Saunatakin kierrätystä osa 2/2.

Saunatakki sai saksista ja meni uusiokäyttöön. Palasiksi meni koko takki! Ja todella tarkoitan, koko takki.

Edellisessä postauksessa esittelin kuusi ensimmäistä vinkkiä, nyt jäljellä on vielä kaksi viimeistä ideaa. Ja koska periaatteessa pistin jo koko takin noihin edellisiin vinkkeihin niin mitä jäljellä vielä on? Vyö! Se meinasi unohtua. Ja vyön lisäksi ei unohdeta leikkuusilppua - koska sitähän tuli melkoinen kasa!

Ks. Saunatakin kierrätystä osa 1/2.

Kierrätä tekstiilivyöt

Olipa se sitten saunatakin tai minkä vaatteen vyö vain niin voihan senkin pistää uuteen tarkoitukseensa.

Voila!

Yhdistettynä muuhun matskuun niin siitähän tuli kori! Iso, ihana säilytyskori. Runkona siis joku tuollainen jämäkkä muovimatsku. En oikeastaan tiedä mitä tai mihin tuo on tarkoitettu. On vähän kuin sellaiset ohuet, muoviset pöytätabletit. Siitä tuli nyt kori sitten. Matsku oli aika kivan jämyä, kori pysyy pystyssä tosi hyvin - kuvassa kori on tyhjä ja on silti ryhti suorassa!

Ja missä se vyö on?

Hyvään ryhtiin auttaa se vyö, joka on piilossa sekä korin yläkäänteessä että kahvoissa. Kun paksu, mutta kevyt vyö on ujutettu korin suuhun niin kori ei lösähdä kasaan reunoistaan. 

Kahvat ovat lähinnä koristeelliset. Meni niin paksuksi ettei ompelukone halunnut enää olla yhteistyössä ja käsin ompeleminenkin tuntui vähän liian käpöseltä. Ei varmaan uskalla kahvoista kantaa kuin tyhjänä. Mutta tuovat ne kivaa lisää kokonaisilmeeseen.

Ja sitten entäs se leikkuusilppu? Mitä siitä tuli?

Jättiläisen jätski!

Kun yhdisti saunatakin leikkuusilpun, muun viime aikoina kertyneen leikkuusilpun ja kangastilkkuja niin siitä tuli iso mansikkajäätelötötterö! Koska onhan jäätelökesä.

Eikun. Onhan sillä fuktiokin. Arvaatko mikä? Se ei ole tyyny.

Jätski on pieni bolsteri eli eräänlainen joogatyyny! Bolsteri auttaa monessa jooga-asennossa ja venyttelyssä.

Tälle tuli painoa yli kilo! Sinne sujahti jopa saumurointiroskat ja muut pienet, turhat tilkkujämät. Tungin niin täyteen kuin vain sain. Bolsteri saa olla aika napakka tyyny ja siksi leikkuujäte oli tähän kyllä oikein omiaan. Jätski tuli 100 % kierrättäen, kun sisus on täyttä roskaa, on myös päällinen vanhoista neulepaitojen jämistä. Strösselit tilkkulaarista. Ja koska sisus on sitä sun tätä, ompelin neuleen alle myös pehmikkeeksi vanhaa fleecejämää. Tasoittava fleece myös estää sen, että eri väriset leikkuujämät kuultaisivat ohuen neuleen läpi.

Että todellakin käytin koko saunatakin viimeistäkin kaikkia langanpätkiä myöten hyödyksi. 

Nyt voisikin ottaa parit venyttävät ja rentouttavat joogaliikkeet.

Pöytätableteista kassi.

Vanhat (ja rumat) vyöt sekä osin kulahtaneet kangaspöytätabletit ovat kaksi aika vaikeaa tavaraa saada kirpparilla kiertoon. Eivät liiku edes pilkkahintaan, koska kaikilla on huonoja vöitä ja vanhoja tabletteja kotona valmiiksi. No ei kaikilla, mutta aika monella. Siitäpä sain idean, miksen yhdistäisi nämä kaksi hylkiötä toisiinsa käytännölliseksi tuotteeksi?

Niin syntyi viime vuoden keväällä tämä vyökassi. Kassivyö. Tablettikassi. Millä sitä nyt kutsua ken tahtoo. Kierrätystä konsanaan, kaksi tablettia vastakkain ja vyöstä rivat. Jätin soljenkin paikalleen. Olisi voinut ottaa poiskin, mutta ainakin katsoja näkee mistä kierrätetty hihna on peräisin.

