DAS-massasta linnut.

Hyvää lokakuun viimeistä päivää! Lumi tuli maahan ja pikkupakkanenkin paukahti. Varmaan siksi meille muutti sisätiloihin kaksi pikkulintusta! Siinä ne sitten kahdestaan nököttävät ja lämmittelevät.

Tein kalpeat kaverit DAS-massasta. Huomasin, että oli avattu paketti kohta itsestään kuivunut möykky. Apua, tästä on äkkiä tehtävä jotain! Otin möykyn ja vedellä läträämällä sain kolmeen osaan sen työstettyä. Yksi niistä muistutti kaukaisesti linnun sivuprofiilia, joten siitä se idea sitten lähti. Kovasti sai työstää, että sai massan muovautumaan murentumatta.. Pohjaan työnsin puutikuille reiät ja jätin linnut kuivumaan huoneenlämpöön. Kuivumisen jälkeen liimasin puutikut jaloiksi.

Sellaisekseen en jättänyt lintusia, maalasin ensin valkoisella akryylimaalilla ja koska halusin pinnan hiukan näyttävän lasitetetulta, viimeistelin linnut kiiltävällä lakalla. Näistä tuli aika hauskat! Eikä mennyt massa hukkaan.

Kolmannen yhden jalan linnun jätin vielä viimeistelemättä. Mietin meniskö mustaksi ja kevään tullen parvekkeelle kukkapurkin reunalle? Tai ehkä punaiseksi ja yhdistäisin linnun kranssiin, jouluasetelmaan tai johonkin vastaavaan?

DIY: Helpot joulukortit 2017.

Tässä yksi päivä hiukan joulututti. Teki mieli paperiaskarrella, ihan jotain helppoa ja yksinkertaista. Kysyin siis tahtoisiko äiti jälleen joulukortteja (lahjoitin äidille viime syksynäkin läjän itse tehtyjä joulukortteja, ks. niistä postaus tästä). Joten siitä se sitten lähti, korttipaperisilput esiin ja sakset käteen!

Päädyin yhteen tyyliin ja vaihteleviin yksityiskohtiin. Pohjana kuitenkin erikokoiset kolmiot eli kuuset. Hyvin sai pieniä paperisilppuja käyttöön! Käytin ihan kartonkipaloja, foliopaperia ja lahjapaperijämiä.

Tein kahta mallia, puolet vaakaan ja puolet pystyyn. Koristelin ääriviivatarratoivotuksin, kuviolävistetyillä tähdillä ja hopeatussilla. Yksinkertaista!

Tulihan noita tehtyä kivan kokoinen nippu! Tuli hyvä mieli, joulukorttitehdas on tyytyväinen.

Minihimmeli ikkunaan.

Voihan pillihimmeli! Se on villitys, joka on jaksanut kantaa kauan. Ensin tuli ihan perushimmelit, sitten tuli erikoisempia malleja, lasihimmelit ja päälle vielä valohimmelitkin. Jälkimmäisiä en ole tehnyt koska jämähdin tuonne pillipuolelle.

Jo viime vuonna piti tehdä jouluksi oma pieni himmeli, mutta en saanut aikaiseksi tehdä. Tein sen nyt jo hyvissä ajoin, muuten olisi saattanut jäädä taas tekemättä. Himmelillä on korkeutta noin 40 cm ja se on kivan kapea. Sai tehtyä aika pienestä määrästä pillejä.

Tsekataas vähän ajassa taaksepäin. Vasemmalla ihan eka himmelöinti. Se on vuodelta 2012! Muistan, kuinka tekniikka oli todella vaikea hallita ja vaikka olin valmiista tuotoksesta tosi ylpeä, oli se kovin kömpelö. Kuinkas muutenkaan, kun tein sen tavallisista mehupilleistä! Kapeista askartelupilleistä tekeminen on paljon näppärämpää, mallia näyttää oikeanpuoleinen himmeli. Se meni kaksi joulua sitten ihan joululahjaksi.

Muitakin himmelisysteemejä on tullut tehtyä.. Ks. vaikka nämä postaukset: himmelikranssi/ timanttikoriste / koivukuvioinen hässäkkäkehikko / koivukuvioiset lakatut korut (nuo korvikset ovat kesäkorviksista ehdottomat suosikit!)

