Kuinka otat sivusaumoista sisään?

Oltiin kaupoilla ja alerekkiä selatessa mies harmitteli, että edullisista vaimareista on vain suuria kokoja jäljellä. "No höh, eihän se haittaa, minä pienennän!" lupasin. Jos sitä itselle pienentää vaatteita, tokihan sitä toisellekin.

Ja koska aika ajoin toivotaan perusvinkkejä ompeluun, nyt niitä tulee. Toisin sanoen: vinkit kuinka pienentää trikoovaate omaan kokoon? Miten otetaan vaatteesta sivusaumoista sisään? Se on helppoa! (Huom: vinkit eivät ole ainoita oikeita tapoja, on myös muita keinoja riippuen vaatteesta, materiaalista..)

1. Mittaa ja leikkaa.
Pue vaate nurinpäin päälle. Mittaa sivusaumoihin nuppineuloin uusien saumojen kohdat. Huomioi nyt jo saumanvara mukaan niin ei varmasti tule pienennettyä liikaa. Neulaa merkit kumpaankin sivusaumaan silmämääräisesti. Ota tarvittaessa sisään myös olkasaumoista, jos pääntietä tai kainaloita tarvitsee "nostaa" ylemmäs. Riisu varovasti paita pois ja aseta vaate kaksinkerroin. Mittaa ja korjaa merkit niin, että kummaltakin puolelta tulee pienennettyä saman verran.  Leikkaa ylimääräinen kangas pois. (Mutta vain jos sitä on reippaasti. Jos pienennät vain vähän, ompele ensin ja leikkaa lopuksi ylimääräinen pois. Se helpottaa etenkin joustavien kankaiden kanssa.) Nuppineulaa leikatut saumat oikeat puolet vastakkain.

2. Valmistele.
Vaihda oikeanväriset langat ompelukoneseesi ja säädä ompelukoneeseen joustava ommel. Jos et tiedä mistä sen saa, joudut katsomaan käyttöohjetta. Riippuen ommeltavasta materiaalista, vaihda koneeseesi pallokärkinen (jersey) ompelukoneen neula. Jersey-ompelukoneen neuloissa on pyöristetty kärki, niin se ei riko tekstiilinpintaa.

3. Ompele
Ompele ensin suoralla joustavalla ompeleella. Älä venytä trikoota ettei reunat rullaannu. Jos olet varannut reippaat saumanvarat, se helpottaa joustavien reunojen ompelua. Tarvittaessa ota toinen kierros ja huolittele reunat joustavalla siksak-ompeleella. Tai jos koneessasi on näiden yhdistelmä, ompele suoraan sillä. Itse joudun usein ompelemaan kahdesti, jotta joustavista pitkistä saumoista tulee varmasti myös käyttöä kestävä.

TAI käytä saumuria ja ompele uudet sivusaumat kaksi kertaa nopeammin. Ja jos saumurissa on väärän väriset langat, voi sauman vierestä ommella vielä ompelukoneella väärän värisen tikin piiloon. (Ja näin ainakin tulee superkestävä sauma!)

4. Viimeistele
Tätä ei ole pakko tehdä, mutta jos haluaa olla tarkka, voi sivusauman päätellä muutamalla pistolla piiloon. Leveähkösti tehdyt sivusaumat jäävät usein etenkin helmasta vilkkumaan. Kun jaksaa parilla tikillä käsin kiinnittää sauman, ei tarvitse heti olla korjausompelemassa irvistävää helmaa.

Ja näin on suuri koko kutistettu oikeaksi. Ei roiku enää päällä, vaan just hyvänkokoinen on!

Kaivo olohuoneen lattialla.

Välillä jotain ommeltua uutta kotiinkin. Tällä erää lattiatyynyn päällinen. Vanha olikin kyllä aikansa virttynyt. Nyt uusi (okei, tuli tuo joku hetki sitten jo ommeltua, mutta nyt vasta korjattua) päällinen on Marimekon sinisestä Kaivo-kankaasta. Pitkään ehtikin pyöriä tuo kangas käsissä. Taisin pihistellä sitä. Ja ihan suotta, olihan sitä, kun ylikin kangasta vielä jäi.

Nyt me aiotaan koirulin kanssa ottaa rennosti. On sen verran makea kangaskin lattialoikoiluun!

Kuvasta voi bongata muutakin itsetehtyä: pyöreä matto tilkuista ja kuteesta / kori kartasta ja kontaktimuovista / abstrakti taulu / kontaktoitu lipasto /ja pöydällä: pahvista ja lahjapaperista "tarjotin" /  säilykkeistä tornipurkki.

Rannerenkaasta riipus.

