Ei, se ei ole napatoppi vaan urheiluun tarkoitettu yläosa esimerkiksi lenkille hupparin alle. Topin saumat muistuttivat tyypilliseen tapaan enemmän aaltomaisia spiraaleja kuin suoria, vastakkaisia laitoja. Eikun painajaisten toppi poikki, helma irti ja uusi "resori" tilalle.
Nyt topista tuli taas hyvä. Olinkin kaivannut vastaavaa painijaselkäistä, reipasta toppia urheiluun.lauantai 30. heinäkuuta 2011
Painajaismainen painijantoppi.
Alunperin piti ommella jotain uutta ja kivaa illaksi, mutta päädyinkin tekemään jotain ihan muuta.
maanantai 25. heinäkuuta 2011
Kotikosmetiikkaa.
Tee-se-itse-purkit kotikosmetiikalle. Ollaan asteen enemmän luomuja ja ekologisia, tehdään purnukat itse muun muassa vanhoista eri mallisista lasipurkeista. Kastike- ja säilykehyllyltä löytyy!
Rasvapurkkejakin voi hyödyntää kerrasta toiseen ja kolmanteenkin. Näistä on jo etiketit irroitettu.
Puhdista purkit huolellisesti, ettei niihin jää muhimaan pöpöjä. Jos tiskikonetta ei ole, keitä purkit tilkassa tiskiainetta niin etiketitkin irtoaa leikiten. Lopuksi kunnon huuhtelu.
Kuivaa puhdistetut kannet ja purkit. Käytä puhdasta keittiöliinaa tai - pyyhettä kuivaamiseen.
Askertele mieluisat etiketit ja kiinnitä ne vaikka liimalakalla. Koristele myös rumat kannet.
Tässä osa omia etikettejäni: scrub = kuorinta, kuivashampoo ja ihoöljy.
Sitten täytä purkit. Netistä löytyy paljon kotitekoisen kosmetiikan ohjeita. Minä menin alimman aidan alta ja laitoin esimerkiksi yhteen purkkiin kahvinporoja (+suihkushampoo=kuorinta), toiseen oliiviöljyä (puhdistus- ja kosteutusöljy) ja kolmanteen sokerin ja suolan sekoitusta (+öljyä=kuorinta).
Rasvapurkit täytin purnukka- ja tuubijämillä, jotka isoina pakkauksina vievät kylpyhuoneen kaapissani turhaa tilaa. Eikun lotionit ja tökötit purkkiin ja kas, sai jämät käyttöön ja kaappiin tilaa.
Kymppiniksi: leikkaa aina kaikki tuubit poikki ja kaavi loput jämät pois. Vaikka kuinka olisi luullut käyttäneensä rasvan loppuun, kyllä sitä aina on tuubin seinämillä hämmästyttävän paljon.
Nämä pikkupurkit ovat hyviä, olen jemmannut niitä itseltäni ja äidiltäni vuosien ajan jo. Vie vähän tilaa, mahtuu käsilaukkuunkin, helppo ottaa matkalle mukaan ja ovat uudelleen käytettävissä.
Tässä valmiita purkkeja. Pinkki on silkkipapaerilla päällystetty ja se kiiltää, koska viimeisin lakkakerros ei vielä ehtinyt kuivahtaa. Ruutukantinen pilttipurkki on kyllä suosikkini, se on niin soma!
Rasvapurkkejakin voi hyödyntää kerrasta toiseen ja kolmanteenkin. Näistä on jo etiketit irroitettu.
Puhdista purkit huolellisesti, ettei niihin jää muhimaan pöpöjä. Jos tiskikonetta ei ole, keitä purkit tilkassa tiskiainetta niin etiketitkin irtoaa leikiten. Lopuksi kunnon huuhtelu.
Kuivaa puhdistetut kannet ja purkit. Käytä puhdasta keittiöliinaa tai - pyyhettä kuivaamiseen.
Askertele mieluisat etiketit ja kiinnitä ne vaikka liimalakalla. Koristele myös rumat kannet.