Nyt olen uusimpaan tulokkaaseen erittäin tyytyväinen. Se mahtuu kivasti ikkunan eteen ja heijastaa lasiin kuvioitaan. Sopii hyvin keittiön paljaaseen ikkunaan, kun valoja en ole siihen vielä ripustanut ja verhojaan en keittiössä pidä.

Ikkunassa roikkuvat myös käsisaippuapulloista tehdyt pallot ilmakasveineen ja löytyypä niistä yksi origamikurkikin. Ks. postaus ilmakasveista ja kierrätetyistä ripustuskupeista tästä.

Tonttuovi kierrättäen (sis. tutoriaalin).

Tonttuovi! Eli kirjaimellisesti pieni söpö leikki-ovi kuvitteelliselle pienelle tontulle. Näitä on nyt näkynyt lähes tulkoon räjähdysmäisesti kässäryhmissä. Ennustan kenties yhdeksi tämän joulun askarteluhitiksi? Joten minäkin sitten hurahdin, kun tarpeeksi monta ovea tuli vastaan. Onhan se ihan pöhkö (etenkin kun ei ole lapsia talossa) ja hyödytön, mutta jos se hymyilyttää ja tuo vähän iloa loppuvuoteen niin mikseipä? Kyllä arjessa (ja joulussa) saa olla vähän pöhkö, jos pöhkötyttää.

Tein samalla helpon tutoriaalin tonttuovesta, jonka voi tehdä täysin kierrätysmateriaaleista. Jos sinulla on vähän pahvia ja maalia, sinulla on myös materiaalit tonttuoveen.

Tee-se-itse: Tonttuovi kierrätysmateriaalein

Tarvikkeet: Aaltopahvia (esim. pakkauslaatikostaa), askarteluliimaa, akryylimaalia ja sivellin, viivotin, sakset, kynä. Lisäksi tuikun alumiinikuori ja kangasnauhaa tai muita koristeita oman maun mukaan.

Tee näin: Leikkaa pahvista kaksi ovea, toinen tahdotussa koossa ja toinen vähän pienempänä suorakulmiona.

Piirrä pienempään pahviin esimerkiksi kuusi ruutua. Itse tein kahvan viereen tulevan ruudun muita vähän kapeampana. Leikkaa ruudut pois. Mattoveitsellä käy helpoiten, mutta saksiakin voi. Liimaa ovet päällekkäin. Maalaa ovi akryylimaalilla. Itse maalasin ensin pohjalle valkoista, koska tahdoin punaisesta oikein kirkkaansävyisen. Anna kuivua ja toista maalikerros tarvittaessa.

Tee ovenkahva. Sen voi tehdä vaikkapa tuikun alumiinikuoresta. Tahdoin tuollaisen ns. jenkkityylisen nupin, joten leikkasin tuikkukuoren kyljestä kaksi päällekkäistä kappaletta. Nuppi on ympyrä, jonka muotoilin kynän avulla pyöreäksi. Tämän voi myös korvata vaikka liimaamalla päälle helmen tai pyörittämällä alumiinifoliosta pienen pallon.

Lopuksi koristelu! Tein kranssin. Se on pahvirenkaan päälle tehty ja kangasrusetein koristeltu.

Ja sitten eikun sinitarralla seinään! Jotkut lisää tähän vaikka mitä somistetta, esimerkiksi portaat kynnyksen yli... mutta  itse taidan jättää ainakin toistaiseksi ihan näin niin eipähän tarvitse varoa imuroidessa mitään miniportaita.. Passaa muuten hyvin yhteen punaisen laukkuni kanssa. Taidankin alkaa pitämään laukkua lattialla naulakon sijaan.

Corakin kävi tutustumassa oveen. Kuulemma uusi naapuri haisi kovin liimalta ja maalilta.

Virkattu pääkallo (+tutoriaali).

Virkkasin minikokoisen pääkallon! En tiedä miksi, en oikeastaan edes pidä pääkalloista, mutta nyt teki mieli jostain syystä. En löytänyt pikaisella etsinnällä kuukkelista kolmiulotteista mallia, joten lähden keksimään sitä itse.

Muutaman kerran piti aloittaa alusta, kirjoittaa ohjetta tehdessä ylös, mitata, verrata ja purkaa. Siitä se sitten mieleinen muoto ja koko pikkuhiljaa lähti muodostumaan.

