DIY: muistikirja (vanhoihin kansiin)

Vihkoja, muistikirjoja, listoja - ihanaa!

Kuinka monta postausta olenkaan aloittanut kertomalla, että tykkään edellä mainituista asioista? Osaa jutuista pitää vain saada kirjoittaa tai piirtää paperille. Ja koska paperi pitää käyttää visusti, ei sitä turhia tuhlailla. Siksi, kun olin kaupoilla valikoimassa mukamaste uutta muistikirjaa erääseen projektiluonteiseen ideointiin, päätin et enkä osta, teen sen itse. Ennenkin oon tehnyt!

Ja kotona odottelikin sopivasti talteen revityt muistikirjan kannet. Että vanhat kannet, uudet sivut!

Ja vaikka montaa erilaista tee-se-itse-vihkoa ja -muistikirjaa olen tutoriaalin muodossa täällä esitellyt, menköön vielä tämäkin, jos vaikka joku innostuisi myös näin syksyllä tekemään vaikkapas opintoihin tai harrastukseen uutta muistikirjaa. Niin monenlaisia voi tehdä itse!

DIY: Muistikirja (vanhoihin kansiin)

Mitä tarvitset? Paperia. Ihan tavallinen paperi käy. Voit myös käyttää värillisiä, kuviollisia, ruudullisia - kaikkia vaikka sekaisin! Vanhan muistikirjan kannet. Sivut lähtevät kyllä kansista irti, kun kunnolla nykäsee selkämyksestä irti. Ompelulankaa, terävä ja isohko neula, liimaa ja sakset.

1. Leikkaa ja taittele

Taittele ensin arkit kahtia. Ihan jokainen erikseen, jotta ei tule vinoja sivuja. Tarvittaessa leikkaa pienemmäksi. Itse otin leikkurilla jokaisen taitetun arkin ulkosivusta leveyttä vähän pois, jotta sivut ovat kansia selkeästi kapeammat. Miksi? Syy löytyy postauksen lopusta.

Niputa arkit ohkaisiin nippuihin sisäkkäin. Yleensä 4-5 arkkia on ollut hyvä paksuus. 

2. Pistele niput

Avaa nippu ja pistele taitoksesta reikiä esim. 2-3 cm välein pehmeää alustaa vasten (silityslaudalla vaikkapa). Viivottimen kanssa menee turhaa aikaa, joten voit käyttää paperisuikaletta apuna. Merkkaa suikaleeseen pistoskohdat, joten pistely nopeutuu. Et töki neulaa turhaan viivotinta vasten, eikä tarvitse asemoida tai tarkastella cm-välejä.

3. Ompele niput

Sitten ompele nippu kerrallaan pistoista yhteen. Tee vain etupistoja, ensin yli ja ali toiseen suuntaan, sitten paluumatkalla vastakkaisesti. Tee solmu ulkopuolelle eli selkämykseen. Pienet langanpäät eivät haittaa, ne jäävät selkämykseen piiloon.

4. Niputa niput

Jos nippuja on reilusti ja muistikirjasta tulee ohutta vihkoa paksumpi, voit luoda vahvuutta muistikirjaan ompelemalla kaksi nippua ensin toisiinsa. Käytä samoja reikiä ja kulje nipusta toiseen. Tyyli on tässä myös vapaa ja vaiheen voi myös hyvin ohittaakin. En aina tätä tee itsekään.

5. Ompele selkämys

Nyt ota niput selkämyksistä yhteen ja ompele lankalenkkien kautta niput yhteen. Voit vetää siksakkina tai ristikkäin (kuten tässä ohjeessa). Pääasia et niput pysyvät tasaisen napakkana yhdessä. Ompeleita ei voi tehdä liikaa. Parempi enemmän kuin vähemmän, jotta niput pysyvät käytössäkin yhdessä.

8. Liimaa kannen selkään

Liimaa (paperipuikko on hyvä) selkämykseen ensin leveä suikale (voit käyttää myös teippiä kuten tässä ohjeessa). Se saa tulla selkämyksen yli reilusti. Sitten levitä kosteaa liimaa eli askarteluliimaa muistikirjan selkämykseen. Paina sivut selkään ja liimaa (paperipuikolla) ekat ja vikat sivut kanteen kiinni. Paina kirja kiinni ja anna kuivua, tarpeen mukaan voit käyttää painoa tai puristimia. Älä avaa muistikirjaa ees taas ennen kuin selkämys on kunnolla kuivunut.

