Penaalin terävimmät kynät.

Rupesin kynäilemään. Löysin hyvin avartavan ja helpon tutoriaalin kynäsormuksen itse tekemiseen, joten..

..senhän sitten tein! Ensin päädyin valkoiseen yksilöön, joka sitten kyllä tuli vähän sotkettua pikaliimatörttöön. Mutta tuli siitä oikein hyvä ensimmäinen yksilö. Tutoriaalin sormukseen löytää täältä: Little Button Diaries: A Little Crayon Ring. Ohjeen mukaista minisahaa ei löytynyt, mutta totesin myös terävän puukon (keittiöveitsi ei hyvä, oikea puukko parempi) riittävän kynän pätkimiseen hyvin.

Sitten aloin tekemään violettia kaveria, mutta kynän lyijy oli niin mäskänä sisältä, että kunnollisten palasten surkastua teinkin aiotusta sormuksesta pienet korvakorut. Nämä suojasin kauttaaltaan värittömällä halppis-kynsilakalla (jotta esim. vesisade tai hiuslakka eivät pääse tekemään tuhojaan korvakoruille).

Sitten kokosin mustia kynänpätkiä yhteen ja aloin tekemään niistä isoa sormusta. Mutta siitä tulikin liian kömpelö sormeen, joten liimasin sen nahkapalan päälle (jotta tausta olisi täysin sileä) ja sen taakse rintakoruneulan. Hiukkasen harmittaa, että hiomisessa kynien musta väri levisi ja pinta on vähän likaisen näköinen. Ehkä kokeilen veitsellä raaputtaa pintaa puhtaaksi? Ehkä se auttaisi..jos vaikka pintakin tasottuisi enemmän!

Loppuun otos koko kynäkoru-perheestä. Riipuskynän olen tehnyt aiemmin ja tutoriaalini siihen löytyy täältä.

Punottu sormus.

Uusi viikko, uusi tutoriaali! En tiedä onko tämä nyt joku ihan vanha juttu, mutta eilen tuli tällainen idea mieleen:

Tee-se-itse: punottu sormus. Vaikeusaste: helppo. Mitä tarvitset: vanhaa lankaa/ohutta nyöriä (esim. paksu puuvillalanka, vahalanka, ohut nahkanyöri - valitse mieluinen, moni soveltuu tähän!), sakset, pikaliimaa, pienen palan nahkaa (nahan voi korvata myös muulla tekstiilillä kuten vaikka huovalla tai kangasnauhalla).

Koko idea perustuu munkinnyöri-tekniikkaan. Jos se ei ole entuudestaan tuttu niin tässä pieni kertaus:

Leikkaa käyttämistäsi nuoreistä neljä yhtä pitkää pätkää (itsellä oli noin 20 cm). Jätä 5-10 cm päät ja aloita punominen. Alku voi olla hankalaa, mutta kyllä se siitä hahmottuu. Paksuilla nyöreillä ja vaikka kaikki eri värisinä voi harjoitella tekniikkaa (ks. myös avuksi tämä: punomo.fi). Aloita aina yhdestä päästä (ei väliä mikä) ja aseta seuraava edellisen päälle. Viimeinen kulkee ensimmäisen alta. Kiristä lopuksi solmu yhteen.

Tee nyöriä vain muutamia centtejä, ihan vain sormesi leveyden verran. (Tai vaihtoehto kaksi on punoa koko sormus kauttaaltaan nyörille ja vain liittää lopuksi nyörinpäät yhteen. Sekin voisi olla aika hieno versio!)

Kun nyöritys on tehty, tipauta pikaliimaa nyörin päihin etteivät solmut löysty. Voit tehdä myös solmut tai letittää ylimääräiset päät, jos se sattuu olemaan enemmän mieleen. Lyhennä päät niin, että ne juuri ja juuri yltävät sormesi ympäri. Pikaliimaa päät pienen nahkapalan reunaan ja liimaa nahka päiden ympärille.

