Juhlaputki jatkuu vain! Kyllä meitä hemmotellaan, juhlasta toiseen. Nyt vuorossa hyvä ystävä, jolla oli kaksi aihetta juhlaan.
Itsellä tosin ei ole ollut kovin juhlaa viikolla, kun päälle puski oikein perinteinen flunssa. Ei jäänyt aikaa toteuttaa ensimmäistä lahjaideaa, joten vaihteeksi oli kaupan kautta kierrettävä. Pakettiin pyörähti Miia Pölläsen uutuuskirja Bujoilun voima (plus tarroja bujokoristeluun!). Tiedän, että ystäväni harrastaa bullet journalia jo nyt, joten ehkä tästä tulee vielä uutta puhtia uusien unelmien saavuttamiseen. Ja koska en voinut millään pelkästään ostolahjaa antaa niin tein kirjanmerkin kuumehöyryissäni. Yksinkertainen ja sievä. Sopii väriltään kirjaan hyvin!
Se mitä tuota kirjaa vilkaisin niin oli muuten aikas hyvä ja laittoi miettimään, että pitäisikö sitä sittenkin itsekin kokeilla bujoa! Ja kelpaisihan siinä päälle pari unelmaakin saavuttaa samalla. Not bad, not bad at all.
Ja kun kuume alkoi väistyä ja kädet kaipasivat jotain tekemistä, tein hapsukorvikset muurarinlangasta. Ensin yhdet, sitten toiset perään. Mustat pitkät ja valkoiset lyhyemmät. Mutta liitin vain yhdet korviskoukut. Olen huomannut, että tuollaiset korvakorukoukut lenkillä ovat aika kätevät - ei tarvitse jokaiseen pariin omia koukkuja, vaan voi lennosta vaihtaa parista toiseen, jos vain niissä on lenkki, johon koukut sujauttaa.
Ajatuksena oli, että ystävän kolmenkymmenen vuoden kunniaksi annan ns. vaihtokorvikset per vuosikymmen, mutta sitten eivät enää flunssaisen voimat riittäneetkään. Kolmansien kohdalle tein kupongin (tai sanottakoon hienomman lahjakortiksi). Saa samalla ystävä itse päättää kolmansien korviksien värin ja pituuden.
Oli tuota samaa kuviollista kartonkia sopiva pala, joten leikkasin siitä avattavan lahjalootan korvakoruille.
Ja siinäpä ne, tuplapaketit tuplaonnitteluiden kera! Kortti on muuten puhallustekniikalla tehtyä vesivärikokeilua. Se oli aika hauskaa - levitetään arkille vesiväriläiskiä ja sitten pillillä puhalletaan väriä tahtomaansa suuntaan. Tuli aika kivoja kuvioita!
lauantai 2. syyskuuta 2017
torstai 31. elokuuta 2017
Muoviroskasta moneksi.
Kaikki edellä näytillä olevat ovat ihan saksilla leikattuja. Nyt mietin... toimisiko lävistäjät? Ja siitäpä se inspiroitunut ajatus sitten lähti. Ja kyllä, lävistimiäkin voi käyttää! Ihan pienet eivät toimineet ja kokeilin vain pelkistettyjä kuvioita. Muovina oli ohut, taipuisa muovi, joka taisi olla alkujaan jonkun vihon kansikappale. Kun oikein jämäkästi ja tasaisesti painoi niin kyllä se leikkasi myös muovin nätisti.
Ja kokeilusta syntyi tällaiset. Yksinkertaiset ja niin kevyet! Ketjukin on kevyttä, tuntuu kuin korvissa ei roikkuisi mitään.
Muovipallot täydentävät arjen kierrätysmuovikorusuosikkeja. Lusikoita ja ruutuja sekä palloja, siinäpä hyvä arjen kolmikko.
Tykkään myös näistä hapsullisista, mutta ovat sen verran pitkät ettei näitä arkena pidetä. Mutta todistavat hyvin sen, että pienestäkin muovikappaleesta voi saada koruun pohjan, johon yhdistää jotain muuta materiaalia. Vaikkapa helmiä, jos hapsut ei ole se mieluisin juttu.
Tykkää ja seuraa Kauneimmat Askartelut -lehteä myös Facebookissa ja Instagramissa @kauneimmataskartelut
#kauneimmataskartelut #100uuttakierrätysideaa
Kategoriat
Inspiraatio,
Kauneimmat Askartelut,
Kierrätys,
Kierrätyskorut,
Korvakorut,
Rannekkeet,
Zero waste
maanantai 28. elokuuta 2017
Kakkubuffet ja mikkimekko.
