Helppo karvaviltti.

Ajattelin ensin, etten näin tylsää juttua tänne tuuttaa, mutta tuuttaanpas silti. Se on karvaviltti. Ostin paikallisesta kangaskaupasta mukavan kokoisen palan ja vain käänsin reunat nurjalle. Silleenpäs sain sitten haluamani hiukan yleellisen tuntuisen pikkukarvaviltin. Kaupoilla en ole nähnyt kivan ohutta, joka ei olisi niin talvisidonnaisen oloinen.

Tästä lähempää näkee, että pinta on vielä kaiken lisäksi tähtikuvioinen. Ei ihan basic-viltti. Tuo pinta on myös ihanan silittää, lähes tulkoon terapeuttinen. Tämä on ollut nyt erityisen mukava viikonloppuna, kun kuume yllätti. Viltti sekä lämmitti että oli jotenkin lohdullinen.

Uusin ompelus.

Otetaas tähän väliin pieni vaateompelus. Ei mitään järisyttävän mullistavaa, mutta itselle tosi mieluinen ja mietitty.

Se on jonkinmoinen tunika, väljä malli, paksusta joustavasta ja hyvin laskeutuvasta sekoitekankaasta. En muista mitä se oli - vaikka myyjältä oikein erikseen kyselin sen ominaisuuksia! Mutta mieluinen on päällä ja yllättävän hyvin hengittää, vaikka ajattelin mututuntumalla, että tässäpäs matsku, jossa hikoaa heti.

Malli on osaksi kuin aikaisemmin tekemäni liito-oravaksi ristimäni yläosa (ks. postaus), mutta tässä tunikassa on lyhyemmät hihat, väljyyttä vähemmän ja vähän muotoon leikatut sivusaumat. Myös pääntie on pyöreämpi ja sirompi. Väljyyttä on sopivasti, menee tuollaisenaan, mutta myös vyön kanssa.

Ja tuo kuosi, tykkään tuosta kuosista tosi paljon! Se oli se syy miksi oikeastaan kiinnostuin tunnustelemaan ja kyselemään myyjältä koko kankaasta. Eikö muistutakin tuo kuosi fiilikseltään vähän Marimekkoa? Kuosi myös upottaa piiloon aika hyvin käsivarren puolessa välissä kulkevat olka- ja hihasaumat!

Mitäs te olette ompeleet?

DIY: Päällystetyt paspat.

Paspa, paspartuuri, passepartout, paspis. Toisin sanoen kuvakehys kuvan päälle. Taulussa se on isompi ja valokuvassa pienempi ja mitä yleisimmin valkoinen ja kehyksessä itsessään mukana tuleva. Näistä irtopaspiksista tuli mieleen vanha kikka tehdä pahvikehys itse - ja päällystämällä se kivaksi!

Eli homma lähti tästä: kierrätyspahveihin vähän suoraa mittaa ja keskelle aukot. Mattoveitsi oli kaverina. (Isoin kehys tohottaessa vähän taittui, joten sitä piti paikata ja vahvistaa - siitä johtuu laidan maalarinteipit.)

Sitten leikattu kehys päällystetään. Jos käyttää ohutta paperia, kannattaa etupuoli liimata puikkoliimalla - liian kostea liima vetää pinnan kupruun. Sitten leikataan ympäriltä ja sisältä turha paperi pois ja taitetaan laidat kääntöpuolelle, tässä voi jo käyttää kosteampaa liimaa (tai teippiä), jotta laidat varmasti pysyvät taustapuolella. Lopuksi päältä silotellaan ja painetaan mahdolliset ilmat pois. Valmista!

Tein neljä eri paspista. Musta on sisustuskontaktilla, kultaiset ovat Marimekon lahjapaperia (oikeastaan lahjapussukasta) ja keskellä mustavalkoinen on kangastilkulla päällystetty. Kankaalla päällystäessä voi tekstiilin paksuuden mukaan kokeilla tekstiili-, kuumaliimaa tai vaikka ihan vaan askartelulakkaa.