Ja se on valmis!

Vanhat kannet, uudet sivut! Ja tässä näkee syyn miksi halusin sivuista kapeammat: kirjaa käyttäessä voi sivuun laittaa muistilappuja ja teippejä merkeiksi ilman, että ne tulevat kansien ulkopuolelle! Näin ne pysyvät mukana, jos vaikka muistikirjaa pitää laukussa. Eivät merkit irtoile ja tuhraannu läjään.

Tästä tuli niin hyvä. Ja oli nollabudjetin muistikirja!

Katso myös nämä postaukset:

Tee-se-itse-vihot ompelukoneella

Kuinka kierrätät osittain käytetyt muistikirjat uusiksi vihoiksi

Pienestä muistikirjasta uusi

Vanhasta kalenterista uusi muistikirja

+ Tulostettava viikkopäivyri

+ Tee-se-itse-budjettivihko

Kosmetiikan kierrätystä osa 3

Kosmetiikan kierrätysideoista osa kolme! 

Tämä jatko-osan jatko-osa keskittyy kosmetiikan koteloihin, pulloihin ja pakkauksiin - mitäs niistä sais irti ja mihin niitä voisi uusiokäyttää jo ihan myös sellaisenaan? Seuraa paljon putsaamista ja pesemistä - koska se on a ja o, sen jälkeen kaikki on mahdollista.

Ks. postaussarjan osa 1 & osa 2

Kosmetiikan kierrätystä: Meikkikotelot

Tämä on vähän toistoa edellisiin, mutta kertaus on opintojen äiti: pese ja kuivaa. Kaikki kotelot saa kyllä tyhjäksi tavarasta. Jos se on ehjä, kuten luomivärikotelo, käy se myös vaikkapa matkakäyttöön. Pistä siihen päiväreissun verran nokareet kasvovoidetta. Tai tyhjennä siihen huulirasvahylsyn lopusta jämät. Tai yhdistä useamman huulipunan jämät yhteen koteloon, yksi väri jokaiseen nurkkaan. Siinä on vaikka käsilaukkuun monet huulipunasävyt mukana kompaktissa koossa.

Kosmetiikan kierrätystä: Muoviset pikkurasiat

Kaikki muoviset pienet purnukat ovat parhaista parhaimmat matka- tai jämäkäyttöön! Käsirasvaa käsilaukkuun? Oi, jes, tursaus koteloon ja menoksi. XL-kokoisesta shampoopullosta vain vähän mukaan yökylään? Oi, kyllä vain se onnistuu! 

Eli tässäkin toistan: pese ja puhdista. Pyyhi paperilla rasvajämät, pese tiskiaineella ja kuivaa. Helppoa! 

Kosmetiikan kierrätystä: Lasiset voiderasiat

Jos voit uutta ostaessa valita kahdesta materiaalista niin valitse aina lasi. Se on aina parempi valinta mitä muovinen. Ehkä raskaampi, ehkä helpommin rikkoontuva. Mutta kopsahtaa se muovinenkin halki, tai hapertuu ajan myötä. Ja pieni rasia ei lasinakaan paljoa paina. Lasisessa on se hyvä puoli, että se on helpompi puhdistaa. Voit vaikka laittaa tiskikoneeseen. Itse pesen usein rasioita myös kattilassa. Siinä samalla hoituu samalla kaikkien pöpöjen sterilointi helposti ja nopeasti.

Tässä (vanhassa) kuvassa on itse tehtyä (ja jo aikoja sitten loppunutta) kehäkukkavoidetta. Tein sen yrttivoidekurssilla ja siellä erityisesti vinkattiin, että kosmetiikkasäilytyksessä on aina lasi muovia parempi valinta. Lasipurkki on kasvovoide, jonka sain lukio-ikäisenä. Eli ihan jäätävän kauan sitten. Edelleen ehjä ja edelleen käytössä, vaikka kansi onkin jo vähän rupsahtanut vanhetessaan.

