Tee itse: peura-heijastin.

Se on peura! Heijastin! Peura-origami-heijastin! Se on kaveri tälle kyyhkys-origami-heijastimelle. Etsin pitkään valmista, helppoa origami-ohjetta, mutta en löytänyt mieleistä (tai sellaista, jonka olisin myös osannut toteuttaa..nimimerkillä jäniksestä ei todellakaan tullut jänis eikä jääkarhusta tullut yhtään mitään..), joten muokkasin sitten ihan oman mallin.

Harjoittelin ensin paperille jonkinlaista poroa (ks. Instagram-tililtäni sen kuva, mallina tämä kaavake), mutta jossain vaiheessa poro tahtoikin olla pullea peura, joten peura siitä sitten tuli. Sellainen oikein pollea, rintaansa röyhistelevä peura.

Tee-se-itse-tutoriaali: Heijastin peura-origamilla 

Tarvikkeet: pala heijastinkangasta, sakset, tekstiili-/maitoliimaa, klemmareita tms. kuten pyykkipoikia (pitämään taitokset ja liimakohdat paikoillaan), ripustustarvikkeet ja paljon kärsivällisyyttä. Huom: harjoittele taitoksia ensin paperilla.

Tee näin: (kuvat vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas rivettäin) 1. Leikkaa heijastinkankaasta neliö ja rutistele se pehmeämmäksi (helpompi käsitellä). Taita neliön kulmat vastakkain. Avaa muodostunut keskitaitos. 2. Taita ylhäältä ja alhaalta laidat kohti keskitaitosta. 3. Taita myös toisesta nurkasta ylä- ja alalaidat kohti keskitaitosta.

4-5. Avaa juuri taiteltujen laitojen päiden sisältä taitokset auki kuvien osoittamalla tavalla. 6. Käännä työ nurin ja nosta alareuna ylös, jolloin työ on kaksinkerroin.

7. Työnnä vasen pää "työn" sisään niin, että sen kärki jää ylöspäin. 8-9. Taita samalla tavalla "sisäkautta" kärjen pää poispäin varresta. Jos pää on liian "pitkä" taita se sisäkkäin ja/tai leikkaa kärjen terävin pää pois. Laita pään taitoksiin vähän liimaa. (Jos työn jättää tähän, saat simppelin lintu-heijastimen!)

10. Avaa päällimmäinen "siiveke" ja taittele tai rullaa se alaspäin etujalaksi. Liimaa taitokset. 11. Taita ja liimaa samoin työn vastakkainen siiveke toiseksi etujalaksi. Leikkaa oikeanpuolesta päästä keskitaitosta auki muutaman centin verran. 12. Taita ja liimaa leikatut siivekkeet alas takajaloiksi.

13. Liimaa etujalkojen välinen taitos kiinni (pyykkipojan kohta). Leikkaa niskaa myöten kapea viilto. 14. Nosta viiltojen muodostomat kielekkeet ylöspäin korviksi. Tasaa tarvittaessa jalkoja. 15. Varmista, että taitokset pysyvät. Jos liima on vuotanut (kuten minulla teki välin hyvin katastrofaalisesti, ups), yritä siistiä jäljet. Puhko reikä neulalla tai ratkojalla ja liitä mieleinen ripustus. Valmista on!

Ja sitten vain heijastin paikoilleen! Itse tykkään pitää heijastinta takin helmassa ja toista laukussa. Kolmas voi olla lenkkihousuissa, koiran hihnassa ja/tai "koristeena" tuubihuivissa tai takin pieluksessa. Heijastimia kun ei vaan voi olla liikaa. Ne ovat helpoin ja halvin henkivakuutus mitä itselleen voi ottaa tai läheiselle lahjaksi antaa.

Psst! Onko jokin kohta epäselvä? Olen melko huono origameissa, joten ohjeistuskin on mitä on omin sanoin. Kysy, jos on ongelmia, autan mielelläni. Vinkkaa toki, jos kokeilet ohjetta, olisi kiva nähdä muiden versioita!

