Kestävyydestä ei ole vielä taattua, mutta ai vitsit, kun tuli kiva! Leikkasin paperista kaavan ja leikkasin korkkia kahtena kappaleena (toinen peilikuvana). Suoraan päälle vähän venyttäen ja valmista tuli.

Hiukan laukkuun jäi ilmakuprua alle. Tuota ekaa puolta en hoksanut heti venyttää tarpeeksi, joten siellä se ilma sitten on. Kuplaa pitää välillä vähän painella, jotta ottaa pintaan kiinni. Ehkä sitä voisi kokeilla puhkoa niin kuin kontaktoidessa yleensä voi kikkailla ilmakuprujen kanssa..

Mutta tosi kiva tuosta tuli, ihan kuin olisi eri laukku kokonaan.

Laukku oli minulla käytössä Tampereen messureissulla. Itse asiassa teippasin laukun noin tuntia ennen junan lähtöä (aina viisas hetki alkaa ennen lähtöä kässäilemään jotain), koska päätin, että kyllä minä nyt isomman olkalaukun tarvitsen mukaan messuille. Korkkikankaasta tehtyjen korviksien kanssa laukku passasi hyvin yhteen (ks. tästä postauksesta kolmet korkkikangaskorvikset).Ja laukkukin kesti hyvin messut.

Nyt tällä laukulla on hyvä testata lisää teippauksen kestävyyttä. On just hyvät vaihtelevat säät niin voi katsoa miten pinnalle käy, jos vähän siihen satelee tai mitä liimapinta sanoo, kun tulee pikkupakkanen.

Korkkiteippi vs. korkkikangas.

Voi korkki, kun olet kiva! Musta on tosi kiva, että korkki on materiaalina taas pinnalla. Se on niin mukavantuntuinen ja ikään kuin lämmin materiaali.

Vielä kivempaa on, että korkkilevyn lisäksi markkinoilla on sekä korkkikangasta että myös korkkiteippiä. Äkkiseltään luulisi näiden olevan samaa, mutta katsotaan vähän miten ne eroavat toisistaan:

Korkkikangas on levynä metrihintaan, kun korkkiteippi (kuten odottaa voi) on rullalla yhtenä pitkänä liuskana, jonka toisella puolella on liimapinta. Sormituntuma on molempiin miellyttävä.

Korkkikangasta vertaisin lähinnä johonkin softislevyn ja tekonahan välimaastoon. Pehmeää ja taipuisaa - ei siis murenevaa kuten voisi luulla. Korkkiteippi sen sijaan on näistä kahdesta sitten kuitenkin enemmän se korkkimainen, koska vaikka taipuu pyöreään muotoon, ei siedä lainkaan taittamista vaan murenee heti korkkilevyn lailla.

Sanoisin, että korkkikangas on monipuolisempi. Sitä voi ommella (esim. sopii pikkulaukkuihin, ks. postaus) ja liimata, kun taas korkkiteippiä voi vain teipata. Sopii parhaiten ehkä kartioiden päällystämiseen ja pikkuaskarteluun.

Tein miehelle korkkikankaasta rusetin (ks. postaus). Nyt ajattelin, että teenpäs myös korkkiteipistä. Kun teippiversio ei kestä taitteita, teippasin pitkän kappaleen kaksinkerroin (eli teippipinnat vastakkain) ja leikkasin rusetin muotoon..

..mutta paitsi että voihan rimpula sentään. Ei se kestänyt edes kaksinkerroin, vaan alkoi päistään halkeilemaan. Ehkäpä olisi pitänyt laittaa väliin vielä joku vahvikepahvi, silloin olisi voinut kestää?

Mutta se mihin korkkiteippi sopii on korut! Ehdottomasti toimiva materiaali. Kivan kevyttä ja teipin leveyskin on hyvä, harvoin sitä tuota leveyttä isompaa kappaletta koruksi tarvitsisikaan.

Nämä korvikset tein yhdistämällä alumiini- ja korkkiteippiä. Kumpaakin kummallakin puolella ja kaiken välissä vahvike. Ilman sitä olisivat liian taipuisat ja luirut. Vahvikkeella pysyvät muodossaan.

Tein korkkiteipit Kauneimmat Askartelut -lehden (nro 1/18, löytyy myynnistä suurimmista lehtipisteistä) teippi-ideoihin. Muita lehden teippi-ideoita voit kurkistaa tästä postauksestani.

Ja teinhän muuten tänä vuonna aikaisemmin myös korkkikankaasta muutamat korvakorut. Nämä kahdentyyliset isot pisarat ovat olleet ahkerassa käytössä. Vaikka ovat isot, ovat ne niin kevyet ja arkena mukavat käyttää. Ks. korkkikangas-korvakoruista ohjeet tästä postauksesta.

Purin korkkiteippirusetin. Aloin leikkaamaan kaksipuolisesta korkkiteipistä kolmioita, joista tehdä mustalla maalilla koristellut riippukorvakorut - kunnes tajusin, että minähän olen tehnyt jo sellaiset korkkilevystä (ks. postaus)!

Ei ole ensimmäinen kerta, kun olen lähtenyt innolla toteuttamaan visiota, mutta sitten tajunnutkin, että se idea on vanha ja olen tehnyt kaksi kertaa saman idean sitä tajuamatta.. Sentään voin todeta, että kaikkea muistia ei ole menetetty ja toivoa on, koska tällä kertaa sentään tajusin itseni toistamisen ennen kuin korvikset olivat valmiit.

Korkkiteippi saatu Kauneimmat Askartelut -lehden kautta Teippitarhalta.

Korkkipisaroita: 3 x korua korkkikankaasta.