Ja valmista on! Sormus voisi olla kiva myös nelivärisenä, itse viehdyin tähän pelkistettyyn mustavalkoisuuteen. Nyt tekee mieli tehdä sama, mutta rannekoruna - siihen voisi käyttää jo vähän paksumpiakin nyörejä!

Puolet.

Ja taas on sunnuntai! Mihin se kaikki ihana, vapaa-aika ehti taas mennä? Pikkujouluihin, tunnelmointiin, kynttilöihin, glögiin, lähentyvän joulukuun odotukseen, joululahjasuunnitelmiin - siihenhän se viikonloppu taisi mennä.

Ja siihen, että tartuin saksiin ja leikkasin latvat pois. Se oli sellainen nyt-tai-ei-koskaan-hetki ja nyt olen yrittänyt totutella uudistuneeseen peilikuvaan. Tuli heti kevyempi olo. Ja sain taas uutta puhtia hiusten laittamiseen.

Pituutta lähti pois myös vaaterekistä. Kyllästyin siihen, että rekki omi niin paljon tilaa, joten myin sen pois ja ostin tilalle kapeamman vaaterekin. Se ei ole niin jykevä ja kestävä, mutta siinä on rullat alla ja sitä voi säätää korkeussuunnassa. Ja mitä parasta, kävin pientä vapauttavan tuskallista karsintaa vaatteille. Olen ylpeä, sillä sain pois ison kasan hengareita! Osa tosin siirtyi vaatekaappiin, loput myyntiin.

Loppuun voisi lisätä, että vuosia sitten dyykkaamani, ihana kori päätti myös uudistaa itsensä. Nostin koria ja sehän irtosi räsähtäen kahteen kappaleeseen. Whaaat?! No, meneehän se noin matalanakin korina sitten.

Nyt on kevyt olo. Uusi tukka, uusi vaaterekki ja "uusi" säilytyskori. Vielä, kun saisi puolitettua lankakokoelmat!

Jättikassi.

Surrur - make your own marimekko on kyllä loputon inspiraation lähde. Taas löytyi kirjasta jotain kivaa:

Ihan superhauska ja ihanan yksinkertainen jättikassi! Mihin vain tavaran säilytykseen, leluille, pyykeille..

Ohjeessa jättikassi tehdään kahdesta kankaasta, jolloin se on käännettävissä. Itse päädyin toisenlaiseen versioon.

Yksipuolinen kassi, leveyttä 75 cm ja syvyyttä 60 cm. Ja arvaatkaa mitä? Kassi on vanhasta suihkuverhosta (no pestystä tietenkin), joten se kestää myös kosteutta! Huippua, tämähän soveltuu vaikka mihin käyttöön!

Ps: Tällainen kuormajuhtakassi - oli se sitten kaksinkertaisesta puuvillasta, trikoosta tai mistä vain - kelpaisi varmasti monelle lahjaksikin. Tai vähintäänkin itselle niiden joululahjojen kantoon, eikö?

Uusvanhaa.

Aamulla tuli mini-inspiraatio ja pakottava tarve saada jotain "uutta" päälle. Helpoin ja nopein tapa uuteen on korut ja niistä usein mieluisin vaihtoehto minulle ovat korvakorut. Eli uudet korviset oli tehtävä!

Valitsin jotain yksinkertaista ja konstailematonta. Nahkanauhat (olivat joskus erään laukun koristeena), poikki ja pinoon, väliin pikaliimaa ja koukut päälle kiinni. Valmista alle vartin (sis. tavaroiden etsinnän).

Samankaltaiset pelkistetyt minitasselit voi tehdä myös leikkaamalla nauhaa nahkasta. Tai vaikka huovasta!

Kun sain korvakorut korviin, muistin, että minullahan oli jo "päälle jotain uutta" tälle päivälle. "Uusi" neule!

