Turkoosia jalkaan.

Kuukausi vaihtuu, mutta niin vaihtuu myös erään vaatteen väri, sillä suoritin värjäysoperaation osa kaksi (ensimmäinen värjäyskokeilu täällä). Kun edelliset vaatteet värjäytyivät niin hyvin Nitor-väreillä, luotin samaan merkkiin uudelleen. Värin ostaminen meinasi käydä haastavaksi, metsästin aika kauan suurempaa värivalikoimaa sitä löytämättä. Kummallista kuinka suppea tarjonta hypermarketeillakin on! Värikarttasta löytyy kyllä monta kivaa väriä, mutta mistä niitä voi kaikkia ostaa kysynpähän vaan?

Uhri: Vilan valkoiset farkut, check! Väri: turkoosi, check! Vuonna 2009 minulla oli valkoiset farkut, buutsit ja tumma, lyhyt tukka. Buutseja ei ole, hiustyylistä puhumattakaan ja kohta ei ole enää valkoisia pökiäkään. Kieltämättä turkoosi housunväri vähän kyllä jännitti etukäteen, mutta katukuvassa on niitä pitkin kesää näkynyt niin paljon, että pakkohan se oli saada omat vaikka väkisin.

Värjäystulos: mahtava, check! Olen iloinen, nyt tulee hyvät farkut käyttöön ihan uudenlaisina!

Värjäsin myös samaan syssyyn erään toiseen vaatteen, mutta koska en vielä päässyt itseni kanssa yhteisymmärrykseen miten muuten vaatetta muokkaisin uuteen muotoon, tarina jatkukoon myöhemmin.

Energiaa helmaan.

Alusta asti itse ommeltu pitkä paita pääsi vuonna 2010 vain kerran päälle, kun sen helmaan pläjähti päivän ruokalista, jota ei pesukaan ei pelastanut. Kaksi vuotta murheenkryyni odotteli kunnes..

..nyt vihdoin otin asiakseni peittää helman tahraturhun maalilla. Räpsäkkää oranssia ja pilkahdus neonvärejä. Poistin myös helmasta rupusen rusetti-koristeen-mikä-lie-olikaan ja avasin pääntien turhat rypytykset. Pääntiestä tuli liian iso, joten pelastin tilanteen pujottamalla pääntiehen kuminauhaa.

Välivaihe printin teosta ei kuulemma näyttänyt lupaavalta. Hmpf. Keskeneräistä työtä ei saa arvostella.

Printti ei itsessään esitä mitään ja siksi tykkäänkin siitä kovasti. Pääosassa ovat iloiset värit. Ristinkin paidan juoksuvaatteiden kategoriaan, jotta värien energisyys antaisi liikkumiseenkin enemmän virtaa.

Printti rimmaa parvekkeen loisteliaasti kukkaan puhjenneiden muhkeiden kukkieni kanssa.

Note to myself: osta ensi kesänäkin parvekkeelle samettiruusuja. Viihtyvät hyvin auringon porottaessa.

Haravastakin tavara.

Monelle tuttu, monelle uusi tuttava: Aija Rouhiaisen Haravasta tavara-kirja (2010) on melkoisen inspiroiva. Kirja antaa ohjeita ja virikkeitä luoda persoonallisia ja ekologisia sisustuksen piristäjiä. Takakannessa lukee muun muassa näin "Älä mieti, mikä löytämäsi tavara on ollut, vaan mitä siitä voisi tulla." Hyvin sanottu - etenkin, kun syksyn tullen moni muuttaa ja sisustuskärpäset iskevät. Kurkataan vähän sivuille:

Puuhengareista naulakko, miten ovelaa! Ja kirjan ehdoton suosikkini: haravasta tavara eli lehtikori.

Jos tarvetta (eli tilaa) olisi ja tarpeet olisivat nyt-heti käsillä, loisin välittömästi vanhasta sateenvarjosta ihanan ison valaisimen ja varjoakin vanhemmista lastenvaunuista kunnon tarjoiluvaunun tai sivupöydän.

