tiistai 31. tammikuuta 2023

Tekniikkakoulu: Näin virkkaat vohvelia

Päätin aloittaa uuden sarjan!

Tekniikkakoulu - sama nimikkoteema mikä löytyy jokaisesta Kauneimmat Käsityöt -lehden (ei maksettu mainos) perusnumerosta. On löytynyt jo useamman vuosikerran ajan. Siinä Tekniikkakoulu on teema, joka esittelee aina yhden jollain tapaa samanlaisen idean sekä virkaten että neuloen. 

Useimmiten Tekniikkakoulussa on pintaneule, mutta voi olla myös jotain muuta. Pointtina on, että se on kuitenkin helppo tai vähintäänkin helpohko, ei mitään liian vaikeaa, sellaista mitä voi soveltaa moneen työhön. 

Olen toteuttanut Tekniikkakoulu-palstaa jo niin kauan (jo vuodesta 2019!), että nyt päätin tuoda siinä jo julkaistuja ohjeita myös blogin puolelle teidän iloksi!

Ensimmäisenä blogin Tekniikkakoulun vuorossa vohvelivirkkaus! 

Nämä makeat vohveliruudut ovat palstan alkupuolelta nro:sta 2/20. 

Neulottu vohvelipinta on jo blogissa ollutkin, neuloin jo aiemmin vohveli-käsipyyhkeen. Sen ja ohjeen neulottuun vohveliin löydät tästä postauksesta: Neulottu vohveli + ohje.

Vohvelikuvio muodostuu kahdesta kerroksesta ja etenee nopeasti pylväiden ja kohopylväiden avulla. Tekniikka voi näyttää haastavalta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Jos osaat tehdä pylvään, osaat myös virkata vohvelipintaa!

Tekniikkakoulu: Näin virkkaat vohvelia

Lanka: Tekniikka sopii mille vain langalle. Kuvio näkyy parhaiten tiukkakierteisissä langoissa. Virkkuukoukku: Langan ja käsialan mukaan. Minulla oli tässä kori-mallissa koukku nro 3.

Vohvelivirkkaus: Virkkaa 3:lla jaollinen määrä ketjusilmukoita + 2 reunasilmukkaa. 1. krs: 2 kjs (= 1. p), aloita koukusta laskien 3.s:sta: virkkaa 1 p jokaiseen s:aan, käänny. 2. krs: 2 kjs (= 1. p), 1 p, *1 kpe (= kohopylväs etukautta), 2 p*, toista *-* krs loppuun. 3. krs: 2 kjs (= 1. p), 1 kpe, * 1 p , 2 kpe*, toista *-* krs loppuun. Toista 2.–3. kerroksia.

Jos nyt tuli et APUA, EN TAJUNNUT MITÄÄN niin ei huolta - alla vielä ohje vielä enemmän auki kirjoitettuna!

Näin se onnistuu:

1. Ensin siis luodaan pohja: virkkaa 3-jaollinen määrä ketjusilmukoita ja 2 reunasilmukkaa, vaikkapa 30+2 eli 32 kjs. Ensin virkataan jokaiseen yksi tavallinen pylväs. Pohjakerros on valmis.

2. Oikealla puolella tehdään toistoa: 2 p, 1 kpe. Virkattu kpe eli kohopylväs etukautta tehdään aina edellisen kerroksen pylvään kautta eli tuosta missä on sininen pallo. Kuvassa on kaksi pylvästä tehtynä..

3. ..ja ota lankanlenkki koukulle (kuten alkaisit tekemään pylvästä), vie sitten koukku viedään sinisellä pallolla merkatun pylvään kautta ja ota uusi lankanlenkki koukulle.

4. Ja loput on kuin pitkä pylväs: vedä ensin yhden lankalenkin läpi, sitten kahden seuraavan ja sitten vielä viimeisen. Kohopylväs on valmis. Tästä virkkaus jatkuu 2. krs:n toistolla loppuun asti.

Jos käytät Instagramia, katso tästä myös Reels-video! Löydät minut nimellä @madam.bc

Nurjalla toisto tehdään päinvastoin. Siinä missä oikealla puolella (kuvassa oikea puoli) on kohopylväs, tuleekin nyt talvallinen pylväs ja siinä missä kaksi pylvästä, tulee kaksi kohopylvästä. 