Tässä osa omia etikettejäni: scrub = kuorinta, kuivashampoo ja ihoöljy.
Sitten täytä purkit. Netistä löytyy paljon kotitekoisen kosmetiikan ohjeita. Minä menin alimman aidan alta ja laitoin esimerkiksi yhteen purkkiin kahvinporoja (+suihkushampoo=kuorinta), toiseen oliiviöljyä (puhdistus- ja kosteutusöljy) ja kolmanteen sokerin ja suolan sekoitusta (+öljyä=kuorinta).
Rasvapurkit täytin purnukka- ja tuubijämillä, jotka isoina pakkauksina vievät kylpyhuoneen kaapissani turhaa tilaa. Eikun lotionit ja tökötit purkkiin ja kas, sai jämät käyttöön ja kaappiin tilaa.
Kymppiniksi: leikkaa aina kaikki tuubit poikki ja kaavi loput jämät pois. Vaikka kuinka olisi luullut käyttäneensä rasvan loppuun, kyllä sitä aina on tuubin seinämillä hämmästyttävän paljon.
Nämä pikkupurkit ovat hyviä, olen jemmannut niitä itseltäni ja äidiltäni vuosien ajan jo. Vie vähän tilaa, mahtuu käsilaukkuunkin, helppo ottaa matkalle mukaan ja ovat uudelleen käytettävissä.
Tässä valmiita purkkeja. Pinkki on silkkipapaerilla päällystetty ja se kiiltää, koska viimeisin lakkakerros ei vielä ehtinyt kuivahtaa. Ruutukantinen pilttipurkki on kyllä suosikkini, se on niin soma!
Semmoista tänään, eikun rentouttavaa kotikuorintaa tekemään!
Loppuun saamaani One Lovely Blog-tunnustus Nunnunkynsistä, kiitos paljon Nunnu!
Olen kuitenkin ilkimyssurkimus, koska en laita tunnustusta eteenpäin. Olen niitä, jotka katkaisi teininä muiden pitkään kiertäneet "lähetä tämä sadalle niin toiveesi toteutuu"-kiertokirjeet. Paha, paha bloggari, vanhat tavat tuppaavat esiin. Laitan kyllä sitten ensi kerralla - lupaan - mikäli joku minut vielä haluaa tunnustaa.
lauantai 23. heinäkuuta 2011
Siivoo vaatekaappis osa 5.
Siivoo vaatekaappis-sarjan pääteosa. Koostin aikaisemmin ja nyt eilen tehtyjä muutoksia sellaisille vaatteille, jota ovat olleet kivoja, mutta samalla niissä on ollut jotain häiritsevää. Eihän potentiaalisia lempparivaatteita kannata kirpputorille viedä, vaan muutetaan ne joksikin vielä kivemmaksi:
Esimerkkinä mekko, joka ennen lyhennystä oli raskaan oloinen. Lyhennetty mekko nähty myös täällä.
Esimerkki 2: Ostin alkukesän Gina Tricotin alesta trikoisen putkihameen, jonka kanssa kävely tuntuu teennäiseltä tipsuttelulta tai muuten vaan vaikealta. Päätin lyhentää moisen putkikortsun.
Jo helpotti! Hame on edelleen napakka, mutta ainakin sen kanssa voi jo liikkua normaalisti.
Esimerkki 3: jos lyhentäminen pelottaa, älä anna sille valtaa vaan anna mennä vaan. Uskalla leikata eka viilto niin kyllä se siitä menee. Jos jälkikäteen lyhentäminen ei tunnukaan hyvältä idealta, liitä leikattu osa takaisin tai muokkaa vaate uusiksi. Ei ole kiellettyä uudistaa jo uudistettua vaatetta, sehän on vain niiden kiertokulku entistä paremmaksi.
Esimerkki muokkauksen kiertokulusta: Nanson mekko, jota tuli muokattua kerran jos toisenkin.