Katso myös aikaisemmat tee-se-itse-heijastimeni ja niiden erilaiset kiinnitysmenetelmät: taiteltu kyyhkynen / kirjottu sokerikallo / ommeltu timantti ja muut kuten tasseli, lehti-koriste, rusetti ja kukka-rintakoru.

Kranssi kierrätysmateriaaleista.

Eilen käytiin kyläilemässä. Ihan yllättäen puolitoistatunteroista ennen lähtöä yllätti askarteluhimo. Mitäpä tekisi? Jotain ylläri-viemistä? Aikaa vähän, intoa paljon. Ja voitteko uskoa, valmista tuli ja eikä edes tullut kiire. Peiliinkin ehti katsoa ja vähän valmista tuotosta kuvatakin (no okei iphonella räpsin - ja se kyllä näkyy).

Tee-se-itse-tutoriaali: kranssi. Vaikeusaste: helppo. Kustannukset: nolla euroa. Aikaa: noin tunti.

Materiaalit: pahvia, kynä, sakset, muovipussi/-eja (tms.), kangasta, kuumaliimapyssy, erilaisia koristeita.

1. Leikkaa. Jos ei ole stryrox-pohjaa kranssiin, käytä pahvia. Leikkaa mieleinen pohja jämäkästä pahvista. (Piirrä leikkuuviivat vaikka kahden erikokoisen lautasen avulla.)

2. Vuoraa. Jos et tahdo littanaa kranssia, vuoraa pahvi muovipusseilla tai muulla kevyellä materiaalilla. Itse käytin rikkimenneen ja kertakäyttöiseksi jääneen pukusuojapussin. Kiersin pussin pahvin ympärille ja teippasin päät yhteen. Tämän vinkin löysin, kun etsin vaihtoehtoisia kranssipohjia. Vinkki täältä.

3. Päällystä. Piilota vuoraus ja päällystä kankaalla. Samalla tekstiili antaa hyvän liimauspohjan koristeille.

4. Koristele. Ja se hauskin osuus: koristeet! Nopein tapa härpäkkeiden kiinnittämiseen on kuumaliimapistooli.

Valitsin erilaisia koristeita. On höyhentä, karvatuppoa, blingbling-pompom-palloa, tekokukan terälehtiä, kankaasta leikattuja kukkia, huopalehtiä.. Lopuksi liitin kranssin ylös satiininauhaa ripustamiseen. Ja kulkunen pisteeksi iin päälle!

Ja kokonaisuus näytti tältä. (Tai ei ihan. Tämän kuvaamisen jälkeen lisäsin vielä yhden vihreän koristeen vasemmalle puolelle tuohon vaalealle alueelle, mutta uutta kuvaa en lisäyksen jälkeen enää äkännyt ottaa.)

Olen aika tyytyväinen mitä sain valmistettua vain yhdessä lyhkäisessä tunteroisessa. Samanlaisia kransseja jos kuumaliimailisi aamusta iltaan sarjatulella niin aika monta jouluseppelettä saisi tehdyksi!

Vitriinin muodonmuutos.

Siivoilin tässä vitriiniä ja samalla voivottelin sen tummia listoja. Voi miksimiksi ne ei ole myös valkoiset?

Voivottelu sai päättyä ja otin sakset oikeaan käteen ja feikki-dc-fix-rullan vasempaan käteen. Nyt leikataan suikaleita ja peitetään reunat! Laitojen viiltäminen tasaiseksi mattoveitsellä vähän jänskätti, mutta hyvin se meni, päällepäin ei näe tee-se-itse-päällystystä! Ei tullut s-mutkia, röpelöreunoja tai ilmakuplia. Jee! (Ks. aikaisempia kontaktiteippailuja, esim. näiden lipastojen päällystys.)

Muovi ei millään taipunut vetimen kaarevaan muotoon. En kyllä edes yrittänyt kikkailla, koska tuskin muovi olisi siinä pysynyt hyvänä ja saumat olisivat pian alkaneet repsottamaan. Päällystin vetimen langoin ja koska nyt on turkoosi-kausi käynnissä, turkoosia se oli. Kun kyllästyttää, päällystyksen voi vaihtaa toiseen väriin.