Alkuun voi olla vaikea hahmottaa, mutta kuin hommasta pääsee jyvälle, kohopylväät kuin itsessään näyttävät seuraavan paikan. Jälki on aika suoraviivaista.

Tässä näkee oikean ja nurjan puolen eron! Virkattu vohveli on yksipuolinen. Lopputulos on mukavan rouhea ja (langasta riippuen) melko paksu. Tähän sopiikin parhaiten puuvillaiset langat. 

Ja kuinka tekniikka taipuu tuotteeksi eli kuinka vohvelivirkattu kori tehdään? Se on helppoa! 

Päätä vain koko, virkkaa sen mukaan tekniikkaa ja lisää pohja. Hyvin suunniteltu, kohta jo siis valmis!

Vohvelivirkattu kori

Virkkaa näin: Virkkaa pitkä suikale vohvelivirkaten. Tee ensin reunasuikale ja sitten virkkaa (tai ompele) sen lyhyet reunat yhteen nurjat puolet vastakkain. Käännä oikeinpäin ja virkkaa halkaisijan mukaan sopiva pyörylä. Itse tein pyörylän pylväillä ja täytyy tunnustaa etten edes laskenut lisäyksiä 2. kerroksen jälkeen, vaan pistelin menemään tuplat siihen kohti miltä tuntui tarpeelliselta.

Jos lopetit suikaleen yläreunan 3. krs:n toiston jälkeen, virkkaa ylös vielä yksi 2. krs:n toisto niin saat vohvelikuvion valmiimmaksi. Jos vielä haluat ruutumaisuutta korostaa, virkkaa loppuun vielä yläreunaan kiinteitä ketjusilmukoita. Se sekä viimeistelee että vähän napakoittaa reunaa.

Pyörylä on hyvä laittaa klipsuin, hakaneuloin tai nuppineuloin neljästä osasta kiinni reunaan ja virkata (tai ommella) sitten kiinni niin tulee ainakin kohdilleen.

Lopuksi pieni viimeistely! Nahkamerkki pisteeksi iin päälle. Ei sillä mitään funktiota ole, tai on sillä! Sen funktio on olla kiva yksityiskohta. Se on tärkeä tehtävä.

Ja sitten kori onkin valmis.

Tästä tuli tosi kiva. Toisaalta vähän arkkitehtoninen ja rouhea.. Ja toisaalta jotenkin hurjan söpö kaikessa yksinkertaisuudessaan ja symmetrisyydessään.

Vohvelivirkkaus sopii muuten erittäin hyvin koreihin myös siksi, että se pysyy hyvin kuosissaan. Eipä lörpähdä ainakaan tässä korissa reunat alas. Isompaan koriin voi valita vaikka tuplalangan tai kokoa pienemmän koukun niin tulee jämäkkää jälkeä.

lauantai 28. tammikuuta 2023

Lahjapankki osa 7: Viisi ommeltua lahjaideaa


Viimeinen osa lahjapankkiin! Sainpas tämän paketoitua ennen helmikuuta. Täpärälle meni, mutta nyt on tässä kaikki joululahjapostaukset vuosimallia 2022 esitelty. Huh, tässä on - nyt ne on vihdoin postattu ja tehty!

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa)
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto
osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille
osa 5: 3D-tulostettu lahja

Viimeisen osan jujuna on viisi ommeltua lahjaa. Viisi erilaista, helppoa, mutta käytännöllistä lahjaa ommellen. Ota tästä vinkkiä ja ideaa vaikkapa ystävänpäiväylläriksi?

Ommeltu lahja 1/5
Setti hiuspompuloita pikkutytölle

Otsikko sen jo kiteyttää - tytölle ponnareita. Ohut perusdonitsi trikoosta, ohut rusettidonitsi puuvillasta, pelkkä rusettiponnari leveään kuminauhaan ja sitten vielä kaiken päälle nutturan ympärille laitettava muhkudonitsi pörrölangasta virkaten.