Kakkubuffet! Viikonloppuna juhlittiin pyöreitäni. Oli ystäviä, iloa ja pöytä täynnä kakkuja. Se oli pyöreiden kakkujen juhla!
Leipoin kaikki itse! Aika hyvin sain tehtyä kakkuja ennalta pakkaseen niin jäi aikaa myös koristeluun. Tein muun muassa tuon kelta-valkoisen pallonauhan ikkunan somisteeksi. Keltainen, valkoinen ja pallo-muoto oli kakuissakin kantava teema.
Tässä mallina esimerkkinä taka-alan pumpulikakku, edessä pina colada -juustokakku ja oikealla suolaiset say cheese -kuppikakut sekä guacamole -juustokakku.
Oma ehdoton suosikkini oli marenkikoristeinen suklaasiiderikakku. Samalla pääsin kokeilemaan ekaa kertaa ganachen tekemistä! Oikeastaan koko menuusta vain marengit oli tuttuja, kaikki muu oli uutta ja ennalta testaamatonta! Tein myös kaiken gluteenittomasti, jotta kaikki vieraat saattoivat maistaa kaikkea.
Monen muun suosikki oli Lady Habanero -chilisuklaakakku tai oikeanpuoleinen paistettu cookies'n'cream -juustokakku. Voisiko sanoa jopa, että yksi trendikakuista? Näitä on ainakin näkynyt paljon viime aikoina.
Koristeluista eniten kysymyksiä saivat kuivatetut ananaskukat (kuvassa keskellä) ja hassut keltaiset pallot!
Gelatiinipallot tehtiin vesi-ilmapallojen päälle liivatejauheesta ja elintarvikeväristä. Ohjen katsoin Leivotaan-lehdestä (nro 3/17). Ohjeessa tosin neuvottiin käyttämään jauheväriä, mutta hyvin onnistui myös nestemäisellä elintarvikevärillä. Nämä oli kyllä melkoista räpeltämistä ja pelkäsin, että saanko aikaiseksi mitään muuta kuin sotkua, mutta vuorokauden kuluttua palloista todella oli tullut koputettavan kovia ja kevyitä palloja! Hämmästyttävän outoja, mutta niin kauniita!
Ja leipomusten päälle myös jotain muuta itsetehtyä: juhlamekko! Sain päähänpinttymän R/H Studion Mickey-mallista ja koska en uskaltanut sokkona tilata netistä kallista mekkoa, tein oman kopion Mickey-tyylistä. Ylös mustaa, alle harmaata. Malli on aika napakka ja sain hihojen istutuksien lisäksi hyvää treeniä takakappaleen muotolaskoksista.
Ala-osa on suoraan yhdesti käytetystä mekosta, jonka ompelu meni vähän pieleen. Helma oli siis valmiina, tarvitsi vain lisätä muotolaskokset. Korvat sai leikattua yläosasta. Musta kangas oli jämäkangasta muusta ompelusta. Mekon budjetti oli siis pyöreät nolla euroa!
Kaavoitus lähes tulkoon sokkona kieltämättä vähän jännitti, etenkin kun mustaa kangasta oli rajallisesti kaapissa. Leikkasin yläosan topin mukaan, nuppineulasin sen t-paidan päälle ja hahmottelin liidulla peilin edessä korvien koot. Että tulee edes jokseenkin kohdilleen. Sitten leikkasin aukot ja aukkojen mukaan harmaat korvat. Kaarevien korvien ompelu joustavaan kankaaseen myös jännitti. Olisi voinut mennä niin pieleen, mutta aika hyvin onnistuin!
Mekon lisäksi tein myös hiukan överin ison kukkapannan - jota en sitten muistanut edes käyttää. Siellä se pöydällä komeili kyllä.. No ompahan valmiina ensi kesän menoihin!
Olipahan vain juhlat! Ihania ystäviä, vielä ihanempia yllätyslahjoja ja paljon naurua. Kyllä hyvässä seurassa kelpaa vanheta. Emännöinti ja leipominen olivat hauskaa, mutta kuluttavaa. Nyt tarvitsee palautumista, kakun sulattelua ja vähän hiljaista fiilistelyä ja sopeutumista tähän uuteen vuosikymmeneen.