Paspakehykset voi pistää valokuvakehykseen tai sitten ihan vaikka suoraan sinitarralla seinään - tämä on hyvä vaihtoehto näin vuokra-asunnossa. Voi tehdä vaikka joka päivä erilaisen taulukollaasin ilman, että seinään tulee yhtään reikää. Hyvä myös tällaiselle tuuliviirille, joka saa perinteisesti vähintään kerran vuodessa himon koota epäsymmetrisen taulukollaasin ja sitten myöhemmin vaihtaakseen sen johonkin täysin pelkistettyyn ja karsittuun.

Toistaiseksi tykkään. Siinä on kuvaa, printtiä, korttia, omaa piirrosta. "Paska kaupunni" -kuva aukeaa vain oululaisille tai muuten ko. tarinan tietäville. Kultaiset pienikokoiset kuvalistat on myös itsetehty, niistä postaus täällä.

Lämpöaluset osa 2.

Tein parit lämpöaluset (eli lämmitettävät mukinaluset, sis. jyviä/riisiä, toimii kuin mikrossa lämmitettävät niskatyynyt ym.) jouluksi parille ystävälle (ks. lisää tästä postauksesta) ja nyt sain aikaiseksi tehdä pienen setin alusia omaan käyttöön.

Riskillä valkomustalla tyylillä mennään. Kaksi neljästä sai sentään toisen puolen mustalla, jossa ehkä ne mahdolliset tahrat eivät näky. Jos yritetään olla aikuisia ja juoda siististi ilman loppasuuta. Onnistuuhan ne jotkut elämään valkoisella sohvallakin ilman tahroja, joten eikö tässä parit mukinaluset saada pysymään valkoisena?

Kuppi on tyhjä. Ehkä olisi voinut tuoda eloa kuviin keittämällä kaffet, mutta ei tehnyt vielä mieli. Hetken jo mietin pistänkö lavastuskahvit pystyyn, mutta ehkei sentään. Saa olla yhtä valkoinen kuppi mitä alusetkin.

Ketjukorvakorut virkaten.

Se taitaa olla vuoden ensimmäinen virkkaus. Ja vuoden ekat korvakorut! Siinä ois ketjukorvakorut virkaten!

Viisi rengasta putkeen pienellä koukulla. Oli vähän näpertämistä, mutta nopeasti sai tehtyä. Korvakorut ovat muunnelma Molla Millsin Virkkuri-kirjasta. Siinä oli kapeampaa lankaa, kolmet renkaat ja nappikorvikset. Näytti hyvältä ja ne inspiroivat tekemään vähän erilaiset ketjukorvikset.

Semmoset pötkylät. Noihin nopeasti tehtäviin ketjuihin jäi kyllä vähän koukkuun.. Seuraaviin voisi valita kapeamman ja vähemmän pörhöisen langan. Jaksaisikohan Mollan tapaan tehdä myös ketjukaulakorun virkaten?

Taso kierrättäen.

Nyt tulee ehkä lajiaan hitusen oudot kierrätykset. Mutta huomaako kukaan mitä outoa tässä on? Näyttää jalalliselta pieneltä tarjottimelta, eikö? Ihan normaalia, ei mitään kummallista. Paitsi että..

..siinähän on alla tällaiset! En oikein edes tiedä mistä ne tulivat, sainko jostain? Mitä nämä edes ovat? Jotkut suojat jostain pakkauksesta, huonekalun nurkkasuojat tms? Jemmaan tuli laitettua odottelemaan jotain briljanttia ideaa - ja nyt se tuli!

