Piuhat piiloon.

Kenen muun silmään hyppii piuhat ja johdot? Minua ainakin ne ärsyttävät. Ovat aina sekaisin, aina tiellä, aina solmussa.

Yksi tällainen solmukohta on ollut sohvan levike, joka aina tuppaa saamaan syliinsä kaikki piuhat. Pahimmillaan yhtenä kasana ovat kuulokkeet, kahdet pädipiuhat, parit kännykän laturit, pyöränlampun laturi.. Ja siihen kun lisää vielä kaukosäätimen, pleikan ohjaimen, parit muistilaput, toiset kuulokkeet, kolme koiranlelua..siinä on äkkiä soppa valmis.
Ei auta vaikka kuinka muuten olohuone olisi siisti, kun piuhojen sotku nappaa heti levottomana silmään.

Vaan ei enää. Muistin kaukosäätimille tarkoitetut säilyttimet (esim. sohvan nojalle) ja käytin ideaa hyväkseni. Kaksi isoa käden mentävää taskua ja piuhat piiloon! Taskujen yläreunaan ompelin kaistaleen trikoota (lumpuiksi joutavan paidan helma auki leikattuna), koska ajattelin trikoon antavan tarpeeksi kitkaa sohvan kangasta vasten. Liukas kangas saattaisi helposti luiskahtaa lattialle. Itse taskut ovat taas tarkoituksella liukkaasta ja jämäkästä materiaalista (mikälie jämä) etteivät ainakaan toimi tarrana kaikelle lattianrajan pölyille ja hiuksille.. Kylläpä nyt helpotti, on taas yksi pieni ruma ärsyke poistettu silmistä käytännöllisellä ratkaisulla kierrätysmateriaalein. Ihan kuin olisi samalla sohvakin kasvanut isommaksi.

Saapaspötköt osa 2.

En tykkää, kun saappaat taittuu. Kirpasee katsoakin. Niiden kuuluu olla ylväästi pystyssä! Varsiin voi tulla rumia jälkiä, jos latvat rotkottaa taitteilla. Kun ostin vanhojen silppuri-kohtalon saaneiden saappaiden tilalle nämä uudet, tuli tarve myös toisille, pidemmille saapaspötköille. (Ks. aikaisemmat tekemäni saapaspötköt tästä.)

Laiskuus kuitenkin iski. Ei millään tehnyt mieli ommella tai tehdä mitään tarkkaa. Mietin, miten saisi mentyä sieltä mistä aita on matalin (pois lukien lehtirullat ja muut hätäratkaisut. Koska visuaalisuus.) ja päädyin kahden tekijän summaukseen: pahvia ja neuletta. Pätkäsin pahviputket, leikkasin hihat neuleesta, sujautin putket hihoihin ja painoin päät putkien sisälle. Hifistelijä olisi kuronnut langalla päät nätisti kasaan, mutta tuntunevat pysyvät putkien sisällä ilman mitään kiinnitystäkin.

Ja kyllä pysyy varret pystyssä komiasti. Jes. Ei enää riippulatvoja. Pystyssä vievät eteisessä vähemmän tilaakin. Sitten, kun kevät suopi tulla ja saappaat käyvät liian kuumiksi, taidan pakata kengät pötköineen varastoon. Pysyy sitten laatikossakin hyvänä varret eivätkä ainakaan mene liiskaan.

Vesitetyt värit.

Enpäs muista milloin viimeksi olisin maalannut vesiväreillä (!!). Voisikohan siitä olla enemmän kuin viisi vuotta.. Vesivärit eivät koskaan ole olleet minulle mitään helppoja värejä käsitellä ja siksi kai tartun niihin myös hyvin harvoin.

Nyt oli tehtävä poikkeus, kun näin tämän tutoriaalin: tpk: How to paint watercolor jewels . Vitsit, kuinka hienoja timantteja, pakkohan se oli kokeilla osaisiko itse edes puoliksi vastaavaa! Ja tällaisen sitten sain maalattua.

Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen. Se kehittyi harjoitustöiden kautta (kyllä, oli pakko harjoitella - kuten näette, vesivärit ovat v-a-i-ke-i-t-a hallita taitavasti..) Eka yritys (vasemmalla) on yhtä suttua, vaikka sävyt olivat kyllä mieluisat. Sitten kokeilin vähän tarkempaa ja isompaa versiota, mutta en tiedä miksi päädyin kokeilemaan kirskuvan punaista. Kai se yritti olla rubiini, mutta ei siitä kovin hiottu sellainen tullut.

Lopulta kolmas yritys toden sanoi ja se pääsi heti olkkariin "näyttelyyn". Täytyy ottaa vesivärit useammin esille eikä aina käyttää akryylia. Tässä olisi haasteen paikka kokeilla mitä kaikkea sitä voisi vesiväreillä oppia tekemään. Onko siellä vesiväri-taitureita? Löytyykö vinkkejä upeisiin vesiväritekniikoihin?

Lahjapankki 2014: DIY lahjoja osa 4.

Ja vielä yksi kooste itsetehdyistä lahjoista. Tämä vielä, sitten ei enää. (Ks. osa 1. / osa 2. / osa 3.). Jäljellä ovat pienten pakettien sisällöt. Vähän kaunista naispuolisille ja muuta sen sellaista pikkuista puuhailua.

Lahja 1: Rintakoru. Tämä on kyllä yksi mielenkiintoisimmista rintakoruista mitä olen koskaan kokeillut tehdä. Voitteko kuvitella, että koko lehti on luotu vain paperin, neulan ja langan avulla? (Lopuksi vähän kovetin sivelemällä päälle lakkaa.) Tutoriaali: Makezine.com: Needle Lace skeleton leaves.

Lahja 2: Helmet. Tummat sävyt ne yhteen passaa. Cerni-massasta pyöriteltyjä helmiä säädettävässä vahatussa nauhassa. Huomaatteko kuinka tuohon toisiksi laitimmaiseen helmeen muodoistui puolivahingossa violetti sydän?

Lahja 3: Korvakorut ja "korukirja". Pienet nappikorvikset Fimo-massasta ja vanhasta kirjasta tehty korvisten säilytysloota. Kirjasta piti tulla ensin tavallinen, kannellinen, keinonahalla päällystetty rasia, mutta sitten siitä tulikin tällainen. Sen ideana on, että sitä voi pitää joko tasolla sellaisenaan kansi kiinni tai sen voi ujuttaa hyllyyn pystyssä, jolloin se uppoutuu kirjojen sekaan eikä sitä tunnista korvislaatikoksi. (Keinonahka on lähtöisin tästä kierrätetystä nahkajakusta.)

Lahja 4: Huulipunakotelo. Retrohenkisestä kankaasta ja vanhasta meikkipaletista irroitetusta peilistä tuli hauska kotelo huulipuna-immeiselle. Laitoin mukaan mallin vuoksi kukkaroa varten ostetun sävytetyn huulirasvan. Mukailin versiooni tätä tutoriaalia: The Mother Huddle: Lipstick case pattern. Tästä tuli kyllä hurjan söpö!

Lahjat 5: Kukkarot. Tein kahdelle eri ystävälle kaksi erilaista kukkaroa. Toinen vähän suurempi (esim. laukkuun pikkutavaroille), toinen vähän pienempi puhelimelle. Siinä on vuori ja magneettilukkokin. Materiaalina kukkaroissa paloja tästä mokkatakista - ja oli yllättävää kuinka vaikea mokkaa oli ommella! Kyllähän takkusi mennen tullen ja välissäkin.