Nämä oli superhelppo tehdä. Käytin tilkkulaarista löytyviä kangaspaloja. Tein ponnareille myös säilytyspussin, johon kirjoin jämälangalla saajan nimikirjaimen. Pussukka ponnareineen livahti toisen ostolahjan rinnalle käyttöä odottomaan.

Ommeltu lahja 2/5
Makeat yöhousut/yöbokserit miehelle

Miehen kanssa vaihdetaan aina joulusin yövaatelahja. Se on jo perinne, muuten ei sitten hankitakaan yövaatteita. Mies ostaa minulle yöpaidan, minä ompelen miehelle yöpöksyt. Tänä-eikun-viime-jouluna ne oli kovin pullaiset! Ompelin siis pari joulua takaperin korvapuustikuvioisesta kankaasta (ks. alla linkki) yöpaidan ja se on ollut ihan lemppari siitä asti. Nyt yritin etsiä samaa tai vastaavaa pullakangasta pöksyiksi, mutta tämä rusinapullakangas oli ainut minkä löysin. (Tosin naurettiin, että jos tiettyä pullaa katsoo niin ne näyttää ihan tisseiltä: tissipullapöksyt!).

Kangas on paikallisen kangaskaupan palalaarista. Kaavan otin jo valmiina olevista, hyviksi todetuista yöboksereista. Taakse lisäsin This is the back -merkin, se on Kylie and the Machinen.

Ks. korvapuustipaita - postaus sisältää myös lahjapankki vuosimallia 2020 ommellut lahjat, check it out!

Ommeltu lahja 3/5
Zero waste -kestorätit k
ierrättäjälle

Ompelin noin 50 kappaleen kestorättisetin. Kaikki tummanpunaisena saajan lempivärin mukaan. Näissä on t-paitoja, tilkkuja ja jämäkangaspaloja. Kaikki 100 % puuvillaa kaksinkerroin, reunat saumurilla yhteen surrautettuna. 

Itse tykkään trikookestoräteistä, ne on keittiössä laatikossa ja käytän niitä kaikkeen mihin tavallista keittiörättiä: pyyhin pöydän, roiskeet ja lopuksi tiskialtaan. Yhtä rättiä käyttää tahroista rippuen 1-3 kertaa ja sitten siirrän kylppärissä olevaan koriin odottamaan pesua. Pesen 60 asteessa joko muiden siivousrättien, pyyhkeiden tai keittiöpyyhkeiden mukana. Ovat korvanneet täysin talouspaperin enkä ole sitä ostanut sen jälkeen yhtään rullaa, kun aloitin kestorättien ompelun kohta kaksi vuotta sitten. Harvemmin arjessa enää edes käytän keittiörättejä, kun ne alkavat niin helposti haisemaan ja en tykkää siitä.

Ks. zero waste -kestorätit t-paidoista 

Ommeltu lahja 4/5
Uniikki kaulahuivi/hartiahuivi naiselle

Tein viime kesänä lahjaksi uniikin, kirjaillun huivin (ks. alla linkki). Nyt otin idean toisen kerran käyttöön! Puolipellavaa koko leveydeltä noin 70 cm, siihen kirjailtu nurkka ja reunojen ompelu. Aika vaivatonta - paitsi, että kirjailu oli ihan suuuuuuperhidasta. Mutta antoisaa!

Ks. uniikki, kirjailtu huivi

Ensin siis kirjailin kissan. Valitsin aiheeksi kissan, koska saaja oli perheensä kanssa hankkinut vasta uuden kissan. Puhelimestani löytyi kuva kissanpennusta ja sen hahmottelin pikkuruiseen kokoon ja sitten kirjailin.

Tämä kangas oli niin kevyttä ja harvasidoksista, etten tähän uskaltanut soraan ommella kissamerkkiä kiinni. Sen mustavalkoiset värierot olisivat myös näkyneet läpikuultavan huivin nurjalle. Ratkaisuna oli ommella ensin kissa puuvillakankaalle ja sitten puuvillakankaasta nurkka huiviin. Yritin tehdä sen niin siististi kuin vain osasin ilman, että kulmasta tulee liian iso ja painava muuten niin ilmavaan ja kevyeeseen huiviin. Mielestäni onnistuin aika hyvin!

