Virkattu nuttura.

Kaikki varmaan jo tietävät niksin käyttää leikattua sukan vartta nutturan pohjana. Nyt vaihtoehtona on myös virkattu versio! Olen käyttänyt aika paljon tuota sukkarullaa, mutta joka kerta kohtaan sen saman neuroosin: apua-huomaaks-joku-että-mulla-on-sukka-päässä? Joskus tuntuu, että se musta sukka irvistää jostain kulmasta, vaikka tuskin niin on. Nyt sitten valikoin hiusten väriä lähinnä olevan jämälangan ja virkkasin siitä putken. Jee, enää ei tarvitse huolehtia irvisteleekö sukka!

Idean ja mallia katsoin täältä: Crochet Dynamite: Better than a sock bun. Alkuperäinen on kivan muhkea, mutta oli pakko tehdä vähän lättänämpi versio, kun tuota hiusten pituutta on sen verran, että lisämuhkeudella kokonaisuus olisi liian iso.

Ps. on muuten varmaan ihan kiva ja pieni joululahjakin, jonka tekee hyvin nopeaa.

Nyt iski uusi neuroosi: apua-mun-otsa-on-ihan-valtava. Pitää ottaa muistilistalle: älä käytä samaa kuvakulmaa, ei mikään paras näkökulma. Ja muista käyttää järkkäriä, ei saisi turvautua aina niin helppoon ja nopeaan (ja huonoon) kännykän kameraan, hyi minua.

Linna-bingo.

Olen valmis. Mulla on herkut ja kaukosäädin. Mulla on paperia ja kynä. On aika bongata bingoa. Linnan juhlat voivat alkaa.

Päästä heitettyjen bingoboxien hieroglyfien selitykset: Joku pyyhkii hien kädestään - Joku aivastaa - Joku punastuu - Joku haukottelee - Jollain on mekossa liian lyhyt helma - Jollain on niin avoin pääntie, että tissit lähes näkyvät - Jollain on pitkät hiukset auki - Jollain on hiuksissa kimallelakkaa - Jollain on Jukka Rintalan puku - Jollain on Katri Niskasen puku - Jonkun puku on valmistettu kierrätysmateriaaleista - Jollain on ns. selvä skandaalipuku - Juontaja sekoilee (esim. kuka henkilö on kyseessä) - Joku unohtaa kätellä Jennin - Joku jää kättelyssä lörpötteleen Saulille - Joku unohtaa odottaa puolisoaan kättelyn jälkeen - Joku tallaa toisen mekon helmalle - Joku kompuroi - Jollain on yllään kiltti - Jollain on hikikainalot - Jollain putoaa puvun olkain alas - Jollain on jalka kipsissä - Joku on raskaana - Pari poistuu kättelystä käsi kädessä - Joku pudottaa jonossa jotain. Extrapojot tennareista, metallisesta statement-kaulakorusta, ruutupaidasta tai siitä, että jollain miehellä on man bun.

(Huom! Bingon tarkoitus ei ole vahingonillo tai juhlavieraiden mollaus, vaikka syynissä on myös etikettivirheitä ja mahdollisia mokailuja. Seurapelin tarkoituksena on vain tehdä muuten melko puuduttavasta kättelyn seuraamisesta asteen verran hauskempaa.)

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Joulukortit 2014.

Ovat varmaan jo joulukorttini ennättäneet suurimmaksi osaksi perille, joten uskallan ne täälläkin teille pikaisesti näytellä. Kokeilin tänä jouluna vähän erilaista tyyliä..

Ja tältä ne näyttävät. Vaakaan, aukeavia, lähes kokovalkoisia kortteja. Korttipahvipohja, jonka päällä erikseen liimattuna muovitaskuinen kuva. Tein paperille useammasta eristä valkoisesta paperista hankia imitoivan talvimaiseman (eri sävyisiä ja paksuisia papereita niin erottuisivat toisistaan hiukan). Lisukkeeksi hopeakynää ja pari kuusta. Sitten ompelin päälle muovitaskuista leikatut "ikkunat". Väliin valkoisia ja hopeita rei'itettyjä palloja eli "lumihiutaleita", jotka liikkuvat korttia heiluttaessa. (Kortit oli tosi kiva tehdä, mutta niiden kuvaaminen oli ihan toista ääripäätä. Heijastavat pallot yhdistettynä muovipäälliseen eivät olleet kyllä tällaisen harrastelijakuvaajan ihannekohde. Kamera tarkensi ei mihinkään ja kaamoksen pimeys ei auttanut yhtään asiaa. Haasteellista!)

Inspiraation korttimalliin löysin näistä Let it snow-korteista.

Ensimmäistä kertaa päädyin ostamaan mustia kirjekuoria (en tiedä miksi, tuntui kaupassa hyvältä ajatukselta). Liimasin päälle joulukuusitarraa ihan sen tähden, etteivät näyttäisi kutsukuorilta. Olisi kovin tylsää luulla saavansa kutsun juhliin ja sitten tajuaisikin, että jaa, se olikin vaan joulukortti.

Sininen joulu.

Oho! Jo joulukuun kolmas päivä. Luukut lähti aukeamaan joulukalenterista nopeammin kuin uskoikaan. Nyt voitaisiin pysähtyä hetkeksi, tämä joulukuu menee aina niin rytinällä ettei edes ehdi tajuamaan, kun on jo aatto ja kinkut pöydässä.