Lahja 6: Servettirenkaat. Virkkasin tölkkiklipsuja ekaa kertaa ja ensin tein niistä jonkinlaisen vinkkuran patalapun/-alustan, mutta köpöisyys-asteen takia purin sen pois. Sitten päädyin servettirengas-settiin. (Voi äh, nyt jälkeenpäin ajateltuna, olisi muuten voinut kyllä virkata klipsut toissuuntaisesti yksi poikittain, eikä kaksi rinnakkain..)

Lahja 7: "Helpotusta kipuiluun". Tämä oli kolmen osan paketti lapsiperheelle: 1) "Jääkarhukamut" eli joko pakastettavat tai mikrossa lämmitettävät jyväpussit (karhuja siksi, että ne olisivat kipuilevista lapsista kivempia), 2) "Taikavoide" eli itsetehty voide kookosöljystä, oliiviöljystä ja mehiläisvahasta sekä eteerisistä öljyistä. Voidetta voi käyttää mm. rohtuneille nuhanenille, ihon naarmuille, halkeileville kantapäille..jne. Tein myös itselle testisatsin ja vitsit oli muuten vuodenvaihteen flunssassa hyvä! Nenä oli nessuista kuin raastinrauta niin tekipä luonnonmukainen piparminttu voide tukkoiselle nenälle hyvää!

Idea jääkarhukamuihin näiden "jääkettujen" tutoriaalista: Taylormade: The Frozen foxes. 
Taikavoiteen ohje: Backdoor Survival: Miracle Healing Salve.

Ja kolmas paketin osa: "Suihkupommit". Eli jonkinmoiset kökäleet (sanon kökäleet, koska ulkonäkö ei ole se kaunein mahdollinen), jotka laitetaan suihkussa lattialle ja sitten niiden pitäisi avata tukkoinen nenä virkistäen koko mieltä. Eka satsi pommeja meni piloille (meni soodat ja leivinjauheet sekaisin), mutta toinen yritys toi tulosta vaikkakaan ulkonäkö ei ole sama mitä katsomassani ohjeessa.. Kokeilin yhtä ennen lahjan antamista ja totesin, että ei se ehkä aivan yhtä hyvin toiminut mitä "mainostettiin". Siksi vähän epäilin lisäänkö purkkia pakettiin mukaan lainkaan, mutta kokemukseni tuomien saatesanojen kera lisäsin sitten kuitenkin. Tuli niillä ainakin kiva "puhdas" tuoksu kylppäriin pitkäksi aikaa, joten onhan se sekin jotain. Ohje: Stuff Parents Need: Shower Disks. (Jos joku muukin kokeilee, kerrothan miten sinulla onnistui?)

Lahja 8: Ruokalahja. Pisteeksi iin päälle, vuotuinen ruokalahja. Usein teen jotain syötävää lahjaksi/pöytään tarjottavaksi ja tällä erää se oli Viikunakompotti (eräänlainen hilloke viikunoista ja saksanpähkinärouheesta). Ja voi makeus kuinka hyvää tuli! Sopi todella hyvin yhteen leipomani juustopiiraan kanssa.

Lahjapankki 2014: DIY lahjoja osa 3.

Ja lisää itsetehtyjä lahjoja, eivät ne vielä loppuneet! (Ks. osa 1. / osa 2.). Seuraavaksi kategoria nimeltä "erikoisemmat lahjat". Nyt tulee vähän sillisalaattia lahjojen saajien seiniltä ja tasoilta. Eli sisustuksella mennään:

Idea 1: Ryijy. Sinänsä rohkea veto, enkä ihan jokaiselle olisi uskaltanut, mutta tämän saajalle uskalsin. Tein tämän kuten oman mustavalkoisen seinävaatteeni (ks. postaus täältä), mutta kudoin ylhäältä alas geometrisesti. Tästä tuli omaani isompi, leveyttä lähes 30cm ja korkeutta pisimmillään 56cm. Koko ei kuitenkaan hidastanut valmistumista, sillä käytin lankoja pujottelussa moninkertaisena (jopa 6-8-kertaisena).