Mekko oli kirpparilta ostaessa yli polvien, mutta leikkasin ja hapsutin. Sitten hapsumuoti meni ja leikkasin hapsut pois. (Uujeah, mitkä ferrarinpunaset sukkikset!)
Koska tuplaleikkaamisen jälkeen tunika tuntui jo napapaidalta, pidensin sitä lisäämällä helmaan (viime kesänä) puuvillaröyhelön. Jostain syystä puuvilla + trikoo ei natsannut enää silmään.Sitten päätin toteuttaa neljännen - ja toivottavasti viimeisen - muutoksen. Löysin alkuperäisen pois leikatun helman ja ompelin sitä puuvillan tilalle. Nyt on taas pituus ja materiaalit sopivat.
2. Kaventaminen. Kavenna housuja, hametta, mekkoa, paitaa. Yläosat ovat helpompia, vaatteen voi pukea nurinpäin päällensä ja ottaa tietyn verran jokaisesta saumasta sisään. Merkkaa nuppi- tai hakaneuloin ja ompele vanhan sauman viereen uusi sauma ja leikkaa ylimääräinen kangas pois.
Kavensin vanhoja housuja. Lahkeet pussitti, mutta eivät pussita enää. Päädyin pillimäiseen lahjemalliin, jotta voin käärässä lahkeet ylös ja pitää housuja esim.sukka + korkkari-kombon kanssa.
3. Avartaminen. Jos pääntie ei miellytä tai se tuntuu liian pieneltä, avarra sitä. Yllä olevan kuvan paita on itsetehty ja hyvin pidetty, mutta jotenkin pääntie tuntuu liian kuristavalta - ihan kuin resori pääntiekujassa olisi kutistunut, koska ei se alkujaan ollut lainkaan yhtään pieni.
Pääntie ennen. Taitoin pystysuunnassa paidan kahtia saumat vastakkain ja leikkasin resorin pois.
Pääntie jälkeen. Leikkaamisen jälkeen käänsin trikoota ja tein kujan, johon pujotin löysähköä kuminauhaa. Nyt pääntie ulottuu juuri hartialta toiselle ja look on aika ns.peasant-tyylinen.
4. Pääntien pienentäminen - sekin onnistuu. Ompele ja liitä kaulus, tee resoripääntie tai löydä joku muu ratkaisu. Esimerkiksi valko-keltainen mekko (yhdistetty toppi + ison tpaidan helma) sai piennyksen pääntiehensä - harmi, vain että en nyt mistään löytänytkään ennen-kuvaa.
"Hihat" roikkuivat ennen yli olkapäiden, mutta rypytyksen avulla nostin ne olkapäille. Tällöin suuri pääntie menee pienelle vesiputoukselle edestä ja (niskaan sidottavien nauhojen avulla myös) takaa.
5. Muuta, poista tai vaihda silmää ärsyttävä elementti.
Esimerkki 1: Paperipussi-tyylinen hame (tehty mekosta täällä), jonka paperipussimaisuus tympi.
Leikkasin vyötärön pois ja laitoin kuminauhaa tilalle. Voila ja se on ihan normaali hame.
Esimerkki 2: Neuletakki, jonka uudistin valkoisella trikoolla meni pesuissa lörtöksi trikookaitaleiden osalta, joten otin ne pois ja ompelin reunojen peitoksi (jäi rumat ommeljäljet) vanhan kangasvyön.
Esimerkki 3: Tein vuosia sitten miesten isosta flanellipaidasta omanlaisensa puseron, josta en sitten pitänytkään. Mikä ihme tuon frakkimaista pyllylepareen idea oli, hähtäh??
Tein puserosta boleromaisen jakun ja lisäsin helmaan kiristettävän nauhakujan. Kuvan oton jälkeen poistin myös trikoiset hihansuut - nyt ne voi käärässä ylös kivan rennosti käsivarsille.