Ja vielä kertaalleen: ennen ja jälkeen. Matkalla mietin, että onko tämä ajan ja muovin väärti tai onko edes sellainen perfektionistin turha yksityiskohta, jota kukaan ei edes huomaisi? Asiana pieni juttu, mutta työläs muutos, jolla on valtava vaikutus - ainakin omaan silmään ja sehän on omassa kodissa tärkeintä, eikö?

Tilkuista rättejä.

Siinä on pinkka epämääräisiä rättejä. Löysin jemmapussin pohjalta fleecetilkkuja ja muita äläskelpoisia aka huonokuntoisia fleecepaloja (plus pienen froteepyyhkeen) ja mietin, että apua mitäs kummaa varten näitä syrjään keräsin?

Ai niin, näitähän niistä piti leikellä ja ommella. Kauan se otti toteuttaa, mutta nyt kaikki palat ommeltu tällaisiksi.

Ja mitä ne on? Moppirättejä! Kyllä nyt on ekologista siivousmeininkiä, kun on kierrätetyt ja pesua kestävät (mutteivat ehkä katsetta kestävät) rätit. Kyllästyin siihen, että mopin ja siivousliinan väliin piti laittaa pehmusteplätyskä, joka ei oikeen enää ajanut asiaansa. Nyt ei tarvitse enää pehmustetta väliin, kun rätti itsessään toimii pehmusteena. Fleece on myös siitä hyvä, että ainakin minun mielestäni se sähköistyy just sopivasti ja kerää kaiken kuivan pölyn, hiukset ja koiran karvat mukaansa.

Menin mistä aita on matalin ja ompelin vain päihin "taskut", vaikka hifistelijä olisi tehnyt tarranauhat tai nepparit. Mitäs suotta, menee ilmankin. Olen nähnyt myös muita versioita kuten froteisia (minäkin kokeilin pari tehdä) ja virkattuja / neulottuja. Kun myös pörrösukat soveltuvat, miksei myös vanhat neulepaidat?

Kyllä nyt passa hinkata lattioita, pisteet kotiin Sinin siivousapurille. (Tosin tuo pätkä on vain arjen pikkusotkuissa mukana, varsinaisina siivouspäivinä vaihdan parempaan teleskooppivarrelliseen monitoimimoppiin.) Ps. Huomaa arjen look: löksöpöksyt ja villasukat mätsättynä moppirättiin, enough said.

Lipaston uudet vetimet.

Muistatteko tämän lipaston, jolle tein omat vetimet nahasta (postaus täällä, myös taso kontaktoitu tässä postauksessa). Sittemmin siirsin lipaston paikkaa ja samalla jouduin toteamaan, että kylläpä ovat vetimeet menneet jo huonoksi.

Uusia samanlaisia vetimiä en jaksanut tehdä, joten vaihdoin idean nahkasuikaleista helmistä tehtyihin vetimiin. Purin sitä varten tämän pitkän helminauhan. Kauanpa tätäkin tulikin säilytettyä käyttämättömänä.

Pujotin helmiä talousnaruun ja solmin narun laatikon sisäpuolelle mahdollisimman tiukalle. Aika hyvät tuli eikö? Vähän enemmän niin sanotusti luksusta-arkeen-look. En muista mistä idean ekan kerran bongasin, mutta vastaavat rautalangan avulla tehdyt kultaiset helmivetimet löytää ainakin täältä: Cleverly Inspired: DIY Pearl Hardware.

Tämä lipasto on kyllä hassu sinänsä. Ilmaiseksi sen vanhasta asunnosta sain ja se on kyllä kiertänyt mitä erilaisimmissa työtehtävissä. Se on ollut alusvaatelipastona, eteisen pipo/hanska/huivi-lipastona, askartelutarvikelipastona, ylimääräisen sälän säilyttänä...ja nyt laitan siihen mm. liinavaatteet. On se vain kiertävä kaveri. Joka kerta se on myös aina vähän uudistunut astetta mieluisammaksi.