Leipoin kaikki itse! Aika hyvin sain tehtyä kakkuja ennalta pakkaseen niin jäi aikaa myös koristeluun. Tein muun muassa tuon kelta-valkoisen pallonauhan ikkunan somisteeksi. Keltainen, valkoinen ja pallo-muoto oli kakuissakin kantava teema.
Tässä mallina esimerkkinä taka-alan pumpulikakku, edessä pina colada -juustokakku ja oikealla suolaiset say cheese -kuppikakut sekä guacamole -juustokakku.
Oma ehdoton suosikkini oli marenkikoristeinen suklaasiiderikakku. Samalla pääsin kokeilemaan ekaa kertaa ganachen tekemistä! Oikeastaan koko menuusta vain marengit oli tuttuja, kaikki muu oli uutta ja ennalta testaamatonta! Tein myös kaiken gluteenittomasti, jotta kaikki vieraat saattoivat maistaa kaikkea.
Monen muun suosikki oli Lady Habanero -chilisuklaakakku tai oikeanpuoleinen paistettu cookies'n'cream -juustokakku. Voisiko sanoa jopa, että yksi trendikakuista? Näitä on ainakin näkynyt paljon viime aikoina.
Koristeluista eniten kysymyksiä saivat kuivatetut ananaskukat (kuvassa keskellä) ja hassut keltaiset pallot!
Gelatiinipallot tehtiin vesi-ilmapallojen päälle liivatejauheesta ja elintarvikeväristä. Ohjen katsoin Leivotaan-lehdestä (nro 3/17). Ohjeessa tosin neuvottiin käyttämään jauheväriä, mutta hyvin onnistui myös nestemäisellä elintarvikevärillä. Nämä oli kyllä melkoista räpeltämistä ja pelkäsin, että saanko aikaiseksi mitään muuta kuin sotkua, mutta vuorokauden kuluttua palloista todella oli tullut koputettavan kovia ja kevyitä palloja! Hämmästyttävän outoja, mutta niin kauniita!
Ja leipomusten päälle myös jotain muuta itsetehtyä: juhlamekko! Sain päähänpinttymän R/H Studion Mickey-mallista ja koska en uskaltanut sokkona tilata netistä kallista mekkoa, tein oman kopion Mickey-tyylistä. Ylös mustaa, alle harmaata. Malli on aika napakka ja sain hihojen istutuksien lisäksi hyvää treeniä takakappaleen muotolaskoksista.
Ala-osa on suoraan yhdesti käytetystä mekosta, jonka ompelu meni vähän pieleen. Helma oli siis valmiina, tarvitsi vain lisätä muotolaskokset. Korvat sai leikattua yläosasta. Musta kangas oli jämäkangasta muusta ompelusta. Mekon budjetti oli siis pyöreät nolla euroa!
Kaavoitus lähes tulkoon sokkona kieltämättä vähän jännitti, etenkin kun mustaa kangasta oli rajallisesti kaapissa. Leikkasin yläosan topin mukaan, nuppineulasin sen t-paidan päälle ja hahmottelin liidulla peilin edessä korvien koot. Että tulee edes jokseenkin kohdilleen. Sitten leikkasin aukot ja aukkojen mukaan harmaat korvat. Kaarevien korvien ompelu joustavaan kankaaseen myös jännitti. Olisi voinut mennä niin pieleen, mutta aika hyvin onnistuin!
Mekon lisäksi tein myös hiukan överin ison kukkapannan - jota en sitten muistanut edes käyttää. Siellä se pöydällä komeili kyllä.. No ompahan valmiina ensi kesän menoihin!
Olipahan vain juhlat! Ihania ystäviä, vielä ihanempia yllätyslahjoja ja paljon naurua. Kyllä hyvässä seurassa kelpaa vanheta. Emännöinti ja leipominen olivat hauskaa, mutta kuluttavaa. Nyt tarvitsee palautumista, kakun sulattelua ja vähän hiljaista fiilistelyä ja sopeutumista tähän uuteen vuosikymmeneen.
torstai 24. elokuuta 2017
5 ideaa silkki- ja polymeerimassoille.
Tämä on uusin itse tehty sisustusesineeni. Se on kivan värinen ja se on hiukan outo ja kiinnittää helposti katseen. Nyt se on kuvun alla kuivuneiden ruusun terälehtien kanssa ihan koristeena. Oikeasti sillä on myös käyttötarkoitus...