Kuva: R. Lillemägi

Alkujaan kassin piti näyttäytyä rekvisiittana Itte tein ja kierrätin - kirjassani, mutta sitten se karsiutui sisällyksestä pois.

Kuva: R. Lillemägi

Mallini Satu kantaa kyllä näppärästi kassia. Kassi oli tässä "Tee neulehameesta neuletakki" -kuvauksessa mukana.

Ja neuletakin ohjeen kylkeen läpäisi tämä kuva. Kassi on kyllä siellä...mutta kuva-alueen ulkopuolelle jääneenä.

Vaikkei kassi päässyt kirjaan mukaan, on se silti senkin edestä päässyt olemaan käytössä. Olen todennut pöytätabletit ja nahkavyön aika pirun kestäväksi apuriksi painaville kantamuksille. Että jos nyt ei kotoa löydy niitä kulahtaneita pöytätabletteja, mars kirppisvalikoimalle kierrätysmatkua hakemaan. Myös lisää kierrätysideoita löytyy kirjastani (ks. ostopaikat, valikoimassa myös e-kirja!).

Värivyöt.

Ostin kevätpiristyksi uuden vyön (HM, ale 3e), kun totesin aivan ehdottomasti tarvitsevani uusia vöitä.

Ihastuin niin keltaisen vyöhön, että tein uuden toteaman: haluan ehdottamasti lisää värikkäitä vöitä!

Värillisten vöiden himossa otin yhden tylsän mustista vöistäni ja kiersin sen ympärille ohuita lankoja. Valkoista, beigeä, ruskeaa, kahta keltaista - pirteämminkin olisi voinut valita, mutta otin varman päälle.

Idean sain näistä: petit elefant: thread wrapped belt / studs and pearls: colorblock thread wrapped belt.

Värituskaa vielä lievintääkseni korjasin vihdoin pinkin vyön (alunperin laukun hihna) käytännöllisemmäksi.

Pinkki vyö on ollut vähällä käytöllä, kun sen pää on aina heilunut tiellä. Nyt kun lisäsin tekonahasta siihen lenksun (ja päähän mustan yksityiskohdan), vyönpää ei enää lerputtele edessä. Heti miellyttävämpi pitää!

Yksi ostettu, yksi korjattu, yksi koristeltu. Kyllä näillä väreillä pitäisi selvitä vähän aikaa taas eteenpäin!

Liebster-maanantai.

Maanantai on hyvä päivä aloittaa sillä, että saa tunnustuksen. Kiitos Vikki! Olen sama vanha ilonpilaaja enkä laita tunnustusta eteenpäin, mutta kiitos ja kumarrus antajalle. Tällä on hyvä aloittaa uusi viikko!

Tämä viikko käynnistyi sillä, että letitin nahkanauhasta itselleni ohuen vyön. Kuusi nauhaa, kahden nauhan nipuissa ja pikaliimaa päissä. Hyvä ja sievä tuli...paitsi, että kusin homman ihan täysin!

Mukamas laskin hyvin, että valmis pituus on tarpeeksi pitkä, mutta taisin arvioida itseni kaksi kertaa laihemmaksi. Paha juttu. Nyt vyö osuu nippa nappa kiinni. Kyllä se pysyy kiinni, mutta fail mikä fail..

Onneksi huonoa mitotusta kompensoi uusi lempparini, paitapusero/tunika kirpputorilta.

Keväinen mintunvihreä väri ja kapeankapeat liituraidat. Laskoksia ja söpöt napit. Ja halpa hinta (1e)!

Tajusin tänään, että talvihan alkaa olla jo voiton puolella. Kohti kevättä mennään, sen kertoo jo ihanat auringonsäteet, jotka paistaa iltapäivällä sisään jo ihan eri lailla mitä aikaisemmin. Kyllä se kevät tulee!

Corakin bongasi tänään tälle vuodelle ensimmäistä kertaa lämmittävän auringon ja suuntasi heti hengailemaan sohvannojalle. Sohvannoja on aina keväästä syksyyn Coran lempipaikka oleilla.

Näillä jutuin kuono kohti uutta viikkoa. Tiedossa tällä viikolla ainakin korupostauksia/-tutoriaaleja!

Lämmintä asustusta.

Neljäs teemapäivä: asusteet - koska syksyllä tarvitsee aina uusia asusteita, olkoon ne nyt virkattuja.