Yhdistin ne vähälle käytölle viime aikoina jääneeseen liitutaulu-pintaiseen tarjottimeen (ks. postaus tästä). Liimasin Cascon Fix-it-rakennusliimalla, joka oli tarpeeksi silikonimaista jankkia, jotta kova muovi halusi tarttua karheaan puuhun. Liimareuna jäi tietty rumaksi, joten vedin vielä reunaa pitkin tekonahkasuikaleen yhdistämään kappaleet toisiinsa.

Yllättävän jämäkkä taso tuli. Löysi se jo paikkansakin keittiön nurkkatasolta. Se on vähän hankala paikka, kun edessä töröttää vedenkeitin (se on sen verran rumilus, että ei saanut lupaa tulla kuvaan) ja se blokkaa kaiken mitä muuta nurkassa on. Nyt taso korottaa purkkia sen verran, että niihin pääsee paremmin käsiksi. Näyttääkin paremmalta - ja myös tason alle saa jotain pientä piiloon. Sanoisin, että aika win-win-kierrätys.

Korjattu purkki.

Hei täällä taas! Tulipa pidettyä tahaton, mutta tarvittu tauko bloggaamiseen. Joulun jälkeen iski epätavallinen lamaannus ja turhautuminen. Joskus sitä ei vaan jaksa. Keskityin sen sijaan käyttämään ajan kaikkeen muuhun. Blogin 7-vuotispäiväkin(!!) tuli ja meni. Samaan aikaan mietin käynkö kirjoittamassa viimeisen heippahein. Mutta täällä ollaan silti edelleen!

Ja paluu tehdään niinkin tylsästi kuin yhdellä lasipurkilla. No, onhan se pirskahtelevan keltainen. Ei kovin jännittävän näyttävää. Ehkä on hyvä lähteä pienestä liikkeelle, jotta ei iske heti paluuta lamaannukseen.

Purkki oli myslipurnukkana, kunnes kaatua kopsahti. Mukava halkeama tuli, mutta ei silti mennyt palasiksi. Mies jo kysyi, eikö voi heittää menemään. Noeitietenkeen, eivoi! Käyttöä kyllä löytyy. Ei uskalla enää elintarvikkeille käyttää (ettei vain irtoa lasisiruja), mutta maljakkonahan se menisi vielä. Ja jotta sain särön piiloon, tuputin akryylimaalilla epäsymmetrisesti maalarinteipillä rajatun alueen. Pistin useamman kerroksen ja sinne se häipyi maalin alle.

Kivasti tuo keltainen väriä olohuoneeseen. Vielä tarvitsisi maljakkoon oikeita kukkia kestopaperikukan tilalle.

Ks. myös kuvissa näkyvät: sisustuskontaktilla koristeltu kukkaruukku / itsetehty kestävä jättipaperikukka.

Lahjat 2016 osa 5: Lahjoja vauvalle.

Joululahjojen monologin päättää se pienin saaja, pian syntyvä vauva. Tämä ei oikeastaan ollut joululahja lainkaan, vaan ennen joulua vietettävien babyshowereiden lahja odottavalle äidille. 

(Ks. joululahjsarja: osa 1: ommellut lahjat / osa 2: virkatut lahjat / osa 3: sekalaiset lahjat / osa 4: lahjat lapsille)

Lahja 1 ja 2: Pöksyt ja tpaita

Ompelin joustavat pöksyt. Minttua valitsin väriksi ja leikkuujämistä tuli hihat trikoopaitaan. Koko on suurehko, ehkä kevätkesällä sopiva vauvalle. Pöksyihin otin kaavaa aiemmin ompelemistani vauvalegginsseistä (ks. postaus ja linkit tästä) ja tpaidan kaava löytyi omasta kaava-arkistosta (leikattu ostopaidan mukaan). Nallen naaman tein tpaitaan tekstiilitussilla.