6. Anna vaatteelle uusi käyttötarkoitus. Esimerkiksi lennossa vaihdettavat no-sew-vaihtoehdot: hameesta olkaimeton yläosa, maksimekosta lyhyt mekko esim. solmujen avulla, pitsiyöasut päivävaatteiksi kerrospukeutumisella, kellohelmaisesta maksihamesta poncho - kaikki tuttujajuttuja.
Mutta entäs jos vaatteen muuttaisi pysyvästi joksikin toiseksi? Äiti antoi aleostoksensa minulle "En tykännytkään, saat sen, tee siitä vaikka tyyny tai hame." Ja minähän tein, sen jälkimmäisen.
Rinnuksen rypytys jäi vyötäisille, kun leikkasin hihat pois ja tein kuminauhakujan vyötärölle.
Esimerkki 2: Melkein mistä vain paidasta voi tehdä hameen, jos sen leveys riittää lantion ympärille. Tein kitsahtaneesta hupparista minihameen. Minari käy löyhähelmaisten mekkojen alla napakasta alushameesta, joka varmistaa, ettei vahinkovilkkumisia tapahdu.
7. Yhdistä kaksi vähempää vaattetta toisiinsa luoden yhden tosi kivan vaatteen.
Esimerkki 1: Paperbag-hame ja lyhyt yläosa. (Hame esitelty myös täällä.)
Suoritetaan plussalasku: hame plus yläosa on yhtä kuin yksi kiva mekko!
Esimerkki 2: Tylsä trikoomekko. Se on niin vanha, että pitää ihan pinnistellä, jotta muistan mistä ja miten sen olen hankkinut. HM:n postimyynti? Vuonna....2004? Ja se oli alkujaan vitivalkoinen..? Ja nyt seitsemän vuotta myöhemmin se on hirmu tylsä, värjätty ja kirppismyyntiuhan alla.
Kirppismyyntiuhan alla oli myös blingbling-toppi, jonka yläosasta pidän todella paljon, helmasta en niinkään. Syntyi ajatus: jos tämän paljettiöveryyden yhdistäisi tylsään alaosaan..?
Tadaa! Olen tästä mielissäni, nyt blingbling toppi on mekko, eikä lainkaan liian överi, koska tylsän harmaa helma tasoittaa bling-ominaisuutta. Mekosta tuli oikein soma - ja jäljelle jäi vielä mekon niskalenkkiyläosa sekä topin helmaosa käytettäväksi johonkin muuhun projektiin - mahtavaa!
8. Koristeleminen. Kaikkea voi koristella ja kaikki keinot ovat siihen sallittuja. Tee printtejä, tee aplikointeja, tee helmikirjailuja, tee reikiä, tee rypytyksiä, tee laskoksia...vain taivas on rajana.
Itse tein puseroon (myöskin yhdistetty kahdesta paidasta) lettipääntien. Tuntui helpolta ja nopealta projektilta, kunnes päätin ommella letit käsin kiinni. Aaaargh - siinä meni niin kauan! Minäkö kärsivällinen, oi kyllä - pystyn tekemään mitä vain pitkäpiinaista hitaasti ja kärsivällisesti. NOT.
9. Värjääminen. Jos vaatteessa rassaa sen väri - värjää se! Markettien valikoima on hyvä, eikä värjäys vaadi sen suurempaa taitoa - senkun seuraa ohjetta värjäyspaketin kyljestä. Yllä oleva kuva on pilkahdus Madam B.C:n menneisyydestä. Vuosi...2005? Aika, jolloin hiuksetkin olivat vielä lyhyet.
Kun takki on noinkin vanha, se ei voi olla enää valkoisen puhdas edes pyykkituoreena. Värjäystulos (äiti värjäsi) oli hyvä ja tasainen - paitsi langat eivät ole ottaneet väriä. Harkitsen nappien vaihtamista, sillä metalli loistaa nyt vähän liiankin kanssa..
Toivottavasti saitte vinkeistä inspiraatiota! Aina ei tarvitse lähteä kirpparille hakemaan muokattavaa ompelumateriaalia, sitähän voi shopata omassa - siivotussa - vaatekaapissa luoden samalla jotain uutta.