Matkan varrella ajattelin kovettavani pääkallon liima-vesiseoksella, mutta toisaalta... se pysyy kuosissaan ihan ilmankin. Ja ilman kovettamista, sen voi litistää ja säilöä erittäin pieneen tilaan! Suuri plussa pienessä asiassa.

Pieni pääkallo näyttää mielestäni aika hauskalta led-tuikun kanssa (ei tule liekkivä patterituli kuvasta esiin, kameran toiselta puolelta katsottuna näyttää kivemmalta).

Ja tässä tulee virkkausohje, jos haluat kokeilla tehdä myös pienen pääkallokoristeen.

Minikokoinen pääkallo

Tee näin: 1.krs: Virkkaa taikasilmukkaan kjs + 9 silmukkaa, yhdistä ensimmäinseen s:aan. 2. krs: Tee jokaiseen s:aan 2 ks, yhdistä kierros (= 18s). 3. krs: *1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* koko kierros, yhdistä kierros (= 27s). 4. krs: *1 ks, 1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* koko kierros, yhdistä kierros (= 36s). 5. krs: *1 ks, 1 ks, 1 ks, 2 ks seuraavaan s:aan*, toista *-* koko kierros, yhdistä kierros (= 45s). 6. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan (= 45s). 7. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, paitsi jätä viimeinen silmukka väliin (= 44s), yhdistä kierros. 8. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, yhdistä kierros (= 44s). 9. krs: *9 ks, kavenna seuraavat 2 s:aa yhteen* koko kierros, yhdistä kierros (= 40s). 10. krs: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, yhdistä kierros (= 40s). 11. krs: Tee 13 ks, 8 kjs, jätä 5 s:aa väliin, 4 ks, 8 kjs, jätä 5 s:aa väliin, 13 ks, yhdistä kierros (= 46s). 12. krs: Tee 13 ks, 10 pp (= puolipylväs) ketjuun, 2 ks ketjujen väliin, 10 pp ketjuun, 13 ks, yhdistä kierros (= 48s). 13. krs: Tee 12 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 14 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 12 ks, yhdistä kierros (= 44s). 14. krs: Tee 10 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 6 ks, 6 kjs, jätä 4 s:aa väliin, 6 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 10 ks, yhdistä kierros (= 42s). 15. krs: Tee 10 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 6 ks, 6 ks ketjuun, 6 ks, kavenna 2 s:aa kahdesti yhteen, 10 ks, yhdistä kierros (= 42s). 16. krs: *4 ks, 2 s:aa yhteen*, toista *-* yhteensä kolme kertaa, 2 ks, 2 ks samaan, 2 ks samaan, 2 ks, *2 s:aa yhteen, 4 ks*, toista *-* yhteensä kolmesti, yhdistä kierros (= 38s). 17. krs: Tee 15 ks, *ota lanka koukulle, hae lanka silmukan alta, hae lanka koukulle päältä, hae lanka alta, vedä lanka kaikkien kiertojen läpi*, toista *_* kahdeksan kertaa (="hampaat"), 15 ks. Päättele. Venytä vähän silmäaukkoja ja muotoile kallo muotoonsa.

Kerrothan, jos huomaat ohjeessa virheen. Saattaapi hyvinkin olla, että laskut menivät mennen tullen sekaisin prototyyppiä tehdessä.

Oulun Kädentaitomessut 2017.

Viikonloppuna messuiltiin Oulussa. Oli yhdistetyt kässä- ja hyvinvointimessut. Siellä itsekin ensin työmeriitillä olin. Ja sitten, kun piti enää työn päälle käydä pari kojua varmistustsekkaamassa, väsy purki itsehillinnän. Ja lapasestahan se lähti. Vain yhdet korvikset piti ostaa, jos vastaan tulee kivat. (Ja nehän tuli Kuusipohjalta.) Mutta sitten piti vähän sortua myös tarroihin, kankaisiin ja korutarvikkeisiin.

Muut korujutut olivat lähinnä perusosien täydennystä, paitsi nämä. Isoja kantillisia hexagon-puuhelmiä Somaosasta. Tiesin heti, että kolme kivointa väriä on valittava isoon ja yksinkertaiseen kaulakoruun! Pistin paksuun kiiltäväpintaiseen nyöriin ja yhdistin päät perussolmulla, jolla kaulanauhaa saa suuremmaksi ja pienemmäksi.