Asuste 1: Vyö trikookuteesta. Yksi vanha paita on yhtäkuin yksi uusi vyö.

Ompelin päihin kierrätetyn kuminauhavyön soljet.

Tarvitseeko edes mainita, että tykkään ihan hirmuisesti uudesta vyöstäni. Napakka ja joustava!

Asuna itse ommeltu säkkimekko epäsymmetrisellä hialla ja rypytyskoristuksilla. Mekko tosin ensimmäisessä pesussa tietenkin aikoinaan kitsahti, joten pituus lähentelee tunikamallia. Kotona sitä voi tuolla helmapituudella kökkiä menemään, mutta julkisesti esiinnyn hameen tai housun kanssa.

Asuste 2: Ei pipo, vaan tuleva huivikaulus.

Tein tämän pipon - tai paremminkin jättipipon - viime talvena. En kuunnellut vaistoani, vaikka tiesin jo alussa, että piposta tulee liian aivan liian iso. Kudoin työn loppuun toivoen, että pesu kutistaisi villan. Ei kutistanut, sen sijaan vain löräytti neuloksetkin ihan miten sattuu ja syvyys kasvoi entisestään. Miten tässä näin pääsi käymään? Harmitus turhasta kudontatyöstä oli sen verran suuri, että eipä paljoa tehnyt mieli alkaa sen purkuhommiin. Onneksi tuli kesä väliin ja nyt pipo jo jaksoi naurattaa. Virnuillen purin pipan "Hahaa, siitäs saat senkin epäonnistunut rutjake!".

Virkkasin langasta huivin, lyhkäisen sellaisen. Isoäidin neliöt vielä mielessäni käytin huivissa samankaltaista pylväsmallia: kaksi pylvästä, yksi ketjusilmukka, kaksi pylvästä, yksi ketjusilmukka..

Olen huivista jopa melko ylpeä. Myönnän, että liian moni huivi on jäänyt kesken, koska viimeistään puolivälissä olen turhautunut ja tympääntynyt toistoon...tätä huivia tehdessä ei tullut tylsää hetkeä!

Huivi on tarkoituksella lyhyt, koska tahdoin sille kietaistavan pukemistyylin. Malliksi sidoin laitaan sinistä satiininauhaa, joka tulee kyllä vaihtumaan, kunnes osaan päättää oikean sitomistavan..

..mietin vielä tahdonko huivin kiinnittämiseen napin, soljen tai suuren rusetille sidottavan nauhan..

..onneksi on aikaa sellaisiin keleihin, joilla huivia voisi jo käyttää. On aikaa miettiä miten viimeistellä.

Asuste 3: Tossut. Inspiroiduin tästä mukailemastani tutoriaalista: Goodknits: Mary Jane Slippers.

Tossut oli mukava virkata, helppoa ja nopeaa. Pidin myös siitä, että ne tehtiin yhtenä kappaleena.

Sammakkopehmokin tykkää, se on tossuista vähän vihreestä kade.

Kyllä on kiva tossutella menemään uusilla pehmoisilla sisäballerinoilla. On muuten ihan ensimmäiset jalkineet jotka olen virkannut - mutteivat todellakaan jääneet viimeisiksi:

Asuste 4: Kakkososassa esittelin nämä isoäidinneliöt, joista ajattelin ensin tekeväni boleron, mutta sitten tulinkin tulokseen, etten jaksakaan. Päätin liittää ne tossuiksi Purl Been tutoriaalilla.

Jotain meni ensin pieleen. Katsoin ohjeen, suljin koneen ja ulkomuistista taitelin neliöitä yhteen ja eihän se mennyt lainkaan niinkuin piti. Milloin oppii, että kirjottaisi edes jotain muistiohjetta ylös?

Tappio oli nieltävä ja yritys purattava. Opin epäonnistumisesta sen verran, että aukasin koneen ja oikeesti tein toisen tossun ohjetta seuraten ja paloja oikeisiin laitoihin liittäen. JA nyt onnistui!

Toinen tossu meni jo ilman ohjetta, itseasiassa jopa paremmin, koska virkkasin palat yhteen kertaakaan lankaa katkaisematta. En tiedä miten onnistuin, kuin toiseen katkoin useamman kerran..

Tulos on kiva ja tossukat on mukavat jalassa. Hengittävät ja paljaalle jalalle vähän hierovat. Tykkään!

Ja huomenna taas lisää, tulossa suosikki teemapäiväni (tämän lisäksi)!