Ommeltu lahja 5/5
Jotain käytännöllistä nuorelle

Eurokankaasta bongasin ihanaa mustavalkoista muumikangasta. Se on pikkuruista vohvelia. Ostin sitä kappaleen. Yhdestä leveydestä sai kolme keittiöpyyhettä. Kolmas jäi vähän kapeammaksi, joten jätin sen itselle. Kaksi muuta meni kahteen eri pakettiin. En uskaltanut laittaa kahden kappaleen settiä, koska jos vaikka saaja ei olisi muumeja keittiöönsä halunnutkaan.

Muistaakseni kankaassa oli 40 asteen pesusuositus, mutta esipesin sen valmiiksi 60 asteessa ennen ompelua, joten kutistin kankaan valmiiksi. 

Itselle jätettyyn pyyhkeeseen en ommellut ripustuslenkkiä - sitä ei meillä tarvita! Olen lisännyt tuollaisen rengassysteemin keittiökaapin oveen. Siihen pyyhe lepäämään, pysyy hyvin.

On muuten tuo rengas vanha, muovinen käsirengas. Ja suikale nahkaa.

Pyyherengas esitelty myös tässä postauksessa: 12 kierrätysniksiä keittiöön

maanantai 23. tammikuuta 2023

Lahjapankki osa 6: Kuvansiirto kankaalle

Joululahjapankkipostaus osa kuusi - apua, eivätkö nämä ikinä lopu? No ei, tai kyllä, kyllä loppuvat. Tämä on toisiksi viimeinen, vielä yksi pikkupläjäys tulee tämän postauksen jälkeen ja sitten joululahjapankki on siinä. Mutta ennen sitä, otetaan postaus aiheesta kuvansiirto kankaalle!

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa)
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto
osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille
osa 5: 3D-tulostettu lahja

Idea lähti siitä, että minulla oli muutama pieni ruokalahja ja halusin koota ne jotenkin kivasti. Ajattelin heti kangaskoria, koska se ei taiteltuna vie paljoa tilaa ja sen voi ottaa saaja mihin käyttöön vain.

Mutta jotta se ei ole ihan mikä vain peruspertsakori, halusin siihen jotain uniikkia ja saajalle tärkeää!

Ratkaisuna: kuvansiirto kankaalle! 

Kokeilemisen arvoinen juttu.

Hankin kuvansiirtoainetta (Art Medium, mutta löytyy myös muilla nimikkeillä ja ilmeisesti myös kuvansiirtogeeli-termillä), joka on siis verrattavissa johonkin vahvaan liimaan (jäi vähän epäselväksi miten ja olisiko tässä nyt sitten käynyt mikä vain vahva, juokseva, kirkas liima..?) ja joka on tarkoitettu kaikenlaisiin kuvansiirtoihin ja kollaasitöihin. Degoupageliima on taas ohuempaa ja soveltuu huokoisille serveteille yms, kuvansiirtoaine on paksumpaa ja sopii tiheille kankaille.

Ensin ajattelin siirtäväni kuvan asetonikikalla kuten viime vuonna (ks. postaus: kravatti, jossa piilokuva), mutta tämä kuva oli sen isompi, että en edes yrittänyt. Asetonikikka toimii mielestäni hyvin pieniin kuviin, jossa on vahvat sävyerot eikä pikkuruisia yksityiskohtia tai tasaisia pinta-aloja.

Eli kuvansiirto kankaalle hommana meni niin, että...

...ensin kaikki meni ihan mönkään!

Tämä oli lopputulos. Kuva ei pysynyt kankaassa vaan kuoriutui irti. Virheistä oppii ja uusi yritys!

DIY: Kuvansiirto kankaalle

Tee näin: Tulosta tahdottu kuva peilikuvana. Leikkaa kuva vaikka pyöreäksi. Levitä ohut kerros liimaa sekä kankaalle että kuvalle. Pyri tasaiseeen liimakerrokseen. Ylijäävästä paperista saat hyvin muotin, jonka avulla levität liimaa oikean kokoiselle alueella. Tässä saa olla aika nopea, himmailu ei auta. Paina kuva kankaaseen ja sivele päältä esim. sienellä ilmakuplat pois. Anna kuivua 24 h. Kostuta pieni alue kerrallaan ja hiero sormenpäillä kuva irti. Ihan kevyesti vain, kerros kerrokselta, alue alueelta. Lopuksi voit kostealla sienellä pyyhkiä paperinukan pois ja halutessa päälle voi sivellä samaa liimaa niin sanotuksi lakkakerrokseksi. Se tuo vähän kiiltoa kuvaan.