Kosmetiikan kierrätystä: Isommat muovipurkit

Vastaavat kooltaan isommat muovipurkit siirtyvät helposti pesun jälkeen mihin vain pientavarasäilytykseen. Voi toki laittaa muovinkeräykseenkin, mutta löytyisikö uusiokäyttöä vaikkapa käsityötarvikkeille? Jos ei muuta niin muovipurkissa on ainakin hyvä sekoittaa maaleja, liimaseoksia (eli liiman ohentamista vedellä) tai levitettäviä massoja. Aina on hyvä olla hollilla sellaista käyttöä varten purkki tai pari.

Kosmetiikan kierrätystä: Muovipullot

Oli se sitten shampoo- tai misellivesipullo, voi senkin tiskata puhtaaksi! Etiketti pois ja pullo on valmis uusiokäyttöön. Pulloa ei tietenkään voi käyttää mihinkään elintarvikkeisiin liittyvään, mutta siihen voi vaikkapa laimentaa vahvaa siivoustiivistettä tai laittaa etikkaa (esim. pyykkietikka). 

Kosmetiikan kierrätystä: Pipettipullot

Nämä ovat kinkkisempiä pulloja kierrättää. Mutta kunnon pesu ja sen jälkeen voi tahtomalleen tökötille testata: onko koostumus oikea, jotta sen saa imastua pipettiin ja puserrettua pipetistä ulos? Tällä pullolle ei tällä erää löytynyt käyttöä, mutta jätän varalta talteen.

Kosmetiikan kierrätystä: Dödöt

Olen alkanut siirtymään ei-muovisiin-dödöpakkauksiin, mutta mies käyttää perinteistä dödöä ja näiden muovikos se kovasti harmittaa. Tajusin kuitenkin (nyt vasta!), että saahan tuonkin auki!

Pienten saksien kärki reunan ja pallon väliin ja PLOP. Dödöpallo lähtee yllättävän helposti pois. Samalla voi muuten järkyttyä: dödö ei koskaan ole niin lopussa mitä luulee - sisällä on aina vielä vähän jäljellä!

Mutta mitäs tehdä sitten poistetulle pallolle ja pestylle dödöhylsylle?

Pallon voi kierrättää. Olen nähnyt dödöpalloja kuusenkoristeiksi muutettuna. Jos kerää paljon palloja, kukapa estää niistä (valo)pallonauhan tekemistä? Hyväntuoksuinen dödö pallo toimii jo itsessään jonkin aikaa tuoksupallona. Tuo pallo on muuten yllättävän kova, kävisiköhän se myös pingispallona tai muussa pikkupallopelissä?

Ja entäpä hylsy?

Se kuuluu joko muovinkeräykseen tai sitten..

..entäpä jos laittaisitkin sisälle jotain uutta, työnnät pallon kiinni ja otat uusiokäyttöön? Mietin toimisko? 
Ja sehän toimii! Laitoin sisällä kylmägeeliä. On muuten helppo levittää, eipähän tarvitse sotkea käsiä ja saada hölmöläisenä kylmägeeliä silmään (kohtalontovereita? Kauhea kokemus!). Pallo myös hieroo kivasti, joten plussaa sekin. Toimisin muuten varmaan siis myös ihan matkakokoisena hieromavälineenä (ja sisälle hierontaöljyä?).

Loppuun kevennys..

Kun kaikki ei mene kuten luulisi! Kuten aiemmin mainitsin, pesen usein kerralla pieniä kosmetiikkapurnukoita ja laitan ne kattilaan kevyen tiskauksen jälkeen, jotta lähtee kaikki mahdolliset pöpöalut ja hajut pois. Kaikki muovipullot ja -purkit eivät aina selviä kattilapesusta vaan ne kutistuvat. Näiden koosta lähti noin puolet pois. Oikealla suihkeosa, jonka olisi pitänyt mahtua sisään, mutta piloille meni.

Mutta onneksi se ei ihan hirveästi haitannut! Säilytin suihkeosan ja kas, ei mennyt kauaa siihen, kun huomasin yhden toisen osan sopivan siihen. Kierteet olivat just hyvät, suihkeen putkilonpituutta piti vain saksilla lyhentää. Tuli tosi kiva, pieni matkasuihkepullo!

Eli postauksen pointti tiivistettynä: älä heitä roskiin, vaan puhdista ja uusiokäytä.

Jos sinulla on aiheeseen sopiva vinkki niin kommenttiosasta on vapaa, kuulisin vinkin mielelläni!
 