Kiva, että laitoin helmet heti käyttötarkoitukseensa. Sen sijaan, epäilen etten näitä Paapiin ja Verson puodin kankaita uskalla ihan heti leikata.. Eka kerta, kun hassasin vähän parempiin joustocollegeihin! Saa nähdä kauanko hilloan niitä. Pitää tarkoin miettiä mitä noista ompelisi! Etenkin, kun kangasta on rajallisesti. Ei ole varaa leikata vinoon ja vierestä.

Testasin myös heti Kuretaken Wink of Stella shimmer - sivellintussin. Sillä saa sellaista tosi nättiä kimallelaveerausta tussauksen tai vaikka vesivärin päälle. Tai pitäisi saada. Nyt jäi kuutomon peura ilman kimalletta, koskta taisin sitten ostaa viallisen tussin. Ei tule hileen hilettä vaikka kuinka pumppaisi, vain levähti väliin mitään siveltimestä pois tullen. Kellään kokemusta, onko mitään vippaskonstia tussille? Jos tuo ei ala pelittämään pitää varmaan ottaa myyjään yhteyttä, jotta saisin vaihdettua tuotteen kuittia vastaan..

Muita messuilla kävijöitä? Mitä piditte?

Sarvet korvissa.

Käppyrät! Ihanat, kevyet käppyrät! Sanon käppyrät, koska en tiedä näyttääkö nuo muiden silmissä miltä. Sarvet? Oksat? Vastaavaa käppyrä-sarvi-oksa-kaulakorua mietin pitkään. Kerran yritinkin, mutta ei siitä tullut mieleistä. Liian ohueksi meni polyymerimassasta ja risahti heti poikki. Nyt tein silkkimassasta ja koska ajattelin, että tehdään varuilta heti kaksi niin niistä tulikin tarpeeksi symmetriset ollakseen korvakorupari! Ja sehän passaa tälle korvakoru-intoilijalle.

Silkkimassasta on tullut kyllä uusi suosikkini. Muotoile ja jätä huoneenlämpöön kovettumaan. Ei uunia tai kovan massan pitkää pehmittämistä! Näidenkin muotoilu kävi todella helposti. Vähän kämmenessä pallon pyörittämistä ja sitten vain korupiikin ympärille muotoilua. Eilen tein ja tänään oli jo valmista korviin!

Olen kyllä superkiitollinen kaverille, joka silkkimassasta aikoinaan minulle vinkkasi, ennen sitä luulin sen olevan ihan vaan joku lastenjuttu. Mutta ainakin korujen valmistaminen käy kuin leikki! Niin helppoa ja lopputulos on niin kevyttä, ai että!

Tietääkö muuten joku kauanko avattu silkkimassa säilyy maksimissaan? Vaikka purkki olisi kiinni niin ei se varmaan ihan loputtomasti säily?

Virkattu syysliina.

Synkkä ja sateinen syyspäivä - ja minä kun odotin aurinkoa ja päivänvaloa kameralle! Se on jälleen tämä sesonki taas, sitä ei postata, jos ei ole ole aurinkoa. Paitsi nyt. Päätin, että himmeys hiiteen, minähän menen *askakuvilla, I will survive.

En ole oikein koskaan kokenut olevani mikään liinojen ystävä. Etenkään pienten liinojen. Tai laisinkaan virkattujen sellaisten. Ja silti löysin itseni virkkaamasta lehdenmuotoisen pikkuliinan. ja olen siitä vielä vielä aika innoissani!

Ohjeetta en lähtenyt lehteä virkkaamaan. Ohjeessa ei juurikaan tosin ollut tekstiä vaan piirroksella mentiin. Ja koska en laiskiaisena ja mukavan asennon saaneena jaksanut nousta hakemaan kynää merkatakseni tehdyt kierrokset, menihän siinä sitten vähän laskut sekaisin - joten tein sitten ohjeen lehden omin pienin muutoksin. Muodosta tuli muutoksilla vähän tasaisempi. Valmiin liinan halkaisijaksi tuli noin 50 g kerällä (Armi Nordia -akryylilankaa) 30–35 cm riippuen mistä suunnasta mittaa.