Vinkki! Kannattee tehdä ensin jostain pienemmästä kuvasta kangastilkulle testaus, jotta oppii tekniikkaa ja ei käy kuten minulla ekan yrityksen kanssa.

Kuvan siirtämisen jälkeen puuvillakankaalle, ompelin siitä korin.

Hiukan harmittaa, kun kuvasta lähti alareunasta ja tuosta valkoisesta pikkupläntistä kuva irti, mut jos niiltä osin ummistaa silmänsä niin siinä mielessä melko hyvä kokonaisuutena! Saatoin keskeltä hiertää vähän liian kovaa loppumetreillä. Pläntti ja reuna saattoi johtua siitä, että liimaa ei ollut niissä kohdin tarpeeksi hyvin. Eli vielä harjoittelua tarvitsisi, jotta tekniikka toimisi satavarmasti. Onneksi liimapullo on sen verran iso, että sillähän tekisi vielä vaikka kuinka monta työtä, pitäisi vain ensin keksiä kohde tai tarve.

Lisäsin koriin pahvista pohjan. Muuten melko liru kangaskori ei pieniä lasipurkkeja kovin ryhdikkäästi kantaisi. En tehnyt tähän koviketta, mutta vuoren tein samasta vaaleasta puuvillasta.

Ja sitten herkkulahjat sisään! Ja saaja tykkäsi, ainakin heti kysyi: miten ihmeessä olet tämän kuvan tehnyt?!

Eikö olekin kiva katsoa kuvia sinapeista ja pipareista näin tammikuun lopun kynnyksellä? On muuten hyvä vinkki pakata pipapit tai muut paakkelssit tuommoiseen muovipakkaukseen, jossa taisi alkujaan olla pensasmustikoita. Hyvä rasia, jossa piparin sai koriin pystyssä ja se varmisti etteivät purkit runno piparia muruksi.

Ja sitten vielä yksi lahjapankkipostaus, sinnillä siihen asti!

torstai 19. tammikuuta 2023

Lahjapankki osa 5: 3D-tulostettu lahja

Joululahjapankkipostaus osa viisi! Vieläkö näitä riittää, oi kyllä - vielä! Vaikka tammikuu on kääntynyt loppupuolelleen, vielä näitä tulee. Joulukalenteri otti melkoisen postausturnauskestävyyden, joten olen ottanut näiden kanssa aikani.  

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa)
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto
osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille

Nyt tulee jotain tosi erilaista! 3D-tulostettu lahja! 

Ja ei, se ei valitettavasti ole yksikään noistä hienoista avattavista(!!) munista. Nuo olivat vain saatavilla olevien materiaalien värivaihtoehdot.

(Katsoin kyllä tuon munarasian tulostusmahdollisuuden. Se oli ihan turkasen pitkä eli mahdoton, huoh.)

Oulussa on pääkirjastolla mahdollista käyttää 3D-tulostamista. Laitteen sai varata (muistaakseni) kerrallaan neljäksi tunniksi (mikä on on 3D-tulostamiseen suhteellisen lyhyt aika, jos meinaa mitään vähänkään monimutkaisempaa tulostaa).

Olen pitkään miettinyt, että 3D-tulostamista olisi niin siisti kokeilla ja ennen joulua vihdoin tein sen! Homma jännitti etukäteen, mutta eipä siinä itse tarvinnut tehdä juuri mitään. Kun etsi netistä valmiin aineiston, ei ollut kuin sen lataaminen kirjaston koneelle ja tyyliin ok-napin painaminen. Sitten työläin osuus: odottaminen.

Lopputulos on tässä!

Vähän oli paikalla olevan ohjaajan mukaan vissiin jossain-en-muista-missä huono materiaalin anto, kun tuli noin paljon rispaantumista sisäreunoihin. Paljon sai käsin hioa, että sai reunoista sileät ja hyvät!