Taidetta koiran kanssa vol 2

Taas maalataan!

Nimittäin koiran kanssa. Coran kanssa tehtiin uusi pikkuruinen taulu, ihan niin kuin lahjaksi äidille (kun mitäs meni aikaisemmin keväällä sanomaan: "mulle kans tuollainen!"). Tehtiin eka taulu Coran kanssa meille kotiin alkuvuonna ja nyt sitten maistro pääsi uudelleen hommiin.

Ks. Taidetta koiran kanssa vol 1

Homma menee pähkinänkuoressa näin: tursataan maalia canvaspohjalle. Levitetään koiran herkkua* pussin päälle. Taulu pussiin ja annetaan koiran lurputella herkku pois. Samalla maali siirtyy minne siirtyy. Lopuksi taulu pussista pois ja lopputulos on valmis. Voi itse päättää haluaako sormin mahdolliset aukkokohdat täyttää (eli ihan vain levittää viereistä maalia niin että valkoinen menee umpeen) ja haluaako kenties maalata canvaspohjan reunat myös. Itse vedin ne ylimääräisellä pinkillä.

*Maapähkinävoi on aika hyvä töhnä pussin päälle. Tähän levitin viiliä, koska se ei ole niin kaloripitoista mummokoiralle. Viili oli vähän liian kevyttä ja sitä piti levittää uudemman kerran, jotta maalit kunnolla levisivät muovin alla.

Aika paljonhan sitä voi säätää sen mukaan lopputulosta mihin alkujaankaan maalia laittaa pohjalle. On silti hauska nähdä mihin suuntaan se väri leviää eli mihin suuntaan koira kieltään työntää. Tässä nimittäin tavoittelin saada taulun yläosaan tuota violettia hallitsevaksi, mutta pinkki levisi ja violetistakin tuli enemmän purppura. Samoin sininen vähän katosi vihreän alle. Kultainen levisi hauskasti ja antaa kuultoa. Taulu välkehtiikin valossa aika kivasti, koska useassa oli jo itsessään helmiäistä mukana.

Lisäsin niittipyssyllä ja jämälangalla taakse ripustuslenkin. Jos vaikka pääsisi johonkin nurkkaan esille.

Lopuksi pieni paketointivinkki!

Yritän kovasti harjoitella 100 % kierrättäen paketoimista. Käytetty silkkipaperi sekä lahjapaperi (paperinkierrätykseen sopivaa, ei sis. muovia) uusiokäytössä. Pienet rypyt eivät haittaa. Mutta teippi haittaa, koska muovi! Joten tällainen viisto, kulmat ylös ja taitteelle -paketointi ilman yhtään teipin palaa. Ympärille jämälankaa ja pisteeksi iin päälle nätti tarra kalenterin välistä kuleksimasta.
 

3 x ison purkin kierrätys

Purkki, pikkuämpäri vai suljettava muoviastia? Millä tuota nyt kutsuisi. Sanon nyt isoksi muovipurkiksi. 

Ja tämä on postaus erilaisista ideoista miten kierrättää vastaava purnukka! Kolme ideaa: viiden minuutin idea, vartin kierrätys ja noin puolen tunnin projekti! 

Lähtötilanne oli tässä. Kolme toistensa kaltaista muovista purkkia, joita en ole hennonnut heittää pois. Ehjiä ja hyviä säilytykseen. Mutta niiiiiin kovin rumia sellaisenaan. Ei mitään silmäniloja ei laisinkaan.

Purkin voisi päällystää hyvin erilaisin tavoin. Itse päätin, että käytän näihin nyt vain ja ainoastaan uusiokäyttöön lähteviä matskuja tai muista kässäprojekteista jääneitä jämiä. Eli toteutus täysin 100 % kierrättäen (kuumaliimaa mukaan laskematta).

Joten here-we-go, KOLME IDEAA:

3 x ison purkin kierrätys:
5 minuutin idea

Askartelubetonipurkki muuttui viidessä minuutissa pelkistetyn yksinkertaiseksi säilytyspurkiksi. Etiketti lähti ihanasti yhtenä kappaleena eikä jättänyt jälkeensä liimatahraa. Jäljelle jäi kiva harmaa pinta, joka ei mielestäni mitään päällystystä tarvinnut. Pienet valkoiset rivat kylkiin ja avot, valmista!