Spraymaalatut pikkuiset eläimet peilin- tai liitutaulun kehyksissä ovat tuttujuttu, mutta silti aina kiva idea.

Kirjasta inspiroituneena jotain oli entisöitävä uuteen uskoon. Tartuin kirpulta ostettuun pinttyneeseen tarjottimeen ja päällystin sen. Liimalakka oli ihan finito, joten tein oman askarteluliimasta ja vedestä - hyvin toimi, vaikka veti servettipalaset ryppyyn. Ehkä tajusin piilotajuntaisesti tehdä tahallani liimaseoksesta liian vetisen, jotta tasaisesti rypyttynyt pinta toimii oivallisesti tarjottimen liukuestepinnoitteena.

Pitsitunika.

Nyt tulee helppo tunika/mekko-tutoriaali aloitteleville ompelijoille. Tee-se-itse-pitsitunikaan tarvitset ompelukoneen ja perusompelutarvikkeet, pitsiä ja sopivan yläosan, josta otat tunikaan kaavat. Voit ostaa pitsin kangaskaupasta tai vaihtoehtoisesti kierrätä pitsiverhot vaatteeksi. Vähän joustava pitsi voi olla miellyttävämpi ja pukemisen kannalta helpompi, mutta myös joustamaton pitsi käy, jos mallista tekee tarpeeksi löysän.  

Näin aloitat: valitse itsellesi sopiva mallivaate, jonka mukaan leikkaat tunikan. On parempi, jos malli on löysähkö, niin et leikkaa liian napakkaa tunikaa. Taita pitsi kuvan tavoin nelinkerroin päällekkäin. Ylätaite ei ole välttämätön. Jos mahdollista, aseta pitsin hulpio/valmiiksi huoliteltu reuna helmaksi.

Näin leikkaat: aseta mallivaate keskeltä taitettuna pitsin päälle ja leikkaa reunojen mukaan (jätä kangasta reunojen ylitse noin 2cm saumoja varten). Mieti onko mallivaatteesi pääntie, hihansuut ja pituus hyvä vai tahdotko muuttaa niitä. Oma mallivaatteeni on sen verran iso, ettei minun tarvinnut ottaa saumavaroja huomioon. Lisäksi halusin melko lyhyen tunikan ja pienen pyöreän pääntien. 

Näin ompelet: poista mallivaate pitsin päältä ja avaa pitsin keskitaitos. Ompele sivusaumat ja mahdolliset olkasaumat. Valitse tikin pituus pitsin tiheyden mukaan (kurkkaa ompelukoneen ohjevihkoseen tai pyydä vaikka vinkkiä kangaskaupasta). Jos pitsi joustaa, muista joustava ommel. Kokeile tässä vaiheessa tunikaa päällesi. Lyhennä, kavenna tai suurenna pääntietä tarvittaessa. Huolittele eli käännä ja ompele pääntien reunaa (ja tarvittaessa myös helmaa) tunikan sisäpuolelle.

Ja siinä se on, valmis laatikkomallinen tunika. Mallia voi muuttaa omaan silmään sopivammaksi pitsin värillä, pääntien mallilla (miten olisi syvä v-aukko tai venepääntie?), tunikan leveydellä ja pituudella..

Omastani tuli simppeli kaveri, jota voisi pitää sellaisenaan rannalla bikinien päällä. Kun tunikassa ei ole kiinteää alusmekkoa, erivärisillä ja -mallisilla alustopeilla ja -mekoilla voi muuttaa tunikan ilmettä. Tulen varmasti pitämään tunikaa niin hameen ja legginssien kuin myös farkkujenkin kanssa.

Ja jos ei pitsiversio miellytä, niin ainahan voi tehdä omista mallivaatteista replikan myös muista joustavista kankaista. Esimerkiksi itse ompelin joku aika sitten harmaan trikoopaidan helmaresorilla.