Esittelin aiemmin ekan tutustumisen korkkikankaaseen - tein siitä miehelle rusetin ja korttikotelon sekä itselle pikkulaukun (ks. postaus tästä). Nyt otin pienemmän näkökulman ja kokeilin miten korkkikangas soveltuisi korumateriaaliksi!

Ja soveltuihan se. Taipuisana, pehmeänä ja sileänä materiaalina se voisi käydä lähes tulkoon kaikkeen mihin nahka tai huopa kävisi. Korkkikangas ei siis ole ihan normikorkkiin verrattavissa, se ei murennu. "Koostumusta" voisi kuvailla olevan lähinnä jonkinlaista ohutta yhdistelmää softis-levystä ja nahasta.

Mutta katsotaas minkälaisia koruja (eli korvakoruja luonnollisesti, kun minä olen kyseessä) sain aikaiseksi:

Otin tutun ja turvallisen muotokielen ja mallin mieleen. Tällaisia kerroksellisia pisaroita olen tehnyt ennenkin (mm. vähän samaan tyyliin nämä muovista tehdyt kahden kerroksen kierrätyskorvakorut), joten toteuttaminen kävi helposti.

Tein korvikset näin: Leikkasin korkkikankaasta pitkän ja kapean suikaleen, jonka pätkin neljään pituuteen, kutakin kaksi kappaletta. Puhkoin terävällä neulalla päihin reiät ja kasasin järjestyksessä välilenkkiin, ensin toiset päät ja sitten toiset päät. Lopuksi lenkkiin korvakorukoukku ja valmista tuli!

Jatkoin pisaramuotoa ja inspiraation sainkin suoraan Uhana Designin Pisara-korvakoruista (ikisuosikit, mulla on noita kahdessa eri sävyssä). Liimasin kangaspalat vastakkain askarteluliimalla ja leikkasin neljä pisaraa. Yhdistin välilenkkiin ja ketjuihin. Jätin korkkipisarat kahteen, kun kolme per korvis samassa värissä tuntui olevan liikaa. Näissä on mielenkiintoista nähdä miten kangas pysyy vastatusten kasassa. Ainakin tuntui pysyvän, mutta aika näyttää oliko liimavalinta oikea.

Ja ei kahta ilman kolmatta... jäi nyt tuo pisaran muotokieli päälle ja oli vielä tehtävä kolmas korvispari.

Näihin korviksiin leikkasin vanhan vihon muovikansista kaksi pisaraa ja liimasin niiden päälle palat korkkia. Reikiä muoviin ei saanut puhkomalla, vaan piti sytkärillä kuumentaa neula, jolla sain sulatettua reiät välirenkaille.

Ja on muuten kevyet! Ihan tärkeilläkseni pistin korvakorut elektroniselle vaa'alle ja olivat yksittäin niin kevyet, etteivät muka painaneet grammaakaan. Yhteispaino kaikilla kuudella oli 8 grammaa, kun taas jo vertailun vuoksi Uhanan pisarakorvispari painoi yksinään saman verran. Ja Uhanankin korvikset ovat korvissa todella kevyet, vaikka isot ovatkin. Joten nämä ne vasta kevyitä ovat - kuin ilmaa vain!

Oli muuten tämän vuoden ekat korvikset! Heh, vois pistää laskurin päälle montako paria tulee tehtyä tänä vuonna.

Kolme korkkia!

Voihan korkki! Korkkikangas se on kiva materiaali. Lämmin ja pehmeä. Mukava ja kodikas. Luonnonläheinen ja jotain ihan uutta. Ostin korkkikangasta Tampereen kässämessuilta viime vuoden puolella sitä rullan (70 x 50cm) Ullakan pisteeltä (saa myös niiden verkkokaupasta) ja tiesin silloin jo heti mitä ainakin siitä teen!

Ja nehän myös tein, lahjaksi miehelle. Tein asustesetin. Tutun ja turvallisen korttikotelon ja korkkirusetin. Siihen kolmanneksi neuloin pipon (Hjertegarnin Extrafine merinolanka, oli mukavaa neulottavaa), johon tein "korkkimerkin" leikkuujämästä.

Rusetin ja kotelon ompelin ihan koneella ja ne antoivat ensi kosketuksen korkkikankaan käsittelyyn. Tuosta rusetista tuli kyllä kiva, oli se miehellä uuden vuoden juhlissakin. Ihanaa, että on mies, joka tykkää ruseteista! Se on win-win-tilanne näin kädentekijän näkökulmasta.

Jotain oli korkkikankaasta tehtävä myös itselle! Ompelin clutchin, johon tein mustan pohjan. Pikkkulaukussa on korkkikangasuikaleella koristeltu vetskari, sisävuori ja yksityiskohtana sivusaumassa tyhjä merkki.

Unohdin tehdä laukkuun sivuun lenksut lisättävälle hihnalle. En uskaltanut lähtä purkamaan ompeleita, koska ommelreiät kuitenkin jäisivät rumasti näkymään.. Silti halusin mahdollisuuden lisätä hihnan, joten ratkaisin tilanteen ompelemalla pienet lenkit laukun yläkulmiin. Ihan ronskisti siihen päälle vain! Ja oikeastaan se ei edes haittaa kokonaisuutta.

Laukusta tuli todella mieleinen. Uuden vuoden juhlissa (tsot, tsot - ja nyt vasta bloggaan tästä) laukku oli hyvin kommentoitu ja ihmetelty. Korkkikangas on kyllä kiehtova materiaali, myös visuaalisesti! Ja voi mitä kaikkea ihanaa siitä vielä voinkaan tehdä!