...se on pieni korupuu! Vai oksat? Hiukan on myös ehkä sarvimainen. Mutta se oli tarkoituskin. Se kantaa kivasti parit korvakorut vähän kuin showpiece-tyyliin. Pohjana on kierrätetty muovikansi, muu on silkkimassaa rautalangan ympärillä. Silkkimassa oli alkujaan keltaista, maalasin kuivumisen jälkeen kultaisella akryylimaalilla, pohjan valkoisella. Silkkimassa on siitä kyllä hauska materiaali, se on pehmeää, kuivuu uunitta huoneenlämmössä ja on kovettuessaan mukavan kevyttä.
Tässä korupuun pohja, rautalankaa vinksin vonksin. Sen päälle se muotoileminen lähti.
Ja hillat! Voi kultamarjat, nyt tuli hillan ystävälle omat korvakorut. Näitä kaipailin jo aiemmin, mutta nyt vasta toteutin. Nämä ovat polymeerimassasta, itse tein Cernit-massasta, mutta ei ole väliä käyttäisikö Fimoa. Tai Sinooperin omaa polymeerimassaa. Tai miksei myös silkkimassakin kävisi, tulisi ainakin superkevyet hillat!
Ja jos koruja, miksei myös marjoja, vihanneksi ja hedelmiä pieniksi magneeteiksi? Sadonkorjuu -magneetit muistuttavat jääkaapin ovessa, että syöppä sinä ahmatti vihanneksia herkkujen sijaan.
Ja loppuun vielä kaksi ideaa kässäilijöille: silmukkamerkit ja päällystetty virkkuukoukku! Tässä mallina donitseja, mutta mitä vain esineitä, ötököitä tai ruokia voi tehdä silmukkamerkeiksi. Tee korupiikin kanssa ja yhdistä lenkistä isoon renkaaseen tai papukaijalukkoon.
Virkkuukoukusta voi myös tehdä omaan käteen paremmin sopivan. Varteen voi käyttää helposti vaikkapa kaikki epämääräiset jämävärit pois! Muotoile ja paista uunissa - ja muista käyttää vain kokonaan metallista koukkua. Jos käyttää muovista koukkua niin silloin on parempi käyttää silkkimassaa.
Oma suosikkini on korvisfriikkinä tietenkin hilla-korvakorut! Korviksia esittelee mielellään etenkin näin lyhyttukkaisempana (kesällä lähti 20 cm pituutta!!!). Kuvan t-paita myös itse itse ommeltu, lisää siitä tässä postauksessa.
Siinäpä oli viisi vinkkiä! Paremmat ohjeet löytyvät uusimmasta Kauneimmat Askartelut -lehdestä eli syysnumerosta 3/17.
...se on pieni korupuu! Vai oksat? Hiukan on myös ehkä sarvimainen. Mutta se oli tarkoituskin. Se kantaa kivasti parit korvakorut vähän kuin showpiece-tyyliin. Pohjana on kierrätetty muovikansi, muu on silkkimassaa rautalangan ympärillä. Silkkimassa oli alkujaan keltaista, maalasin kuivumisen jälkeen kultaisella akryylimaalilla, pohjan valkoisella. Silkkimassa on siitä kyllä hauska materiaali, se on pehmeää, kuivuu uunitta huoneenlämmössä ja on kovettuessaan mukavan kevyttä.
Tässä korupuun pohja, rautalankaa vinksin vonksin. Sen päälle se muotoileminen lähti.
Ja hillat! Voi kultamarjat, nyt tuli hillan ystävälle omat korvakorut. Näitä kaipailin jo aiemmin, mutta nyt vasta toteutin. Nämä ovat polymeerimassasta, itse tein Cernit-massasta, mutta ei ole väliä käyttäisikö Fimoa. Tai Sinooperin omaa polymeerimassaa. Tai miksei myös silkkimassakin kävisi, tulisi ainakin superkevyet hillat!
Ja jos koruja, miksei myös marjoja, vihanneksi ja hedelmiä pieniksi magneeteiksi? Sadonkorjuu -magneetit muistuttavat jääkaapin ovessa, että syöppä sinä ahmatti vihanneksia herkkujen sijaan.