Kaksinkertaisen helmaresorin avulla voi pitää paitaa hyvin lyhyenä tai sitten vähän pidempänä.

Viisi kivaa uutta kotiin.

Uusi viikko alkoi uudella kahvinkeittimellä. Vanha irtisanoitui töistä, joten uusi piti palkata kiireellä: halvin musta keitin, kiitos! Tiedän muuten mitä teen ensi kerralla, kun on tylsää. Kasvojen vääntely keittimen pinnalta toimii tee-se-itse-pilapeilinä.  

Kaupasta tarttui mukaan myös kodin onni poiskantohinnalla (1e). Toivon peukut pystyssä, että onni herää kasvamaan. Reppana ollut kuin aavikolla. Pitää rauhallisesti sumuttaa sitä, jos virkenisi. // Meillä saa sumutepullokin koreilla, se kantaa vanhaa rannekorua, jota en omassa ranteessani pidä lainkaan.

Raijasin kotiin myös jotain uutta roskakatoksesta. Vein roskia, toin kuppeja. Joku oli jättänyt täysin ehjät kupposet maahan pussissa minun dyykattavakseni. Harmi, kun ei ollut mukana mätsääviä lautasia.

Vanhojen karkkilootien ja -rasioiden kokoelmani pääsi kasvamaan lahjoituksen turvin kahdella ihanalla yksilöllä. Toistaiseksi ovat koristeena silmän ilona, myöhemmin siirrän ne ihan säilytyskäyttöön.

Ei päivää ilman jotain käsillä tekemistä. Tänään jatkojohto sai sähköteipistä raidoituksen. Idea nähty Bambulassa sekä in this light and on this evening-blogissa. Ajoittain lyhkäisessä käytössä oleva johto ei enää rojota lattian rajassa rumasti, kun raidat tuovat vähän pilkettä silmään. Havaitsen tässä markkinaraon: miksei kaikki johdot voisi olla kuositettuja, hauskoja, persoonallisia, jopa kauniita?

Tussipussi.

Kun ulkona sataa ämpäreillä vettä, on pakko keksiä jotain pikkupuuhaa. Silmiin osuivat sekaisin olevat tussit, jotka ovat aina tiellä. Etenkin ProMarkerssit ovat vieneet omassa paketissaan liikaa tilaa, rohmut.

Tein tusseille oman säilytyspussukan. Kyljen kuvat kertovat sisällön: sekalainen seurakunta tusseja.

Inspiraatio putkahti tussipenaalin tekemiseen täältä: the crafty cpa: Sharpie bag.

Aivan identtisiä tussipiirroksista ja oikeista tusseista ei tullut, mutta melkoisen läheltä liippaa. I'm happy.

Pitäsköhän tehtailla kauppakassin kokoinen penaali niin saisi kaikki tussilajikkeet yhteen?

Laukun uudet vaatteet.

Ennen: valkoinen mummukka-laukku, jossa ei ollut mitään persoonallista, ei edes hienoa hihnaa. Sen sijaan tahroja ja naarmuja löytyy sieltä täältä ja sen takia laukku on ollut kategoriaa äläskelpoinen.

Mutta vaan ei ole enää! Jälkeen: laukku on nyt saanut uudet vaatteet ja hienot mummukkavaatteet onkin!

Päällystin siis laukun ohuella kankaalla, jonka ompelin laidoista laukkuun. Likaisemman puolen päällystin kokonaan, toisen vain osittain. Mun mielestä tuo kangas on vaan niin älyttömän mauton, että se alkaa olla jo tosi hieno! Joidenkin mielestä se voi olla vain mauton, mutta onneksi laukku ei olekaan heidän.

