Uuden teemaviikon startti.

Kuva kertoo kaiken: se on virkkuukoukku. Ja tiedättekö mitä se yrittää vihjailla?

Se on jotain mitä harvemmin Madam B.C:ssä on nähty. Se on jotain mikä on ollut ennen niin käsille luonnollista, sittemmin hyvin unohtunutta. Se on jotain, jota on ollut ikävä. Se on jotain, jota ei voi lopettaa, kun vauhtiin pääsee. Se on koukuttavaa. Se on uusi teema: VIIKKO KOUKUTTAEN.

Ja se starttaa vielä tänään illan päätteeksi!

Luvassa ei ole isoja torkkupeitto-projekteja, vaan pieniä yhden tv-illan kestäviä tuotoksia. 

Tulossa on kokeiluja, epäonnistumisia, pienten lankakerien pois käyttämistä. Paljon silmukoita, paljon lankojen purkamista. Iloja, riemua ja unohtetun harrastuksen uudelleen löytämistä. 

Toivottavasti teeman myötä joku muukin tarttuu virkkuukoukkuun innostuneena ja inspiroituneena joko uutena kokeilijana tai vanhana konkarina. 

Ja te uudet lukijat, tervetuloa mukaan!

Herkkua suulle ja silmälle.

Kun saumuri tappelee vastaan ja paperiliima on loppunut, on kiva pakertaa välillä köökin puolella. Tällä erää uunista tupsahti pikkusatsi omena-vanilja-muffinsseja.

 Omena-vanilja-muffinssit

muunneltu resepti à la Madam B.C.

ohjeella tulee noin 12-20 muffinssia riippuen niiden koosta

Kuivat ainekset: 2 tl leivinjauhetta, 1 tl vaniljasokeria, reilu 1 dl sokeria, (1 rkl kanelia), reilu 3,5 dl täysjyvävehnäjauhoja (normaalitkin käy, mutta laita silloin 4 dl).

Kosteat ainekset: 100 g Flora Culinessea, 2 dl maitoa, 2 kananmunaa, 2 isoa/3 pientä omenaa.

Vinkki: jos käytät Culinessen sijaan esim. leivontavoita, muista jäähdyttää sula voi kunnolla. Mitä kylmempi niin sitä parempi, ei ala kananmunat reagoimaan lämmöstä liian aikaisin.

Pilko omenat pieniksi kuutioiksi (tai raasta). Mittaa kulhoon kuivat ainekset, sekoita ja tee keskelle kuoppa. Mittaa kosteat ainekset kuoppaan ja sekoita taikina sekaisin. Lisää omenakuutiot ja sekoita vielä kerran. Lusikoi vuokiin (pohjalle riittää noin 1,5cm taikinaa). Paista 225 asteessa 10-15min.

Kun nyt viime aikoina olen suositellut sitä ja tätä niin suosittelen sitten myös orgaanista vaniljaa kaikkiin leipomuksiin ja lämpimiin juomiin mausteeksi. Olen hurahtanut tähän söpöön pikkupurkkiin!

Olen hurahtanut myös toiseen pikkusöpöläiseen. Coralla alkoi juoksut = piinapöksyviikot. Ei ole kyllä helppoa olla tyttökoira.

Enää viikonloppu ja sitten starttaa uusi teemaviikko! Jo alkaa jännittämään.

AddDrama!

Sain myöhästyneen syntymäpäivälahjan"En kyllä tiedä tykkäätkö..". Avasin pikkupaketin ja teki mieli kiljahtaa! Vai, että tykkäänkö! Korvakorut ovat todella kauniit ja arvaatteko mitä?

Ne on tehty vanhoista hopealusikoista! En olisi itse kyllä heti hoksannut. Klikatkaa katsomaan myös muita AddDrama!-lusikkakoruja. En pistäisi pahakseni jos saisin joskus myös lusikkakaulakorun.

Myös oma synttärilahjani itselleni saapui! Vuoden mietinnän jälkeen hankin vihdoin uudet silmälasit. Ja oli jo aikakin, kun tuntuu että maailma näyttää ihan erilaiselta uusin näkimin katsottuna.