Ja loppuun vielä kaksi ideaa kässäilijöille: silmukkamerkit ja päällystetty virkkuukoukku! Tässä mallina donitseja, mutta mitä vain esineitä, ötököitä tai ruokia voi tehdä silmukkamerkeiksi. Tee korupiikin kanssa ja yhdistä lenkistä isoon renkaaseen tai papukaijalukkoon.
Virkkuukoukusta voi myös tehdä omaan käteen paremmin sopivan. Varteen voi käyttää helposti vaikkapa kaikki epämääräiset jämävärit pois! Muotoile ja paista uunissa - ja muista käyttää vain kokonaan metallista koukkua. Jos käyttää muovista koukkua niin silloin on parempi käyttää silkkimassaa.
Oma suosikkini on korvisfriikkinä tietenkin hilla-korvakorut! Korviksia esittelee mielellään etenkin näin lyhyttukkaisempana (kesällä lähti 20 cm pituutta!!!). Kuvan t-paita myös itse itse ommeltu, lisää siitä tässä postauksessa.
Siinäpä oli viisi vinkkiä! Paremmat ohjeet löytyvät uusimmasta Kauneimmat Askartelut -lehdestä eli syysnumerosta 3/17.
Kategoriat
Cernit,
Fimo,
Kauneimmat Askartelut,
Korvakorut,
Silkkimassa,
Sisustus,
Vinkit,
Virkkaus
tiistai 22. elokuuta 2017
Origami-kurki (tutoriaali).
Paperikurjet! Nuo klassiset linnut, varmaan yksi perinteisimmistä origami-malleista. Oletko koskaan kokeillut taitella?
Tein niitä tässä hetki sitten ison kasan. Edellisestä (ja ensimmäisestä) taittelusta oli mennyt tovi, joten käämi meinasi palaa, kun en muistanut muutamaa kinkkistä työvaihetta. Pikaisesti tutoriaaleja vilkuilemalla totesin, että ovatpas ne huonoja - moni johdatti ainakin minut harhaan! Muutamasta ekasta ei tullut mitään! Mutta sitten homma lähti luistamaan ja taittelu meni kuin tehdaslinjastolla. Taitellessa päätin tehdä oman ns. auki kirjoitetumman tutoriaalin kurjen taitteluun. Ihan vain, koska jos se samalla jäisi myös omaan muistiin paremmin haltuun. Eli reippaasti kokeilemaan taittelua:
Leikkaa paperista neliö. Parasta on, jos saat taitteluun kopiopaperia ohkaisempaa paperia - kopsupaperillakin menee, kunhan vain painaa kunnolla taitokset. Apuna voi käyttää vaikka viivoitinta.
Ensimmäinen vaihe: Taita neliö kahtia pysty- ja vaakasuunnassa. Tulee pienempi neliö. Taita vielä neliö vinottain sivut vastakkain, jolloin siitä tulee kolmio. Paina taitokset kunnolla ja avaa neliö auki.
Toinen vaihe: Ota neliö yksi kulma alaspäin (näin on helpompi hahmottaa). Ajattele neliötä taitoksien jakamina lohkoina. Tuo violetilla merkityt lohkot vastatusten, samoin toiselta puolelta vihreällä merkityt lohkot. Neliö kasaantuu ns. vastakkaisille sisätaitoksille. Ensin ylhäällä ollut kulma jää lopuksi taitosten päälle.
Kolmas vaihe: Pidä neliö edelleen sama kulma alaspäin. Taita sivut vastatusten ylös. Käännä ja toista sama. Taita ylhäältä pinkillä merkitty "kolmio" alaspäin. Paina taitokset kunnolla ja avaa taitokset.
Neljäs vaihe: (Tämä voi olla alkuun vaikein, mutta hyvin se menee!) Edelleen sama kulma alaspäin, ota kulmista päällimmäinen eli vihreällä merkitty kulma. Nosta se ns. yläkautta kokonaan auki. Sivut jotka käänsit edellisessä vaiheessa kohti vastatusten avautuvat nyt siivekkeiksi. Paina taitokset kunnolla. Käännä työ ja toista sama.
Viides vaihe: Taita pinkillä merkityt sivut työn kummaltakin puolelta kohti keskustaa. Pidä kärjet terävinä.
Kuudes vaihe: Nosta kärjet viistosti ylös (tässä oma maku vaikuttaa taitoksen kulmaan). Avaa taitokset ja taite samasta kohtaa uudestaan, mutta vie taitokset keskellä olevien siivekkeiden väliin (siniset kohdat yhteen). Toista sama kummallekin puolelle. Taita pää ja pyrstö hiukan viistoon (tähän on monia eri tapoja).