Aasinsillan laukun uudistamiseen sain, kun pläräsin uudemman kerran H&M Magazinea. Lehdessä oli Honesty WTF:n maalilla ja kukkatilkuilla uudistama laukku (ja Park and Cube:n silkkuhuivihousut). En keksinyt sopivaa laukku-uhria, jonka pintaan maalia ja kukkia olisin sutinut, joten päädyin ompelemiseen..

Kyllä siinä sormenpäät helläksi meni, mutta kyllä se oli sen arvoista. Pitäisi oppia käyttämään sormustinta.

Laukkuhan menisi myös vaikka pienestä taulusta. Ainakin vaatehuoneessa - tauluna ja säilytyslokerona!

Angry Birds-peli.

On olemassa vain kaksi kovaa sanaa kahdelle pienelle miehen alulle: Angry Birds.

Annoin pojille lahjaksi täysin kierrätysmatskuista tehdyn tee-se-itse-ulkopelin: maalattuja possu-tölkkejä (kasvot menivät vähän niin ja näin ulkomuistista, krhm), mustalla jesarilla päällystetyn ritsan (joka sai kritiikkiä "Ai etsä oo koskaan aikasemmin tehny ritsaa?!") ja kolme vihaista lintua. Ei löytynyt kaupasta sopivia palloja, joten tein linnut itse kangastilkuista. Kasvot maalasin akryylimaaleilla ja sisukset täytin hiekalla (sen sijaan, että olisin älynnyt kävellä keittiöön hakemaan riisiä/herneitä, otin pyörän ja tein visiitin rannalle, krhm).

Alkuperäinen buustaus tölkki-peliin tuli täältä: Angry Birds Can Toss Game . Katso myös tämä versio.

Oli siellä pussissa tosin yhteisen kierrätyspelin lisäksi myös jotain pientä omaa kummallekin pojalle.

Vedenkestävät urheilukellot. Tulin siihen tulokseen, että mun on kanssa saatava samanlainen kello!

Kellot ranteeseen ja pelit pihalle. Ja kyllä muuten linnut lensi ja tölkit kolisi! Ritsa kesti ja nauru raikasi. Oli kyllä onnistunut peli ja pojat olivat tyytyväisiä. Kyllä siinä aikuisillakin ritsa kävi kilpaa käsissä..

Ja eikun tölkkejä hamstraamaan ja omaa Angry Birds-pihapeliä maalaamaan! Tekeminen oli kivaa ja pelaaminen sitäkin kivempaa - mukavaa vaihtelua iänikuisiin kriketteihin ja mölkkyihin. 

Sinistä ja punaista.

Kuva kertoo varmaan kaiken olennaisen. Tänään pieni, suloinen, tyytyväinen herrasmies sai nimensä.

Lahjaksi meni jotain ostettua. Pieni poika, pieni paketti ja sitäkin pienempi räpsäkän värinen kortti.

Paketin ylle paskartelin mahtavan koristeen sinisestä lahjapaperista. Tutoriaali täällä: Paper spike bow.

Pojalle sinistä, itselle punaista. Ostin aikaisemmin ihanaa korallinpunaista trikoota. Ompeluinto iski muutamaa tuntia ennen kastejuhlan alkua. Avomies hätkähti "Etkai taas ompele uutta mekkoa??". Jep.

Tunika kankaan päälle ja mekkoa leikkaamaan. Voitte varmaan arvata jo, että kyseessä on maximekko!

Pitkä, suora malli, leveät hihat ja v-muotoinen päätie edestä että takaa. Edessä pieni kuminauharypytys.

Ja tässä päällä. Asusteina vain isot korvikset, valkoinen vyö ja sandaletit ettei menny liian juhlavaksi.

Lettinutturaan katsoin osviittaa täältä: The Beauty Department. Kampauksen koristeena helmipinnit. 

Kynnet toivat vähän yksityiskohtia simppeliin asuun. Inspiraatiota otin täältä: The Beauty Department.

Kastejuhlassa rikottiin kaavoja, kaikki ei ollutkaan sinistä. Kuulemma mekkoni rimmasi kukkiin hienosti!