En ole vielä ihan sinut uusien lasin kanssa, ovat sen verran isommat, että peilikuva aina ohimennen hätkähdyttää. Silmätkin vielä vähän hakevat paikkaansa ennen kuin tottuvat uusiin tehoihin.

Olen todella tyytyväinen mallivalintaani, lasit ovat juuri sellaiset mitä tahdoinkin.

Ja mitä kivointa, sain laseista jo 24 to 25-kirjaseeni yhden suoritetun merkinnän. Enää 23 jäljellä!

Ei ole Specsavers ihan turha pulju. Asioin siellä ekaa kertaa ja suosittelen liikettä kyllä hymyissä suin: hyvä asiakaspalvelu, sopivan laaja valikoima, edulliset hinnat, nopea toimitus. Helppoa ja sujuvaa!

Herkkupaloja.

On tylsää palata arkeen syntymäpäivien jälkeen. Juhlinut en päällekkäin menneen reissun takia (jossa minut yllätettiin mud cake-kahvituksella ja söpöllä Muurlan Pikku Myy-mukilla!), mutta vietin lyhkäsen illan parhaimmassa seurassa kotona herkutellen ja katsoen kullan kainalossa leffaa.

Kultainen avomies olikin odotellut minua jo kotiin ja tekemisen puutteessa askarrellut ihan omin kätösin mulle onnittelukortin! Olin liikuttunut harvinaisesta teosta, tämä vähäliimainen yritys on niin sata kertaa parempi kuin persoonaton markettien ostokortti!

Lahjaksi sain mielettömän yllärin: Sharpies-tusseja! Sharpiessit ovat maailman parhaita tusseja, joiden mahtavuutta ei voi tietää, jos ei näitä tusseja ole päässyt käyttämään.

Jenkeissä Sharpiessit ovat jokakodin kauraa ja löytyvät kaikista tavaratalojen hyllyiltä, mutta Suomesta tusseja ei pahemmin saa edes postimyynnistä ilman yritystiliä (jos joku tietää mistä tusseja voi ostaa, hän sen nyt kertokoon). Avomies oli tilannut tussisetit Briteistä kolmin kipalein, koska hän taitaa tuntea minut liian hyvin: jos tusseja olisi ollut vain yhdet värit, en raaskisi käyttää niitä koskaan.

Tussien kaverina oli myös toinen lahja: snacks-kulho, jota vasta hypistelin Stockmannilla. On ihanaa huomata, että toinen todella muistaa ohikiitäneen ihastelun hetken.

Snacks-kulho saikin käyttöä heti samana iltana leffaherkkujen kulhona.

Kulhon pohjalla oli muuten vielä kolmaskin lahja: HM:n kaulakoru. Se on ihana. Joku aika sitten olin ostaa sen itse, mutten jaksanut jonottaa tiskille ja huikkasin avomiehelleni korun lahjatoiveeksi. Mies vähän nauraa hörähti, että en ainakaan kovin vaatelias ole, kun koru maksoi alle vitosen. Mitäs sitä suotta timanteilla koristautumaan, jos vähempikin voi näyttää tosi kivalta.

Lahjaksi itselleni ojensin vielä nuorekkaan Herbinan silmänympärysvoiteen. Tuumasin, että mikäs sen parempi lahja, kuin oman ihon hoitaminen tulevaisuuden varalle. Ei se iho tästä enää nuorene.

Onneksi tulevista naururypyistä ja vanhenemista ei tarvitse huolehtia - ei varsinkaan jos kätösissä on lohduttavaa orgaanista tummaa suklaata sekä mintunmakuista raakasuklaata.

Ja entä mitä Madam B.C:ssä on tulossa? ENSI VIIKOLLA UUSI TEEMAVIIKKO. Jippii! Mikähän teema on kyseessä? Sitä en paljasta, mutta voin kertoa, että sitä ei olla kovin paljoa nähty täällä.

24 to 25.

Koska tänään sain yhden ikävuoden plakkariin lisää, esittelen teille ensin uuden 24 to 25-art bookin. Se on kirjanen, jossa on 24 asiaa, jotka tahdon tehdä ennen kuin ehdin täyttää 25 vuotta.