Olisi kiva sanoa, että tässä on uusi lempitoppini, jonka juuri ompelin. Mutta ehei, se on Seppälän vaan. Eikä edes mikään uusi. Mutta kaulakoru on! Uusi ja itsetehty! Ja myös lempisellainen.

Tein ensin yhden ja koska rinkula valmistui nopeasti, tein myös toisen lähes saman korun kullansävyissä.

Tekniikka on tuttu eestaas-pujottelu. Tutustuin tekniikkaan tämän pinkin riipuksen kautta (idea kirjasta Helmitaivas ja siitä sekä riipuksesta lisää tässä postauksessa), jonka kehikko on myös metallilangasta. Nämä uudet rinkulariipukset ovat ohuita metallirannekoruja. Ovat kestävämpiä etenkin kun "täytin" ne vain puolilleen pikkuhelmiä.

Näistä tuli kyllä kivoja, isoja ja näyttäviä, mutteivat mitään painavia kantaa kaulassa. Olivat myös kivan nopeita valmistaa. Hitainta oli aina valikoida millaisista helmistä sitä tekisi seuraavan kerroksen!

Karmeat cernitit.

Nyt tulee historian havinaa! Löysin koneelta vanhoja kuvia, jotka ensin puistattivat selkäpiitä, sitten nostivat nolon häpeän punan poskille ja lopuksi saivat minut nauramaan. Ja nyt esittelen teille illan iloksi ja viihdykkeeksi, olkaa hyvät:

minun ekat cernit-kokeilut! Vuodelta......2008? Kyllä on kauheita!! Moni puolta nuorempi olisi tehnyt paremmat potenssiin kymmenen. Mikä on tuo ittensä helmillä hirttävä kissa? Tai röpelöhuulet? Oli kyllä niin epäsymmetrinen ilmestys, että ensin piti miettiä kehtaanko edes näyttää kuvaa. Mutta näytinpäs silti. Ja nyt vähän hävetttää. Ja naurattaa. Nolottas, jos ei naurattas.

Kaikista hupsuin on kyllä tämä vihreämönjänen "muffinssi". Muistan kuinka oikeasti tykkäsin tuosta ja myös pidin sitä paljon! (Eikä, pidinkö? Kyllä pidin. Voi apua.) Taitaa olla vielä jossain tallessakin tuo.. Joskus on kyllä hyvä, että jää erilaista töistä ja uusista kokeilusta kuvamateriaalia, jota muisti ei voi mielestä pyyhkiä pois. On sitten mitä verrata ja katsoa miten on mikäkin taito, mieli ja tyyli kehittynyt vuosien saatossa.

Ja kylläpäs vaan näytän kuvassakin kummalta. Apua, olen vanhentunut.

Tee-se-itse: Sadesuoja repulle.

Edellisessä postauksessa näytin kuinka ruodoistaan rikkoontuneesta sateenvarjosta voi purkaa nylonkankaan talteen. Ja tässä on ensimmäinen tuotos minkä varjon kankaasta ompelin syyssateita varten. Ei, se ei ole jättimäinen suihkulakki vaan..

..päälle sujautettava sadesuoja selkärepulle! Näin entisellä työkaverillani vastaavan, joka oli tullut hänen sporttireppunsa mukana ostaessa. Hoksasin, että samankaltaisenhan voi tehdä itsekin tyyliin varttitunnissa.

Tee-se-itse: sadesuoja selkärepulle

Tarvitset: ison sateenvarjon kankaan (tai vaikka suihkuverhoa?), kapeaa kuminauhaa tai -lankaa, nyöristopperi, hakaneula, sakset ja ompeluvälineet

Tee näin: Pura sateenvarjo (ks. ohje tästä postauksesta). Leikkaa varjosta reppuasi reippaasti isompi ympyrä. Leikkaa laita-/jämäpaloista nauhakujaa varten suikaleita ja yhdistä ne jatkuvaksi nauhaksi. Käännä ja huolittele nauhan päät nurjalle. Taita nauha pituussuunnassa kahtia nurjat puolet vastakkain. Ompele nauha ympyrän reunaa pitkin (nauha varjon oikeaa puolta vasten, taitos kohti keskustaa). Pujota hakaneula kuminauhaan ja pujota kuminauha kujaan. Pujota kuminauhan päät nyöristopperin rei'istä. Yhdistä päät tai tee päihin solmut.

Sadesuoja on helppo pujottaa ja ottaa pois repun päältä. Rullattuna/taiteltuna se menee pienessä tilassa esimerkiksi repun sivutaskussa. Nopea ompelutyö, joka on sekä kierrätetty että käytännöllinen!

Ja varjokangastakin jäi puolet vielä jäljelle. Jemmaan menee, eihän sitä tiedä mitä muuta sitä vielä keksisi tehdä.