Näin sen tein:

"Porasin" ensin isojen saksien kärjillä reiän yläreunaan. Reikä on hyvä alku, josta saa leikattua reunan pois. Ensin kannattaa leikata laidasta niin, että jättää vielä 1 cm varaa tahdottuun leikkausrajaan. Kun saa paksumman reunuksen pois, muovi on joustavampaa ja sen helpompi leikata tasaisesti. Viivottimella ja kynällä kannataa merkata leikattava kohta, jotta purkin suusta ei tule vino.

Ripoja varten merkkasin ensin ison neulan kärjellä paikat. Sitten porasin pienillä, terävillä saksilla pyöreät reiät (isoilla olisi voinut lohjeta liiaksi). Työnsin nyörinpalat (uusiokäytettyä jämää ison lahjakassin kantohihnoista) reikiin ja tein solmut purkin sisäpuolelle. Nyöri oli muovia, joten päät pystyi vielä sytkärillä "sulattamaan" niin solmunpää eivät rispaannu.

Säilytyspurkki pääsi eteiseen. Naamioituu aika hyvin hyllytasolle, eikö? Siitä tuli koirankakkapussien paikka. Eivätpähän enää pyöri hyllytason reunalla ja siitä alas. 

Kahvipussikorit ovat mittatilaustyönä äidiltä. Niissä ovat paperinkeräys, kauppakassit, sateenvarjot ja muu eteisen sälä hyvässä järjestyksessä. Lattian muoviämpäri on koiran hihnan paikka. Se on myös itse tehty prodepurkista, ks. postaus tästä. On kyllä ollut kestävä kierrätys, se on ollut monessa paikkaa säilyttimenä!

3 x ison purkin kierrätys:
15 minuutin idea

Partaäijäpurkki eli lempeämmin turkkilaisen jogurtin purkki sai ylleen vähän enemmän vaivannäköä. Tuossahan ei ole etikettiä mitä ottaa pois, joten purkki oli päällystettävä jollain. Meinasin ensin kangastilkulla, mutta se ei jotenkin luonnistunut. Valitsinkin sen sijaan korkkia!

Näin sen tein:

Leikkasin yläreunan pois kuten edellä olevasta purkista. Sitten pätkin korkkiteipin suikaleita purkin pituisiksi paloiksi. Teippasin suikaleet purkin kylkeen vähän limittäin. Suikaleet olivat jostain kokeilusta ylijäämää, en edes muista mistä. Nyt sain ihanasti käytettyä ne johonkin järkevään ja kivaan projektiin. 

Lopuksi lisäsin pohjaan kuumaliimalla puuhelmet. Nekin olivat toisesta työstä irti vedettyjä ja koska niissä oli vanhaa liimaa kiinni, ei niitä ole voinut moneen muuhun käsityöhön käyttää. Tähän sopivat just loistavasti.

Tästä ei tullut säilytyspurkki vaan kukkaruukun suoja. Sisälle solahti ruma kukkaruukku ja mököttävä* muratti. Lämminhenkinen korkkipinta, mukavat puuhelmet ja pieni vihreys saa tuoda eloa tuohon kovin kylmään elektroniikan täytteiseen kulmaan.

*Mököttövä siksi, että sen kaikki muut kaverit kuoli. Yritin pelastaa muratin kasvattamalla pistokkaaseen juuret ja istuttamalla sen uudestaan. Katsotaan elpyykö. Murattia mainostettiin minulle helppona kasvina, mutta my ass. Sehän heittää veivit, kun vain kävelee sen ohi väärällä tavalla.

3 x ison purkin kierrätys:
30 minuutin idea

Sitten työläin muodonmuutos! Jos edelliset olivat melko pelkistettyjä ja minimalistisia muodonmuutoksia, tämä on sitten vähän enemmän boho. Ehkä ei ihan puoleen tuntiin ehtinyt, mutta aika lähelle kuitenkin. 

Näin sen tein:

Yläosa veks kuten edellä ja sitten kuumaliima käteen. Aloitin pohjasta ja kierritin ympärille paksua juuttinarua (jämää virkatusta juuttikorista, ks. postaus), sitten jämäpuutikkuja (osassa myös jotain liimatuhrua valmiiksi, mutta sehän ei haittaa, kun jäävät piiloon) ympärille ja muovireunan ylle pujottelin ohuempaa juuttinarua (sekin jämää em. juuttikorista).