Tein näitä mysteerikolmioita kaksi kappaletta, toinen miehelle lahjan kylkiäseksi, toinen toisaalle. 

Ja jos nyt joku miettii (minä ainakin miettisin) et mikähän kumma kolmio tuo on niin taustalla vinkki!

Selvä tuubipuristin!

Koska elämässä (tai aamuissa ja illoissa) on muutakin tekemistä kuin tyhjentyvän tuubin kanssa taistelua. Testasin, tuubipuristin toimii toisissa tuubeissa paremmin ja toisissa kehnommin. Mutta ainakin sillä saa ns. pilkottua osan tyhjenevästä osasta pois, jolloin lopun tahnan käyttö on helpompaa. Plus - tuo kolmio jotenkin vakauttaa tuubin, se pysyy paljon paremmin pystyssä!

En kertonut näiden kolmioiden saajille mitä ne ovat vaan annoin niiden arvata. Voitte puolestaan arvata, että suoraa arvausta ei kyllä tullut. Kyllä piti vihjeet antaa, sitten alkoi arvauksia tulla mysteerilahjaan! 

Ennalta kyllä muuten mietin, että onko 3D-tulostaminen kovinkaan järkevää ekologisesti miettien. Siksi päädyin tällaiseen tulostukseen, jolla on kuitenkin joku järkevä funktio (no ei varmasti joka taloudessa, mutta meillä tuo ainakin jäi käyttöön) ja joka ei vie tilaaa eikä paljoa materiaalia. Koska onhan tuo kuitenkin loppupeleissä vain kovaa muovia, jota ei voi edes muovin keräykseen laittaa, jos joskus menee vaikka rakenne rikki. Tosin päädyin myös tähän puristimeen siksi, että se on muodoltaan ja paksuudeltaan sellainen, että pitäisi kyllä kestää käyttöä halkeamatta tai murentumatta!


Lopuksi 3D-printtausvarauksesta jäi sen verran aikaa, että tein myös itselleni tällaisen tukikappaleen huonoksi menneelle piuhalle. Vielä joskus voisi ottaa toisen varauksen ja printata myös piuhan toiseen päähän oman tukikappaleen. Helppo tapa saada piuhoille lisää käyttöaikaa.

Voitteko muuten uskoa, että koko 3D-printtaus maksoi vain euron? Y-h-d-e-n  e-u-r-o-n. Ei edes per printattu juttu, ei per tunti vaan koko homma. Yksi varaus, yksi euro. Nauroin kyllä maksaessa, että nostakaa nyt hintoja niin, että edes laitteen sähkölaskun kattaa. Yksi euro, eihän se edes riitä varmastikaan tuohon materiaaliin!

torstai 12. tammikuuta 2023

Lahjapankki osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille


Lahjapostaus osa neljä - kyllä vain, nämä vielä(kin) jatkuvat! 

Seuraavana tulee nimeltään YLLÄTYSPALLO. Ja ei, kyseessä ei ole vain ilmapallo - se on jotain vähän enemmän, se on RIKOTTAVA yllätyspallo lahjakortille!

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa) 
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto

Eli jos sinäkin joskus mietit, että miten paketoida muodoltaan niin tylsä lahjakortti vähän erilaisemmin ja yllätyksellisemmin niin tässä on yksi vaihtoehto!

Annoimme yhdelle pojalle lahjaksi pleikka-lahjakortin ja mietin, että haluan laittaa sen yllätykselliseen pakettiin - koska itse lahja taisi olla jo saajalleen tiedossa. Ajattelin ensin jonkinlaista pinjataa*, mutta se olisi ehkä ollut liian synttärimäinen. Sitten keksin: paperimassapallo

* Olen aiemmin tehnyt kaksi pinjataa: R-kirjain-pinjata / pöllö-pinjata.

DIY: RIKOTTAVA YLLÄTYSMUNA LAHJAKORTILLE

Kuinka teet sen?

Ensin tarvitsee vain puhaltaa ilmapallo, joka on lahjakorttia reilusti suurempi. Sitten se päällystetään paperilla ja vesi-liimaseoksella eli vedellä laimennetulla askartelu- tai puuliimalla. 

