Tässä kun on kaappeja raivattu, on niistä poistetuista roinista pitänyt myös päästä eroon. Kaikkea ei ole raskinut kipata kierrätykseen, vaan onhan sitä pitänyt ottaa takaisin se massi mitä niistä on pystynyt. Viimeisen kahden vuoden sisään olen pitänyt neljä viikon pöytää ja osallistunut kahdesti Siivouspäivä-tapahtumaan. Koen, että olen jokseenkin kokenut kirppispöydän pitäjä. Möin jo lapsena äidin kirppispöydässä vanhoja lelujani pois. Myöhemmin pidettiin paljon yhteispöytiä. Omille muutettuani tuskin on mennyt montaa vuotta ettenkö olisi kirppispöytää pitänyt. Joskus on kauppa tyhjentänyt koko pöydän, joskus taas on nippanappa päässyt plussalle. On sekä hyviä kokemuksia, että huonoja kokemuksia.
Joten kun kysyttiin, täältä pesee: miten välttää kirpparimyynnin sudenkuopat? Kokemuksiini pohjautuen, vastauksia kysymykseen
kuinka myydä roinat kirpputorilla? Vinkkien joukossa on myös niitä päivänselviä asioita, mutta listataan nyt nekin ihan varmuuden vuoksi.
1. Valitse oikea myyntipaikka. Jos paikkakunnallasi on useampi
kirppis, älä tuijota vain vuokrahintoja tai sitä mikä on
sinua lähimpänä. Tärkeämpää on tutkia mitä tavaraa ja millaisia
ihmisiä kirpparilla käy. Peli on menetty jo siinä vaiheessa, jos tyrkytät lasten potkareita nuorten kirpparille. Jos taas asiakaskunta on lähinnä
äitejä pienten lapsien kanssa, kaupaksi menee varmasti paremmin
lasten lelut ja kodin käyttötavarat kuin nuorten vaatteet - näin
yleistettynä. Valitse siis myyntipaikka sen mukaan mitä tavaraa sinulla on myytävänä.
2. Varaa pöytä oikeaan aikaan. Varmista,
että otat pöydän ajalle, jolloin ehdit hyvin koota etukäteen
myytävät tavarat sekä viedä ne heti, kun niiden vieminen pöytään
on sallittua - miksi hukata hyvää myyntiaikaa? Monet kirpparit myös
antavat vaihtoehtoja pöydän valintaan. Valitse se mieluisin. Joku
tahtoo siihen mistä asiakkaat lähtevät liikkeelle, toinen
tilan keskelle, kolmas lähelle sovituskoppia. Jos mielessä on
mieluinen sijainti, voit aivan hyvin pyytää sitä. Muista tutustua pöydän varattuasi aina kirpparin sääntöihin, kuten hintalappuihin ja tilitykseen. Käytännöt vaihtelevat.
3. Mitä kannattee myydä? Ihan kaikkea! Rohkeasti! Turhaan kuulee epäilyjä etteikö jokin muka kävisi kaupaksi. Kaikelle piensälälle, vanhoille meikeille, käytetyille papiljoteille ja virttyneille villasukille on oma yleisönsä. Ehdottomia ei-juttuja ovat elintarvikkeet, lääkkeet ja oikeasti rikkinäiset tai likaiset tuotteet. Yleensä pöydästä lähtee ensimmäisten joukosta lähteneet ne älyttömimmät jutut. Kuten aivan kamalat ilmaiseksi tyrkytetyt aurinkolasit isolla dna-logolla. Tai palapeli, josta puuttui paloja (tieto oli hintalapussa). Kirppareilla kiertävät niin keräilijöitä, polttari-/naamiaisasujen tarvitsevia ja käsityömateriaaleja etsiviä. Kun vain on sopiva hinta, ei se paljoa tarvitse.
Onko myynnissä paljon vaatteita? Tässä muutamia vinkkejä: Ryppyiset vaatteet kannattaa silittää. Jos vaatteissa on puutteita (esim. nappi puuttuu), se on ilmoitettava hintalapussa. Jos vaate on esimerkiksi kutistunut kokoa pienemmäksi, ilmoita se myös. Huomioi vuodenaika, neuleet tuskin käyvät kaupaksi helteellä jne. Käytä aikaa oikeanlaisten hengareiden laittamiseen niin saat vaatteet paremmin esiin. Yritä myös asetella vaatteet pöytään järkevästi niin etteivät pienet vaatteet huku massojen alle. Kokeile koordinointia, sekoita värit (musta vaate mustien keskeltä ei paljoa silmään erotu), niputa hameet peräkkäin, lajittele miesten vaatteet toiseen laitaan, lasten vaatteet toiseen laitaan jne..kokeile mikä sopii parhaiten pöytääsi.
4. Hinnoittele roinasi oikein. Mieti hinnoitteletko mieluummin kotona rauhassa vai teetkö sen kirpparilla pöytää täyttäessä. Muistele paljonko tuote maksoi alunperin.
Miinusta siitä isolla prosentilla tuotteen ikä ja kunto. Tee myös taustatyötä. Millä hinnalla vastaavia myydään samaisella kirpparilla? Jos tuotetta x myydään muissa pöydissä viidellä eurolla, pistä sinä neljä euroa. Pyri hinnoittelemaan järjellä ja vältä tunne-arvon lisäämistä. Varmista kuitenkin, että hinta sellainen, joka ei jää
myöhemmin harmittamaan. Alihinnoittelukaan ei aina ole hyväksi.