Lahja  3: Kuolahuivi /-lappu

Bandanahuivin mallinen kolmiolappu on kuulemma hyvä kuolankerääjä. Sellainen sitten, minttua päälle ja koirakuositilkkua alle (ks. kuva alta). Jotkut kuulemma pitää kuolalappua turhakkeena, toinen hyvänä. Ja mielipiteet jakautuvat myös kiinnityksen suhteen, toiset tykkää napeista tai neppareista, toiset nauhoista. Kuulemma. Itsellä ei ole kokemusta, joten päädyin nauhoihin niin ei ainakaan käy liian pieneksi ympärykseltään. Muuten mallia ja kokoa katsoin tästä: Bandana Baby.

Lahja 4 ja 5: Helistin ja rapinalelu

Helistimiä ja kaikenlaisia ääniravisteluleluja on tullut tehtyä ennenkin. Nyt mallina pupun pää varressa. Sisällä on riisiä muovisessa pääsiäismunan hylsyssä. Siitä tulee kiva, tasainen ääni. Satiininen koristeusetti on kauttaaltaan käsin ommeltu kiinni, joten sen ei pitäisi irrota kovassakaan heilutuksessa.

Rapinalelu oli minulle uusi idea. Tutoriaali löytyy eilentein-blogista tästä postauksesta. Trikooneliötilkut ja väliin erilaisia nauhajuttuja. Rapina tulee kankaiden välissä olevasta kinkkupussista - kyllä luit oikein, kinkkupussista! Aika nerokasta! Kiitos eilentein-blogille ideasta ja ohjeesta.

Lahja 6 ja 7: Tupsupipo ja vastasyntyneen fleecetossut

Tupsuhattuja tein joululahjoiksikin - ks. muut tupsulakit ja linkki Noshin kaavapankkiin. Vastasyntyneen fleecetossuihin (varressa kuminauhaa) kaava oli harmillisesti jo poistettu netistä, mutta muodoltaan lähes vastaava kaava löytyy tästä blogista: Handmade Baby Booties (jos jättää hapsut pois ja kääntää vartta sisällepäin).

Monta osaa, kaikki yhteen laatikkoon. Kaikki tehty itse vauvaa ajatellen.

Ja ai niin meinasin ihan unohtaa, olihan siellä myös kahdeksas lahja - virkattu turvalonkero! Tuo viime kevään hittivirkkaus. Violetista Miami-jämälangasta virkkasin ja pistin pakettiin mukaan, vaikka keskonen ei kyseessä ollutkaan.

Ja niin päättyy tämä lahjasarjatulitus näihin kortteihin. Siinä on alla oman lahjan pakettikortti, yllä kaikki babyshowereihin osallistuneiden kimppakortti. Nyt taitaakin olla h-hetket käsillä, kun haikara tulee nyyttinsä kanssa..

(Ps. katso lisää muun muassa tästä postauksesta tekemiäni vauvalahjoja, mm. tuttinauha, lapaset, ruokalappu..)

Lahjat 2016 osa 4: Lahjoja lapsille.

Hyvää ja inspiroivaa alkanutta uutta vuotta! Kalenteri vaihtui, mutta vielä silti vähän katsellaan tekemiäni joululahjoja lapsille (ks. osa 1: ommellut lahjat / osa 2: virkatut lahjat / osa 3: sekalaiset lahjat) - ihan vaikka sen vuoksi, jos löytyisi jollekin joululomalaiselle tekemistä joko tekijälle itselleen tai sille lapselle.

Tänä vuonna en taas osannut keskittyä yhteen lahjaan vaan lähipiirin lapsia oli kiva lahjoa moniosaisilla puuhapaketeilla. Ostin pikkulisukkeita ja muutamia lahjoja tein itse. Tässä niistä parit ideat teille:

Lahja 1: Tarinakassi

Kun puuhakasseja tehtiin, oli minun tehtävä yhteen pakettiin myös ihan itse kassikin. Ruskeaa puuvillaa ja päällä huovasta puu. Puunrungossa on tasku, johon mahtuu pullea pikkupöllö. Se kurkkii aika hauskasti pesästään.