Itse käytin tuollaista toimistolaskurin kuittinauhaa. Sain niitä paketillisen, kun olivat menossa muuten roskiin. Oli helppoa, kun oli valmiiksi valkoista (ei tarvitse lopputulosta maalata versus jos käyttäisi sanomalehti- tai mainospaperia). Vähän revin kapeammiksi suiroiksi ja sitten vain limittäin ja kerroksittain pallon päälle.

Vinkki! Jos ei meinaa pallo pysyä tasolla paikallaan, aseta pallo jonkun renkaan tai pienen kulhon päälle. Itse käytin loppuneen pakkausteipin pahvikiekkoa, ei haitannut, vaikka se sotkeutui liimaan.

Kannattaa tehdä monta kerrosta ja antaa välillä kuivua. Taisin tehdä noin 4-5 kerrosta, mutta kerrosmäärä varmasti riippuu paperin paksuudesta ja pallon koosta. Liian paksua ei kannata tehdä, jotta pallon rikkominen ei mene liian haasteelliseksi. 

Kuivattaa voi vaikka tälleen johonkin ripustettuna.

Viimeisen kerroksen annoin kuivua yön yli seuraavaan päivään. 

Sormin kyllä tuntee, kun pallo on oikeasti kuiva ja kovettunut. Pallosta tulee myös aika kevyt!

Hauskin osuus! Leikkaa ilmapallon solmu pois ja pallo sen verran auki, että saat lahjakortin sisään. Itse lisäsin sinne myös paperipäällysteisiä karkkeja.

Ilmapallo saattaa lähteä sisältä irti tai sitten ei. Vähän ehkä petyin, kun se ei silleen tussahtanutkaan rikki leikatessa. Jotkut palat kuoriutuivat pois, osa jäi sisälle kiinni paperiin.

Lopuksi piilota leikkausaukko liimaamalla päälle muutama paperikerros. Anna kuivua.

Valmis! Niin hauska pallo - tai muna tuo taita muodoltaan olla.

Kirjoitin päälle viestin, jotta saaja tietää, että mitä pallolle pitäisi tehdä. Harmi, kun ei nyt ole vielä ole tullut puheeksi millä ja miten saada pallon rikkoi? Pitääkin ottaa asiaksi kysyä se!

Yllätyspallo kannataa pakata hyvin laatikkoon, ettei mene rikki ennen aikojaan.

Itse tein sopivan pallon kokoisen laatikon muuten litteästä laatikosta. Alla niksi miten voit muuttaa litteästä laatikosta neliön tai toisinpäin. Toimii myös niin, että liian leveästä laatikosta voi tehdä kapeamman, mutta leveämmän. 

DIY: Kuinka muutat litteän laatikon neliöksi 

Leikkaa päädystä leveän laidan päät, ylärivin oikeanpuoleisen kuvan mukaan siniset viivat osoittavat tulevan laatikon uuden sivuleveyden. Sitten vain taitat uudet kulmat siihen kohtaan mihin leikkasit. Itse vielä käänsin koko laatikon nurin (eli sivusta koko laatikko auki, kääntö ja sivun uudelleen teippaus) niin tuli puhdas pinta päälle, postin oma kuosi jäi sisälle. 

Ihan superhelppoa! Kiitos randomsomevideot, että opin tämän.

maanantai 9. tammikuuta 2023

Lahjapankki osa 3: Aktivointimatto koiralle

Lahjapostaus osa kolme! (Apua, tällä tahdilla esittelen joululahjoja vielä pääsiäisenäkin!)

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa) / osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät

Tämä on aktivointimatto koiralle! Vähän kuin leikkimatto vauvalle, mutta noh - vain koiralle.

Siinä on taskuja, suikaleita, putkia, pötköjä ja vaikka minkälaista röyhelöä ja lokeroa.

Kokonaisuutena matto näyttää tältä. 

Maton härpäkkeisiin on tarkoitus piilottaa nameja. Tein piilopaikkoja paljon (no niin paljon mitä sain mattoon mahtumaan), koska Cora on sellainen koira, joka tykkää etsiä herkkuja. 