Seitsemäs vaihe: Taita siivet alaspäin työn kummaltakin puolelta. Nyt kurki on valmis! Voit käsin vielä avata kurjen pohjaa
ja tasata siipiä, jolloin se pysyy esimerkiksi pöydällä tasaisessa liidossa.
Ja valmista tuli!
Ja tätä varten tein kurkia! Niistä tuli paikkakortteja viime viikon juhliin. Kirjoitin siipiin jokaisen nimen ja niistä tuli ihan nättejä. Vähän erilaisia paikkakortteja, eikö!
Tein niitä tässä hetki sitten ison kasan. Edellisestä (ja ensimmäisestä) taittelusta oli mennyt tovi, joten käämi meinasi palaa, kun en muistanut muutamaa kinkkistä työvaihetta. Pikaisesti tutoriaaleja vilkuilemalla totesin, että ovatpas ne huonoja - moni johdatti ainakin minut harhaan! Muutamasta ekasta ei tullut mitään! Mutta sitten homma lähti luistamaan ja taittelu meni kuin tehdaslinjastolla. Taitellessa päätin tehdä oman ns. auki kirjoitetumman tutoriaalin kurjen taitteluun. Ihan vain, koska jos se samalla jäisi myös omaan muistiin paremmin haltuun. Eli reippaasti kokeilemaan taittelua:
Leikkaa paperista neliö. Parasta on, jos saat taitteluun kopiopaperia ohkaisempaa paperia - kopsupaperillakin menee, kunhan vain painaa kunnolla taitokset. Apuna voi käyttää vaikka viivoitinta.
Ensimmäinen vaihe: Taita neliö kahtia pysty- ja vaakasuunnassa. Tulee pienempi neliö. Taita vielä neliö vinottain sivut vastakkain, jolloin siitä tulee kolmio. Paina taitokset kunnolla ja avaa neliö auki.
Toinen vaihe: Ota neliö yksi kulma alaspäin (näin on helpompi hahmottaa). Ajattele neliötä taitoksien jakamina lohkoina. Tuo violetilla merkityt lohkot vastatusten, samoin toiselta puolelta vihreällä merkityt lohkot. Neliö kasaantuu ns. vastakkaisille sisätaitoksille. Ensin ylhäällä ollut kulma jää lopuksi taitosten päälle.
Kolmas vaihe: Pidä neliö edelleen sama kulma alaspäin. Taita sivut vastatusten ylös. Käännä ja toista sama. Taita ylhäältä pinkillä merkitty "kolmio" alaspäin. Paina taitokset kunnolla ja avaa taitokset.
Neljäs vaihe: (Tämä voi olla alkuun vaikein, mutta hyvin se menee!) Edelleen sama kulma alaspäin, ota kulmista päällimmäinen eli vihreällä merkitty kulma. Nosta se ns. yläkautta kokonaan auki. Sivut jotka käänsit edellisessä vaiheessa kohti vastatusten avautuvat nyt siivekkeiksi. Paina taitokset kunnolla. Käännä työ ja toista sama.
Viides vaihe: Taita pinkillä merkityt sivut työn kummaltakin puolelta kohti keskustaa. Pidä kärjet terävinä.
Kuudes vaihe: Nosta kärjet viistosti ylös (tässä oma maku vaikuttaa taitoksen kulmaan). Avaa taitokset ja taite samasta kohtaa uudestaan, mutta vie taitokset keskellä olevien siivekkeiden väliin (siniset kohdat yhteen). Toista sama kummallekin puolelle. Taita pää ja pyrstö hiukan viistoon (tähän on monia eri tapoja).
Seitsemäs vaihe: Taita siivet alaspäin työn kummaltakin puolelta. Nyt kurki on valmis! Voit käsin vielä avata kurjen pohjaa
ja tasata siipiä, jolloin se pysyy esimerkiksi pöydällä tasaisessa liidossa.
Ja valmista tuli!
Ja tätä varten tein kurkia! Niistä tuli paikkakortteja viime viikon juhliin. Kirjoitin siipiin jokaisen nimen ja niistä tuli ihan nättejä. Vähän erilaisia paikkakortteja, eikö!


