Huomaamatta joulu tuli meille kotiin tänä vuonna sinisen sävyissä. On sinistä kranssia, sinisiä joulupalloja..ja muita sinisiä juttuja kuten pikkujoulutauluja, kuten tämä ihanan lapsekas karhukuva. Karhun lakki näyttää enemmän yömyssyltä kuin tonttulakilta, mutta idontcare, karhu saa minut hyvälle tuulelle ja se on tärkeintä. Kuvan (apua, en millään muista mistä jääkarhu-kuva on, tulostin sen talteen vuosia, vuosia sitten)  taustalla on joulukalenterista tuttu lahjapaperipalanen.

Karhusta innostuneena laitoin kehyksiin myös toisen joulukuvan. Joulupallon taustalla raidallista lahjapaperia.

Joulupallo on minun maalaamani ja leikkasin sen tästä harjoitelmasta. Pallo onnistui aika hyvin, mutta en tykännyt tuosta leijailevasta kuusenoksasta, joten heivasin sen menemään. Menneehän se ilimankin!

Tee itse: Jouluporo.

Näin nämä koristepeurat/-porot Stockmannilla ja sain välittömästi pakottavan tarpeen saada oma jouluporo! Mutta nämä olivat mielestäni ihan liian kalliita (ehkä hinta oli perusteltu, kun eivät olleet mitään höpömuovia ja olivat myös isompia mitä kuvasta voisi olettaa), joten lähdin etsimään edullisempaa koristetta.

Kärkkäisellä törmäsin tällaisiin, jotka olivat jo hinnan puolesta siedettäviä verrattuna edellisiin, mutta sitten mieleeni tuli..entä jos kävisinkin leluhyllyllä? Hyvä idea sinänsä, mutta en löytänyt ainuttakaan etusormea isompaa poroa! Katsoin neljästä eri kaupasta. Ei ollut peuraa, hirveä tai mitään vastaavaa metsäneläintä. Mikä pettymys!

Ei sitten, ostetaan tilalle hevonen. Se oli kavioeläimistä lähinnä poroa. Pienellä fiksailulla hevosesta voisi saada poron, eikö voisikin? Hepan hinta oli 1,50e, joten ajatus oli täysin kokeilemisen arvoinen idea.

Tee-se-itse-tutoriaali: Näin muokkaat heppa-lelusta jouluisen porokoristeen

Tarvikkeet: halpa muovinen hevonen, vahvat sakset, puukko (tai muu terävä esine), paksua rautalankaa (tai muuta ohutta muotoiltavaa materiaalia), yleisliimaa, kreppipaperia (tai silkkipaperia tms. jolla päällystää), pensseli ja (akryyli-)maalia.

Vaihe 1: Parturoi se. Leikkaa ja muotoile hevosen häntä töpöksi. Ota harjan edestä luja ote ja kiskaise se liimapinnastaan irti. Mitä luultavimmin se on heikosti kiinni ja lähtee yhdellä nykäisyllä kokonaisena irti.

Vaihe 2: Nylje se. Kuori hevosen karvat pois. Tältä kaverilta pinta lähti helposti, ihan kuin olisi mandariinia kuorinut!

Vaihe 3: Muotoile se. Leikkaa korvat pois (mutta älä leikkaa niin syvästi, että tilalle tulee reiät). Tee terävällä esineellä korvia alemmas pienet  kolot. Muotoile rautalangasta kaksi korvaa ja ujuta ne aukkoihin. Mutoile rautalankapätkistä myös kaksi sarvea ja kiinnitä ne harjaksen tilalle (jos harjan etureunan alta ei paljastu valmista koloa, koverra sellainen puukolla).

Vaihe 4: Päällystä se. Liimaa kapeaa kreppipaperia korvien ja sarvien ympärille. Mikäli hevonen on kovin luiseva ja haluat siitä pulleamman, kierrä tarvittavien kohtien ympärille kreppipaperia. (Itse tätä en tehnyt.)

Vaihe 5: Maalaa se. Maalaa hevonen poro mieleiseksi! Käytä askartelumaalia tai akryylimaalia tai vie ulos ja suihkuta spraymaalia. Anna kuivua. (Itse valitsin väriksi valkoisen ja maalasin 2-3 kerrosta akryylimaalilla.)

Vaihe 6: Se on valmis! Ihaile sitä, siinä se on! Eihän näytä enää kovinkaan hevoselta?

Ja kerrataan vielä: parturoi - nylje - muotoile - maalaa - valmis! Siitäs saitte kolmenkympin teolliset porot! Kannatti kokeilla, kukkaro pieneni tosiaan vain puolentoista euron verran ja sain just hyvänkokoisen, kevyen ja ylvään jouluporokoristeen.

Joskin tuntuu, että olisi kovin hauskaa maalata vielä sarvet hopeaksi glitter-kynsilakalla. Tai turpaan voisi liimata punaisen petteripunakuono-pallonenän. Tai kaulan ympäri voisi lisätä pienen kranssin, joulunauhan, "kaulahuivin" tai... ehkä kaviot voisi maalata? Tai jos.. ehkä.. kuiteskin.. En osaa päättää! Mitä mieltä te olette? Kun kerran edelliseen joulukalenteri-postaukseen usealta tuli hyviä kommentteja viimeistely-ideoista (ja kuten huomaatte päädyin lisäämään kuuseen jalan ja latvaan tähden ainakin siihen asti kunnes luukut alkavat aueta) niin mitä te tekisitte porolle? Vielä viimeistelyä? Vai olisiko tyylikkäämpi vaihtoehto jättää ihan vain tuolleensa?

(Ks. myös tämä aikaisemmin muokattu heppa, josta tein kolmiulotteisen taulun/koukun esim. kaulakoruille.)