Uusvanha muokkaus: tein pitkähihaisesta lörtöksi menneestä neuletakista lyhythihaisen. Pienet laskokset ja resorit uusiin hihansuihin ja niin tuli taas vanhalle takille ihan uudenlaista ilmettä! Jes. Ilman muutosta olisi mytty saanut lähtöpassit vaatekaapistani.

Jo seitsemän!

Tänään olisin kovin tehnyt käsitöitä, mutta eihän tässä ole ehtinyt, kun on vietetty laatuaikaa koiran kanssa. Uskomatonta, että meiän nappisilmä on jo seitsemän vuotta vanha! Sen kunniaksi ollaan tänään kovasti paijailtu, leikitty, pusuteltu, lenkkeilty, leikittyvähän lisää ja tehty yhdessä herkkujen ostoreissu lemmikkikauppaan.

Ylärivillä ikää yhdeksän viikkoa, alarivillä noin kolme-neljä kuukautta.

Joka vuosi tähän aikaan iskee sydämeen pieni hauvavauva-ikävä. Katselen pentukuvia ja huokailen - mihin ne vuodet on jo ehtinyt hurahtaa? Vastahan se oli tuommonen maitopurkkiakin kevyempi, kämmenellä kannettava pikkuipana!

Onneksi kuvakavalkaadiin tuli talletettua myös niitä pentuajan huonoja puolia, joita ei kyllä tosissaan ole ikävä. Sitä ei koskaan kotiin palatessa tiennyt millä pentu oli pitänyt yksin ollessaan hauskaa. (Ja hah, kattokaa nyt tuota pahvilaatikkohökötystä! Se oli Coran oma linna.)

Mutta nyt eletään tätä vuotta ja sitä on syytä juhlia! Maksaa, lammasta ja juustoraastetta, yum! Kakku hävisi ennen kuin ehdin synttärit sanoa. Nyt otetaan yhdessä ruokalepo niin jaksaa illalla ottaa neulepuikot esille.

Möntti.

Se on pieni kiven möntti. Huipulle matkaa hurjat neljä centtiä. Keskellä on tarkoituksellisesti halkeama. Möntti on tehty air-dry-askartelumassasta ja se on inspiroitunut polymeeri-massoista tehdyistä pidikkeistä kuten tästä: breanna rose/ geo cardholder ja tästä pyöreästä versiosta: The Folding Chair: Diy business card holder.

Minunkin piti maalata tämä mallien mukaan puoliksi kultaiseksi, mutta toisaalta möntti voisi olla ihan kiva noin naturellinakin. Tai puhtaan valkoisena! Tuli maalia päälle tai ei, möntti on jo valmis ottamaan vastaan joulukortteja!

Pitsiä kärkiin.

Alussa oli valkoinen pusero. Tavallinen, valkoinen paita. Kaulukset, napit, ei mitään sen erikoisempaa.

Sitten paita sai lisuketta päälleen. Vähän mustaa pitsiä ja persoonaa on jo pelissä astetta enemmän! Idean koristeltuihin kauluskulmiin sain täältä: a cleaner closet: refashioned white shirt - jossa pitsi kiinnitettiin liimaamalla, itse en ollut vakuuttunut tekstiililiiman käytöstä tässä, joten ompelin nätisti käsin.

Kyllä tuli hyvä: pieni juttu, iso muutos! Muokatun puseron kaverina Seppälän reikäneule ja kaulassa riippuu tämä helmi-kaulakoruni - noin keskeltä rypäleeksi ripustettuna tuokin näyttää ihan erilaiselta korulta!

Paperikori.

Kun en viime viikolla onnistunut saamaan kivaa kirjansivuista tehtyä paperikoria, otin suunnitelma b:n käyttöön.

Paras tyytyä siihen minkä osaa ja jaksaa tehdä loppuun. Eli punoin koriksi nelinkertaiseksi ommeltuja, noin 5cm leveitä paperinauhoja. Tuo paperin ompeleminen koneella on kyllä hauskaa, suosittelen kokeilemaan!