Pro-tip: vältä hintojen yhteyteen adjektiiveilla kuvailua. Ymmärtääkseni se ärsyttää muitakin kuin minua. "Retrohenkinen mekko" on ok, mutta voi luoja, jos hintalapussa lukee "ihana mekko". Ei ostajaa kiinnosta myyjän mielipiteet.
5. Kiinnitä hinnat oikein. Ole huolellinen, että jokaisessa tuotteessa on hintalappu ja
jokaisessa hintalapussa on hinta. Kassa ei voi myydä, jos tuote on puutteellisesti myynnissä. Pidä huoli, että hinta myös pysyy tuotteessa. Käytä oikeita kiinnitysmateriaaleja tuotteille. Jos käytät teippiä, varmista ettei se revi tuotteen pintaa piloille. Jos käytät hintapyssyä tekstiileille, pistä hinnat saumakohtiin tai esimerkiksi vaatteen merkkilappuun. Aika usein olen jättänyt kivan trikoovaatteen ostamatta, jos myyjä on iskenyt hintapyssyllä rinnukseen. Sen tietää, että siitä jää ikävä reikä, joka leviää käytössä.
6. Täytä pöytä. Ei kannata latoa pöytää heti täyteen. Vie ensin parhaimmat jutut ja täydennä sen mukaan kuinka tavaraa liikkuu kassan kautta ulos. Kun viet tavaraa osissa, pysyt samalla
kartalla paremmin mahdollisesta tuotosta ja siitä kannattaisiko joidenkin
tuotteiden hintaa vaihtaa. Järjestele pöytää mahdollisimman usein. Jos pöytä on liian täynnä ja ihan sekaisin, aika moni ihminen kävelee pöydän ohi. Käytä myös hyväksesi sitä
mahdollisuutta, jos kirppiksellä pystyy laittamaan esimerkiksi
prosenttialeja tuotteillesi myynnin vikoille päiville.
7. Seuraa. Kaikille ei ole väliksi, mutta itse
suosin tavaraseurantaa eli kirjanpitoa myynnissä olevista
tavaroista. Myös moni kauppias/omistaja suosii seurantaa, jotta
niiden avulla selviää hävikki. Joissakin seuranta pitää tehdä kivikautisen
manuaalisti, useimmissa se käy viivakoodien kautta (tai juoksevilla
numeroinneilla) ja joissakin on se luksus, joissa myytyjen tavaroiden
kasvua voi seurata netin kautta reaaliaikaisesti - moderni kannustin,
johon jää koukkuun!
Seuranta paljastaa, että aina on joku jonka mielestä on oikein varastaa kirpparilta. Pöydistäni on usein lähtenyt tavaraa karkuteille. Jännä juttu etten välttämättä muista mitä kaikkea olen myynyt, mutta muistan kyllä kaikki ne viedyt tavarat. Kuten leopardikuvioisen mekon, jonka myyntiä epäröin kovasti..ja sitten se vietiin, vaikka siinä oli maksettu varashälytin! Tai Solena Aaltosen nahkasaappaat, jotka katosivat pöydästä viimeisten myyntituntien aikana kuin tuhka tuuleen. Sama se itse saappaille, ei niillä ollut edes paljoa hintaa, mutta oliko ne pakko viedä? Tämä tapahtui vuosia sitten ja vieläkin harmittaa.
8. Kun myynti päättyy. Siivoa pöytäsi ajoissa. Etsi muihin
pöytiin eksyneitä tuotteitasi. Käy etukäteen katsomassa paljonko
tavaraa pitää tuoda pois ja varaa mukaasi määrän perusteella
kasseja/laatikoita/missä ikinä roinat kannatkin. Jos aiot viedä
esimerkiksi osan muualle kuin kotiin (kuten kierrätyskeskukseen),
lajittele nämä tuotteet jo pöytää purkaessa. Muista napsia
hinnat pois, koska se ei varmasti ole kivaa hommaa kierrärin lahjoituskassien
purkajalle. Jos taas aiot myydä jäljelle jääneet seuraavaa
kirppistä pitäessä, jätä hinnat paikoilleen. Ne helpottavat, kun
hinnoittelet tuotteita uudelleen.
9. Ole tyytyväinen. Moni unohtaa, että kirpparimyynnissä
on kaksi tavoitetta: a) rahallinen tuotto ja se minusta jopa
tärkeämpi b) roinan saaminen ulos kodistasi. Katso myyntimäärää
suhteessa hintoihin. Jos on paljon tavaraa, mutta kaikki lähtee pienellä hinnalla, ei niillä ole välttämättä edes realista saada isoa tuottoa. Silloin pitää iloita tyhjästä tilasta kaapissa, ei
siitä saadusta rahasta.
10. Mitä tehdä jäljelle jääneille tavaroille? Vaihtoehdot ovat: tuo joko takaisin kotiin tai lahjoita kierrätykseen. Jos tuot takaisin kotiin, mieti myytkö ne myöhemmin uudelleen (mieti missä säilytät?) vai oliko joukossa sellaisia, jotka voisit lahjoittaa läheiselle tai kenties ottaa takaisin käyttöön esim. jossain muussa tarkoituksessa (käsityömateriaalit?).
Tuleeko muita hyväksi koettuja vinkkejä mieleen? Jaa toki kommenteissa niin muutkin hyötyvät niistä.
Jatko-osassa tulen käsittelemään vinkkejä kuinka pistää roinat rahaksi nettimyynnin kautta!