Ohje löytyy Ravelryn sivuilta - voit ladata pdf:n ilmaiseksi tästä.

Liinan tekemisessä kaikista hauskinta oli kyllä tuo liinan "pingotus" ja kosteana silittäminen. Silitysalusta on kyllä kätevä ja nopea - siitä lisää tässä postauksessani (sisältää myös muita pieniä diy-vinkkejä ompelijalle).

Että hyvää tiistai-iltamaa vaan! Muratti se ainakin jaksaa kasvaa, vaikka saatava valo on lähinnä kattolampusta.

Ristipistokehys.

Aiemmin vilautin Kauneimmat Askartelut (nro 3/17) -lehdessä julkaistuja kirjailun inspiroimia korujani. Tämä ns. kestokirjailukehys on niistä yksi (ks. tästä koko postaus). Se on kyllä yksi nerokkaimmista kierrätys- ja DIY-koruista, mitä vähän aikaan olen keksinyt!

Mistä voin kovasta muovista voi sulatella neulan kanssa kirjailupohjan. Valitse vain muoto, tee reiät ja kirjaile menemään. Voi kirjailla vaikka joka päivä eri kuvion! (Ja on muuten tehokas keino päästä lankajämistä pois. Myös niistä ompelulankaluiruista. Kaksinkertaisella ompelulangallakin voi kirjoa.)

Ja koska aiemmin kysyttiin niin tässä vielä ohje omien ristipistokorujen tekemiseen:

Tee-se-itse: Ristipistoriipus

Tarvikkeet: Kovaa muovia (esimerkiksi omani ovat cd-levykotelon taustalevystä), paksu nuppi- tai hakaneula, kynttilä, kirjonta- tai ompelulankaa, kapea neula, välirengas, koruketju, viivoitin, kynä, korupihdit, sakset.

Tee näin: Leikkaa kovasta muovista esimerkiksi salmiakin muotoinen kappale. Itsellä on koko 4,5 x 6,5 cm. Pyöristä pienesti teräviä kulmia. Mittaa lyijykynällä esimerkiksi 5 mm välein merkit. Sytytä kynttilä ja kuumenna neulaa liekissä. Pistä kuumalla neulalla reiät merkittyihin kohtiin. Pidä reiät suorassa ja saman kokoisina. Varmista, että kirjonnassa käytettävä neula mahtuu jokaisen reiän läpi. Kirjo reikiin tahtomasi ristipistokuva yksinkertaisella kirjontalangalla tai kaksinkertaisella ompelulangalla. Pidä alkusolmut ja päättelyt mahdollisimman näkymättömänä nurjalla puolella. Yhdistä ylös pihdeillä välirengas ja koruketju.

Yllättävän helppoa eikö? Leikkaa, sulata reiät ja kirjo menemään - valmista!

Voit myös tehdä riipuksen sijaan vaikkapa sormuksen! Kun pidät reiät vain reunoilla, voit myös vaihtaa ompeleet, kun keskelle tuleva sormuspohja ei peitä reikiä.

Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut 

#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa

Tulostettava viikkopäivyri.

Bujo - bullet journal. Melkoiseksi hitiksi noussut juttu eli eräänlainen kalenteri, oma elämänhallintapäivyri ja listaussysteemi. Moni on sitä minulle suositellut, olenhan myös yksi vihko- ja kalenterihullu. Ostinkin bujoa varten pistevihon. Päätin vihdoin kokeilla sitä ja juuri, kun tussi oli koskettamassa vihkoa - tajusin sen! Minähän teen jo eräänlaista bujoa!

Aloitin sen kesällä, viikkopäivyrin. Tai sillä nimellä sitä sanon. Siinä on vasemmalla viikkolukkari, oikealla ns. habit traker ja välissä muistilistoja, jotka vaihtuvat viikon tarpeiden mukaan ostoslistoista menuiksi, toteutettavista kässä-ideoista muistilistoihin jne. Tämä malli on muuttunut monta kertaa ja nykyisen olen koennut itselle toimivammaksi. On sopiva määrä tilaa, saa ruksia laatikoita ja samaa taulukkoa ei tarvitse tuijottaa kauaa. Uusi viikko, uusi arkki.