Keltainen ommellanka oli mielestäni hyvä veto, sellainen pienenpieni yksityiskohta, joka kyllä häipyy helposti katsojan näkökentästä..mutta se tavallisempi valkoinen lanka olisi ollut vieläkin tylsempi vaihtoehto!

Tsekkaa tutoriaali paperikorin tekemiseen ja punomiseen esim. täältä: Design Sponge / Recycled paper basket.

Tähtisadetta.

Nyt kuulkaa tuikkii tähtöset uusissa korvakoruissa! Tein ihan parhaat viiden tähden pikkujoulukorvakorut!

Valmistus oli helppoa ja nopeaa - pätkät ketjua, toiseen päähän koukut ja matkan varrelle välirenkailla tähtiä.

Ja mistä tähdet sain? Tästä Gina Tricotin kaulakorusta (19,95e, alehinta 2e!). Jo ostopäätöstä tehdessä tiesin, että hajoitan kaulakorun osiin. Ostin kahden euron hintaan myös korvikset ja ne menee sellaisenaan käyttöön.

Purkaminen otti aikansa, mutta vau kuinka paljon sain erilaisia osia! Strasseja, ketjuja, tähtiä, välirenkaita..

Tämä on hyvä malliesimerkki siitä, kuinka alekoruja ja kirppiskoruja kannattaa katsoa sillä silmällä: mistä osista koru on tehty ja mitä siitä saa, jos sen purkaa osiin ja olisivatko osat näin kierrätettynä edullisempia kuin uutena ostettuna? Olen varma, että näitä kaikkia ei olisi millään saanut ostettua irrallisena alle kahden euron.

Ja sen lisäksi, että tein tuikkivat korvakorut, tein myös yhdestä tähdestä pikkusievän kaulakorun arkeen.

Lopuksi vielä vinkki: elä heitä menemään näitä kaupan "taustamuoveja", vaan ne voi hyödyntää korujen säilytyksessä joko ripustamalla seinää vasten tai laittamalla laatikkoon pystyyn. Taustat voi vaikka päällystää mieleiseksi paperilla, kankaalla tai pitsillä (johon on hyvä pujottaa korviksia useampikin pari). Myös näin lähestyvän lahjabuumin alla ne voi uudelleen käyttää itsetehtyjen korujen taustapahveina - kunhan ainakin silloin on hyvä peittää kaupan logo piiloon.

Virkattu kauluskoru.

Joskus näin kylmän vuodenajan aikaan inhottaa pitää metallisia tai muovisia kaulakoruja, jotka tuntuvat jo ajatuksena liian kolkoilta ihoa vasten. Aina on siis kiva tehdä joku kivasti "lämmittävä" koru esim.virkaten.

Vähän lankaa ja siitä se sitten lähti. Vähän piti muodon vuoksi ottaa mukaan metallia. Eli perusideana oli lähteä vain virkkaamaan silmukoita ketjun laitaa pitkin ja kierros kierrokselta vähän kaventaa, jotta suiro taipuu luontevampaan muotoon pyöreän kauluksen tapaan. Mutta huomaatteko siinä pienen twistin?

Tein kerrosten väliin leveämmän tähtisilmukka-rivistön (tai minusta nuo menisivät myös kukista). Mallia silmukoiden virkkaamiseen katsoin täältä (tosi selkeät ohjeet!): eilen tein, jossa hanne oli tehnyt samoilla silmukoilla tiskirätin. 

Kiva oppia välillä uusia silmukkamalleja, ettei tule aina tehtyä niitä ainaisia pylvässarjoja. Kokeilehan sinäkin!

EDIT // 400! Bloggerin kautta tätä blogia seuranneeksi on klikannut jo huimat 400 lukijaa! Eihän tässä voi kun vähän tuulettaa ja hihkasta: vautsivauvau! Kiitos kaikille ja tervetuloa mukaan kaikki uudet lukijat!