Lopuksi pätkäsin ylimääräiset pituudet puutikuista pois, kun en halunnutkaan korista niin korkeaa. Liimalla lukitsin reunaan vielä viimeistelyksi valkoista makrameejämää. Pisteeksi iin päälle, jämien jämistä tein ison tasselin purkin eteen.

Säilytyskoriksi sekin pääsi laukkujen alle. Vaihdan välillä tiheäänkin laukkua ja niiden sisältöjä. Tähän koriin on nyt hyvä tipauttaa laukusta turha kyydistä pois. Eivät jää eteistasolle pyörimään vaan pysyisivät koordinoidusti tästä yhdestä korista.

Mistä muodonmuutoksesta tykkäsit eniten? 

Puikot järjestykseen: 2 vinkkiä

Edellisessä postauksessa oli vinkki ompelijoille (ks. ompelukoneiden neuloille tyyny) ja nyt samalla linjalla niksi neulojille!

Lyhyt virsi kaunis: Kuinka laittaa puikot järjestykseen? Seuraa kaksi vinkkiä!

Erityisesti pyöröpuikot ovat aina tuottaneet vaivaa. Käytän niitä harvoin eikä niitä paljon ole, mutta silti ne edustavat ainaista sotkumyttyä, joka ei alkuunkaan houkuttele aloittamaan minkään sortin pyöröneuletta.

Monenlaista pyöröpuikkojen säilytystapaa olen kokeillut. Seinällä lokeroissa, niputettuna laatikkoon.. Mikään ei ole ollut kuitenkaan mieluinen, joka olisi jäänyt käyttöön pidemmäksi aikaa. Sittemmin kokeilin vinkkiä laittaa puikot pienen kansion kansiotaskuihin. Olikin sopivasti pieni kansio vapaana. 

Mutta tämäkin oli jotenkin huono. Eihän puikot halunneet pysyä taskuissa sisällä!

Jos taskusysteemi muuten toimii, mutta ongelmana on puikkojen pois holahtaminen - tehdään taskuihin tulppa!

Laita pyöröpuikot kansiotaskuihin ja..

..taittele taskun leveydeltä paperia sisään ja kas, ongelma on ratkaistu. 

Samalla merkkasin myös tarralla puikon koon ja pituuden. Ettei tarvitse arpoa mikä oli mikä. Tarra lähtee hyvin taskun pinnalta pois eikä jätä siihen jälkiä. Saman asian voisi tehdä myös vaalea, päälle kirjoitettava washiteippi.

Tästähän tuli yksinkertaisen nerokas säilytystapa. Ei haittaa, vaikka kansio menisi nurin - puikot pysyvät taskuissa. 

Sain myös kivasti niputettua kaikki pyöröpuikot kansioon järjestyksessä pienemmistä suurimpaan. Ah, kyllä kontrollifriikki nauttii, kun kaikki on pilkulleen järjestyksessä. Helpottaa huomattavasti kynnystä aloittaa pyöröneule (sen kerran vuodessa kun pyöröpuikkoa tarvitsen käyttää, hah).

Toinen vinkki!

Entäpä lyhyet sukkapuikot? Ne ovat aina olleet myös yksi murheenkryyni, sekaisin ja satunnaisissa nipuissa missä sattuu. Jonkinlaista järjestystä olen yrittänyt pitää kuminauhoilla, mutta sekään ei ole loputon ratkaisu. Kuminauhat löystyvät tai hapertuvat helposti.

Sitten totesin: puikotin.

Puikotin eli puikkojen ympärille kevyesti ja helposti pingotettava kuminauha (päissä vaikkapa nahasta "taskut") toimii sekä käytössä että käyttämättömänä puikkojen säilytyksessä kätevänä kaverina.

Tein ekan jo vuosia sitten (ks. pikainen tutoriaali vaihekuvineen) ja nyt tein niitä lisää. Samalla sattuman kautta huomasin, että kuminauhan voi ommella vain sivuistaan nahkaan, jolloin taskuista tulee kaksipuolisia - kuminauhan kummallekin puolelle mahtuu puikkoja! 