DIY: Aktivointimatto koiralle

Miten maton tein?

Ensin leikkasin pohjafleecekankaan ja ompelin siihen keskelle suikaleista röyhelöisen kukan ihan summittain vain suikaleet reunoista kiinni, ompelu keskustasta alkaen spiraalimaisesti. 

Härpäkkeet lisäsin kukan ympärille pienissä erissä. Muutama nuppineuloilla paikoilleen ja ompelu. Fleece on hyvä ja helppo, ei tartte mennä luotisuoraan niin ihan hyvältä se silti näyttää. Ompele reilulla varalla ja leikkaa lopuksi ylimääräinen reuna pois. Aplikointisakset on hyvä apuri reunojen leikkaamisessa.

Hräpäkkeiden jälkeen ompelin taustakankaan oikeat puolet vastakkain ja kääntöaukon kautta koko matto ympäri. Sisälle laitoin sellaista muovieristettä mitä on yleensä selkärepuissa. Sisälle meni noin neljän repun pehmukkeet. Tikkasin ne yhdeksi levyksi, joka oli koko mattoa vähän pienempi. Levyn tarkoitus on pitää matto suorassa - ja muuten hyvin pysyykin, vaikka koira päällä tassuilla kuopisi taskuja!

Lopuksi tikkasin vielä reunat ja suljin kääntöaukon siinä samalla. 

On muuten ihan koko helahoito kierrätetty. Pohjafleece vanhasta jättifleeceolotakin-mikä-lie-hirvityksen selkämyksestä, kaikki päälliset fleece- ja college- ym. jämistä, pohjakangas oli jotain mitä lie jämäpalaa. 

Vinkki! 

Kannattaa tehdä taskuista ym. härpäkkeistä sen kokoisia, että koiran kuono mahtuu niihin. Mikään ei saa olla sellainen, että tassu jäisi niihin kiinni. 

Plus ommella kannattaa kaikki reunat vahvistaen, jotta ei lähde pienestä venytyksestä repeämään.

Ja voin kertoa, matosta on niin tykätty!

Valokuvaaminen mahdotonta, mutta hahmotatte: kovasti yksi heiluu, etsii, kuopii ja etsii.

Olen iloinen, että toteutin tämän. Pitkään (varmaan yli vuoden) mietin maton toteuttamista, mutta en saanut aikaiseksi. Vähän himmailin, koska mietin kannattaako vanhalle koiralle enää tehdä näin työlästä hommaa, mutta toisaalta - vanha koira erityisesti tarvitsee tällaista nenätyötä vaativaa puuhastelua ja aktivointia. Cora on siinä iässä (16!!!), että ansaitsee kaikki mahdolliset leikit ja aktivoinnit.

Halusin, että maton saa nätisti pakattua pois (jotta ei loju missä sattuu pitkin päivää silmän riesana), joten lisäsin kulmaan kangasvyön, joka yltää maton ympäri. Käännän kaksi vastakkaista kulmaa keskusta kukan päälle ja sitten rullaan pötköksi, kangasnauha pötkön ympäri ja pään tarranauha sulkee koko homman. Näppärä paketti vaikka itse sanonkin. 

Ja kun aiemmin sanoin, että koko helahoito on kierrätettyä niin lisätään vielä, että niin todellakin on: myös tuota nauhaa ja tarranauhaa myöten. Kangasnauha on vanhan puuvillakassin hihnaa ja tarranauha on jostain purettua. Oli vähän rispaantunutkin, mutta tähän vielä oikein hyvä.

Ja paketista, kun oli puhe niin loppukevennyksenä leikkimaton paketointi! Tältä näytti lahja paketoituna. Laitoin ihan kuusen alle. Käärin roskakuntoiseen pakkauspaperiin, joka oli sen verran iso, että sain käärästyä rullan paperiin ilman mitään kiinnityksiä. Kun ei ole nauhoja eikä teipin teippiä, sai koira repiä ja riehua paperin auki - se oli aktivointia jo itsessään.

Katso myös nämä ommeltavat älylelut:
Älylelu eli taskullinen pehmokuutio postaus 1 ja postaus 2
Kahden minuutin piilopussi - ihan superhelppo! Sopii myös aloittelijoille