Idea 2: Kannettava kori nahkarivoilla. Tämä tein extrana ryijyn pariksi, kun punaista lankaa jäi suunniteltua enemmän käsiin. Tuli muhkean suurehko, sellainen sopiva "lankakorikoko". Kantokahvat kaksinkertaisesti yhteen ommellusta nahasta.

Idea 3: muistitaulu. Päällystetty vanerilevy ja siihen kiinnitetyt klipsut (ClasOhlsonista) papereille. Yksinkertainen ja minimalistinen. Sopii moneen kotiin, siihen voi laittaa vaikka laskut, muistilaput ja ostoslistat. Kynä pysyy hyvin klipsujen päällä vaakatasossa. Kiinnitys rikkoontuneiden nappikuulokkeiden piuhalla (on kestävä ja mukavasti kierrätettävä).

Idea 4: potretti. Otin riskin ja tein sen! Maalasin perheen muotokuvan silläkin uhalla, etten ole lainkaan kokenut muotokuvamaalari. Loin kokonaisuuden neljästä eristä kuvasta, kun en löytänyt perheestä ajankohtaista perhekuvaa. Aluksi piti maalata ihan pelkistettynä, mutta maalausta työstäessä yksityiskohtia vain tuli huomaamatta lisää ja lisää. Ja lopputulos on tässä. Kyllä ne aika hyvin saajiltaan näyttävät! (Taulun koko 40x40cm.)

Idea 5: vähän erilainen potretti. Eräänlainen muotokuvaus tämäkin, kirjailtuna itse ommeltuun tyynyliinaan (huhheijaa, jäipäs silitys köpöiseksi, no pakettiinhan se kuitenkin piti vielä taitella..). Siinä ovat perheenjäsenet kissaa myöten ja lääniä riittää, jos vaikka tarvitsee lisätä lapsia tai eläimiä. Tyynyn idea ja mallit hahmoihin täältä ja täältä.

Idea 6: koristekukat, ikikukat, "talvikukat". Tämä oli myös vähän erilaisempi joululahja. Idea muhi mielessä pitkään. Tahdoin tehdä kahdelle eri ihmiselle näyttävät koristekukat ilmakuivatettavasta massasta.

Valmistaminen oli hidastetöyssyjä täynnä. Miten kukat teen? Mikä on hyvä materiaali varsiksi? Mistä saan alustan? Itse massa on kuivuttaan melko kevyt, joten tein nuput suoraan moninkertaisesti taivutetun rautalangan päähän. Iskin rautalangat styroxpalikoihin ja taas mietin. Millä päällystän varret? Millä päällystän stryroxin? Mistä saan painoa alustaan? Entä, jos styrox halkeaa? Lopulta päällystin varret liimalla ja kreppipaperilla. Työnsin isoja ruuveja painoiksi styroxpohjaan ja liimasin kartongin niiden peitoksi. Koristeellinen vahakangas styroxin ympärillä estää laitojen murtumisen. Päälle painelin vielä massaa ja lopuksi lakkasin massa-alueet. Hilelakka oli piste iin päälle.

Jos valmistus oli ongelmallista, sitä oli myös kukkien pakkaaminen. Toiselle askartelin pahvista laatikon, jonne laitoin kukan paperin ja kuplamuovin kanssa. Kiinnitin varteen "nostokurjen", josta kukan sai helposti ylös. Toisen kukan jouduin paketoimaan rumemmin ilman laatikkoa, koska sen piti kestää ehjänä myös pitkä ajomatka.

Ja vaikka kuinka laitoin laatikon laidoille "Tämä puoli ylöspäin"-lappuja, kävi paketti lahjojen annossa kertaalleen nurinpäin. Onneksi ei käynyt kuinkaan, olisi ollut todella mälsää, jos kukka olisi mennyt paketin sisällä rikki.

Ja paikkansa kukat löysivät. Toivottavasti saajat pitivät kukista. Ei niitä ainakaan kastella tarvitse ;)