Habit tracker eli tapaseuranta, tavoitetaulukko tai millä sitä nyt kutsuisi.. Se sisältää vaihtuvia asioita, joista saa kustakin pisteen. Olen sen verran pöljä, että kilpailen vaikka itseni kanssa. Joka päivä on saatava minimimäärä rasteja ruutuun, jotta voin todeta päivän olleen hyvä ja tehokas. Listaukseni on tosin siinä mielessä älytön, että olisi mahdotonta suorittaa kaikki samana päivänä. Mutta se ei olekaan tarkoitus. Ei kaikkea voi ja tarvitse tehdä ihan jokainen päivä.

Ja mitä habit trackeri sisältää? Asioita, joita tahtoisin tehdä enemmän. Asioita, joista tahtoisin tehdä rutiinin. Asioita, joita pitäisi tehdä, mutta useimmiten unohtaa. Omalla listallani on esimerkiksi rasti ruudussa aina, kun olen saanut tehtyä jonkin roikkuneen asian pois, urheillut, kokeillut rohkeasti jotain uutta tai tehnyt jotain hyvää. Myös siivoamisesta saa rastin. Ja aina, kun saa konmaritettua jotain (en kyllä konmarita, mutta ymmärrättänette tarkoituksen).

Olen pitänyt habit trackeria nyt muutaman kuukauden ja menetelmä on saanut jo muutoksia arkeen. Asioita on saanut poistaa listalta, koska teen ne jo automaattisesti. On myös asioita, joiden kohdalla on viikosta toiseen tyhjää. Oikein pitäisi pureutua sellaisiin kohtiin. Miksi en tee jotain, vaikka kovasti tahtoisin?

Tältä näytti tämän viikon suunnitelmat sunnuntai-iltana. Tänään se on jo monen monta suttua, rastia ja yliviivausta täynnä. Nuo päiväkohtaiset pallot ovat muuten hymiöiden piirtämiseen, haha. Niihin voi kuitata päivän fiiliksen. (Ja nyt muistan kuvasta, että olisi aika laittaa tietokone kiinni ja alkaa leipomaan vielä tälle päivälle korvapuusteja! Onhan tänään valtakunnallinen korvapuustipäivä, vuoden ainut päivä, kun leivon pullaa.)

Haluatko myös kokeilla viikkopäivyriä? 

Tulosta tyhjä  pohja tästä. 

// EDIT 1.1.23 Linkki vaihdettu drivestä dropboxiin ja sen pitäisi taas toimia.

Tallenna ja tulosta PDF ja lisää käsin habit trackerin asiat. 

(Itsellä on omassa pohjassani asiat valmiina, mutta jotta kukin voi kokeilla 

omia juttujaan, jätin taulukon tyhjäksi.) Kerrothan, jos linkki ei toimi.

Kuvassa uudet Uhana Designin Pisara-korvikset. Ihan vain koska ne ovat ihanat!

Etiketit magneetista.

Hyvää lokakuun ensimmäisen päivän iltaa! Tässä ollaan kaappeja vähän järjestelty ja koska sain tässä taannoin lahjaksi uudet Marimekon metallipurkit, päätin ottaa ne nyt käyttöön. Ongelmaksi vain muodostui se, että mistä tietää mitä on missäkin? Neljä samanlaista kuosia - täytyy tehdä niihin siis etiketit!

Bongasin Tigerilta itse piirrettävät magneetit. Whoa! Mahtavaa, tästä leikataan ja piirretään etiketit, joita voi vaihtaa ja siirtää tarvittaessa. Ja mitä parasta, etiketeistä ei jää jälkiä! Ei tarroja, ei teippejä - jes!

Ensin ajattelin ihan kirjoittaa suoraan magneettiin, mutta käytinkin kohokirjoitinta. Dymolla vältti samalla kirijotusverheet.

Siinä on nyt purkkia teepusseille, leipomusten koristeille ym. pikkujutuille ja harvemmin käytettäville maustepusseille. Myös snakseille on nyt oma purkkinsa! Dymo näköjään säikähti snaksit-sanaa, kun heitti kirjaimet epätasapainoon.

Hyvin muuten pysyy liuskat metallipurkeissa. Voi myös pitää kannessa. Eivät liiku tai tipu pienestä töytäisystä.

Ja pitihän sitä vielä piirtää ihan oma magneetti tussilla jääkaappiin. Se on keskarikoira! Ihan vaan koska oli pakko.