Lahja 2: Labyrintti

Kankaat yhteen, kulmiin kirkasta vahakangasta. Surrur päältä ja sitten kuulaa siirtelemään. Se on sorminäppäryyttä kehittävä kangaslabyrintti! Inspiraatio tästä blogista - kieltä en ymmärrä, mutta kuvista ymmärtää idean. Labyrinttiin on hyvä tehdä helpompaa ja tiukempaa kohtaa umpikujaa unohtamatta.

Lahja 3: Ompelukuviot

Näitä olin ostamassa kaupasta yhteen pakettiin, mutta kaupassa olikin niiden kohdalla tyhjä hylly. Ei sitten, tehdään itse! Tulostin ilmaiseksi tulostettavia värityskuvia (ihan googlasin satunnaisia sivustoja hakusanoilla free printable colouring pages for kids), jotka paperiliimasin pahville ja sitten puhkoin reikiä kuvien reunoihin hyväksi arvioituihin kohtiin. Kokosin muutamia paksuhkoja lankoja nipuiksi ja lisäsin settiin lasten muovineulat (näitä saa ostettua erikseenkin). Lopuksi tein setille läpinäkyvän pakkauksen ompelemalla kaksi piirtoheitinkalvoa yhteen (ks. kuva alla).

Tein näitä pari settiä. Ja sitten kävi ehkä pieni kämmi, kun kilttien lapsien listalla oli useampi eri-ikäinen ja ajatukset meni ristiin. Vuosi sinne ja tänne. Tajusin liian myöhään, että ainakin toiselle lahjan saajalle ompelukuviot olisivat aivan liian aikaisin tehtyjä. No, tehty mikä tehty, annoin silti. Onpahan valmiina. Ja ei sitä tiedä, kuinka eteviä ja näppäriä lapset aikuisen avulla ovatkaan.. Ja jos ei tule lapsella ommeltua niin ainahan ne kuvat voi vain värittää.

Lahja 4: Dinosauruksen muna

Tämä oli hauska! Se on "aito ja oikea " dinon muna! Tarkoituksena on tutkia ja rikkoa muna - sittne sisältä paljastuu muovinen pikku dinosaurus. Eikö kuulostakin aika hauskalta pikkupuuhalta? Munan ohjeen tein "käyttöohjeen" sillä ehkä ilman sitä ei saattaisi avautua, että mikäs möykky se tämä on. Ohjeisiin kirjoitin myös, että kuori on turvallinen ja että se kelpaa "käytön" jälkeen biojätteeseen.

Idean dinosauruksen munaan sain tästä blogista. Luulin tehneeni just niin kuin linkin tutoriaalissa, mutta ilmeisesti meni tässäkin ajatukset jossain vaiheessa ristiin, koska ekalla yrityksellä dinon ympärille tehtävä massa ei pysynyt kasassa. Ensin vaikutti lupaavalta, mutta kuivumisen jälkeen se meni pienestäkin kosketuksesta jauhoksi. Virheen toistamisen pelossa en lähtenyt tekemään ohjetta uusiksi, vaan tein ympärille vehnäjauhoista, suolasta, vihreästä elintarvikeväripisarasta ja vesitilkasta (eli ilmassa kuivuvasta taikamassasta vai miksi sitä nyt kutsuttiinkin) uuden massakerroksen. Se vaikutti onnistuvan! Jätin yhden kohdan "auki", jotta kuoren saa ainakin siitä kohdasta lohkeamaan, jos muuten olisi liian kova.

Lahja 5: Tupsulakit

Yhden lakin näytin jo aiemmin, mutta oikeasti näitä tuli tehtyä monessa koossa liukuhihnameiningillä. Yritin kuitenkin jokaisesta tehdä erilaisen, saajansa näköisen. Kaava on Noshin ja se löytyy niiden ilmaisesta kaavapankista.