Kaikki pikkutarpeet ja puikot solahtavat kivasti avattavaan puulaatikkoon (jossa oli lahjaviini sisällä). Harmi, että pituus ei ihan riitä pitkille puikoille, ne ovat erikseen purkissa pystyssä hyllyn pääällä. Eikö muuten ole aika soma tuo pieni "Count on me" -metalllirasia? Siinä on sisällä silmukkamerkkejä!

Psst! Kiinnostaisivatko myös nämä: DIY-WPI-mitta / 3 x pieni lahja neulojalle
 

Ompelukoneen neuloille tyyny

Huhheijaa.

Sitä oltiin pienessä reissussa perheen parissa ja sen päätteeksi sain (junasta?) kotiin tultua oikein mukavan vatsapöpön (koranaa ei onneksi ollut, kävin testissä). Yksi yö meni vessan lattialla, muut pedissä voimattomana kuumemittarin kanssa. Siinä vaiheessa, kun Netflix oli sulattanut jo aivot, kirja oli luettu ja kädet vaativat jo jotain hommaa, tein sitten tällaisen.

Se on ompelukoneen neuloja varten.

Ajatus ja tarve lähti aiemmin tästä.

Mulla on vähän ongelmia ompelukoneen neulojen kanssa. A) saatan ostaa niitä "varmuuden vuoksi" muistamatta oliko kotona vai ei. B) varmuuden vuoksi ostamisen takia, laatikkoon kasautuu tyhjiä, täysiä ja kaikkea siltä väliltä olevia neulakoteloita. C) kaaos on valmis.

Plus se suurin miinus, etten ikinä muista mikä neula on koneessa just nyt. Ja sitten oikeastaan en aina edes välitä, vaan saatan ommella sillä ja todeta jälkeen että tulipas huonoa jälkeä väärällä neulalla. Tyhmää, tiedän.

Joten kokeilen avuksi tällaista pientä neulatyynyä.

Idean otin joskus muistilohkoon Facebookin kässäryhmästä, jossa joku oli tehnyt hienon vastaavan konekirjonnalla. En muista kuka sen teki ja mistä ryhmästä idea edes oli. Joten creditit nyt puuttuvat inspiraation antavalle taholle. Mutta tällainen siitä sitten tuli.

Ihan perus normineulat, jerseyn neulat ja sitten super stretch -neulat. Muitakin on (kuten nahkaneulat), mutta niitä en ikinä jätä käytön jälkeen koneeseen vaan palautan ne koteloon. Tyynyyn vois myös nuppineulalla laittaa merkin ruutuun et mikä neula on koneessa käytössä.

Eikä siinä mennyt ihan kaikki nappiin (joo seliseli). Sen verran oli voimaton olo, että ajattelin tämän kirjomisen olevan ihan mukava pieni käsityö kipeänä. Numerot ja kirjaimet tein käsin, viivat koneella (ja kas olikin säädöt ja varmaan se neulakin taas väärä). Vähän kaikki vinossa ja sinnepäin. Pikkukuumetta oli vielä mittarissa, joten piti ihan pinnistellen miettiä, että mikä kirjain tuli super-sanassa P:n jälkeen? On ihme, että kirjoitin kirjailin lopulta sanat oikein.

(Ja nyt muuten vasta tajuan, että olisihan tyynyyn voinut vetää helposti koko taulukon myös tekstiilitussilla?)

Vinkkuran minityynyn laitaan lisäsin pienen napillisen lenksun (mistä lie olen saksinut talteen), jotta tyynyn voi myös ripustaa suoraan rautamuoriin kiinni niin tyyny ei lähde pyörimään pitkin pöytää. Jos tyynyssä ei ole neulan neulaa niin sitten voi sen sujauttaa ompelupöydän vetolaatikkoon neulalaatikoiden joukkoon.

Pienen kirjailutyön jälkeen pyörittelin myös kirjailulangat järjestykseen. Tässä lähtötilanne.

Ja lopputulos! Ah, kuinka ovat kaikki nätissä värijärjestyksessä. Tykkään, kun kirjailulangat ovat kartonkipalasten ympärillä. Tämä olikin mukavaa aivot narikkaan -pyörittelyä kipeänä.

Mutta entäs nämä tyhjät kotelot?

Oletteko keksineet näille jotain kierrätyskäyttöä?

Pstt! Katso myös tämä postaus: Viisi vinkkiä; Pieniä apureita ompelijalle