Kirjasessa on ihan helppoja juttuja, kuten tavoite maalata x kpl tauluja ja kenkiä. Sivulla on tilaa maalausraportointiin ja vaikka puumerkkilaskuun jokaisesta maalaustuhrusesta.

Kirjasessa on myös toiveita, kuten uusien silmälasien hankkiminen. Tämä on jo toteutumassa, sillä päätin hankkia itselleni syntymäpäivälahjaksi silmälasit, joita jo tilauksesta kovasti odottelen.

Kirjasessa on myös haaveita. Aion toteuttaa jonkun unelmistani, mutta koska unelmat ovat usein henkilökuntaisia - kuten nytkin - en kerro asiasta sen enempää (supervoimakuva ei liity unelmaan).

Kirjasessa on myös rakkautta ja iloisia suunnitelmia. 24 ihanaa, toteutettavaa asiaa uudelle ikävuodelle!

Koska myös äitini vanheni vuodella tänään, esittelen hänelle lähettämäni lahjapakkauksen:

En keksinyt mitään kunnon järkevää lahjaa, joten päädyin siihen hyväksi koettuun, perinteiseen vaihtoehtoon: kaikkea pientä ja söpöä. Aloitin pikkuruisilla rusettikoristeisilla klemmareilla (inspiraatio täältä: How about orange) ja orgaanisesta suklaamakupalasta.

Tein mittanauhasta lintumagneetin. Inspiraatio täältä: Etsy / yasminellis

Mittanauhalintu oli tosi kiva tehdä. Pitää yrittää tehdä vielä toinen itselleen..jos siihen saisi lisää elävyyttä ja liikkeentuuntua, tästä prototyypistä tuli ehkä hiukan jähmeä.

Tein myös sormus-nuppineulatyynyn, jollaista äiti on ihastellut. Pohjana mehupönikän korkki.

Nuppineulatyynystä tuli oikein soma, eikä siinä ole keltaista pläikkää laidassa vaikka kuva niin jostain syystä yrittää väittää, mikä lie pilkahdus keltataudista.

Ja koska äiti tykkää niin kovasti kaikista kännykkähärpäkkeistä, tein hänelle uuden kännykorun.

Eikä siinä vielä kaikki: pisteeksi iin päälle iso piste: nappirannekoru - koska hän on itsekin nappikaulakoruja väsännyt vaikka pienelle kylälle asti. Tämä kuulemma olikin äidin suosikki lahjasta.

Eli lahja todella sisälsi kaikkea pientä ja somaa, postilaatikkoon sopivaa yllätystä.

Ja koska paketoiminen on superkivaa, kääräsin lahjat kaikki erikseen ensin silkkipaperiin...

...sitten oikeaan lahjapaperiin..

Ja tungin pikkulahjaset isompaan laatikkoon...

Ja koristelin laatikon suikaleella lahjapaperia ja lahjapaperipunonnalla.

Rakensin myös kortin yhdestä lahjasta (rannekoru) ja suikaleesta lahjapaperia.

Tein A4-paperista kuoren kortti-plus-lahja-kombolle.

Ja suljin kuoren tarralla. Olisin voinut valita jotain aikuisempaan makuun, mutta perhonen oli sopiva.

Posti kuljetti lahjaset jo kertaalleen kierrätetyssä lahjakassissa. Niittailin ja teippailin kassin sopivaksi pakkauskuoreksi. Postitäti kehui pakkausta nätiksi, oikein sydän kyljessä.

Nyt yhden yön rankan reissun jälkeen on hyvä hengähtää illaksi ja nauttia vähän herkkuja, kuten mm. tuliaisiksi saatua toffeeta ja teetä.

Tuliais- ja synttärilahjaksi saatu perhonen koreilee ajatuksissa. Kyllä aika vierii siivillä lentäen.

Sain avomieheltä niin ihanat lahjat, että palaan synttäriaiheella vielä myöhemmin. Täytyyhän mahtavista syntymäpäivälahjoista vähän retostella!