Lahjaksi clutch.

Lähipiirissä eräs nuori naisen alku saavutti tänään täysi-ikäisyytensä. Mietin mitä hänelle voisi lahjaksi tehdä. Clutch, se on se. Jotta on jokin pieni kukkaro, johon laittaa puhelin ja muut, kun ensimmäisen kerran menee baariin (koska tiesin, että sehän se oli syntymäpäivän aikomuksena). Joten pienen laukun sitten tein. Jätin tyylin pelkistetyksi ja valitsin mustaa keinonahkaa, joka sopii hyvin saajan tyyliin. En liittänyt mitään hihnoja, jotta kukkaroa voi käyttää halutessaan myös meikkipussukkana.

Aika monta vastaavaa pussukkaa olen tehnyt niin itselle kuin lahjaksikin, mutta tästä tuli kyllä onnistuinein. Tuli valittua hyvä nahka, se ei ole yhtään jämäkkää tai liian pehmeää. Sisälle tein vuorituksen. Ylhäällä on myös koristekaitale. Muuta se ei sitten tarvinutkaan. Ja tuli hyvä! Ja saajakin tykkäsi, sanoi että tulee tänään jo käyttöön! Jee.

Onnittelukortin tein ihan tussilla. Kirjoitin noin miljoona kertaa korttiin paljon onnea ja hyvää syntymäpäivää. Meinas mennä välillä senat sakasin, heh!

Ja loppuun paketointivinkki postitettaville lahjoille: jos lahjassa on vähänkään kovempaa osaa kuten vetoketju, kannattaa ympärille käärästä joko silkki-, pakkauspaperia tai kuplamuovia. Ruttaantunut lahjapaperi tai sanomalehtipaperikin käy paremman puutteessa. Pieni pehmuste varmistaa ettei se kova osa kuten vetskari pukkaa postin litistyksessä lahjapaperin ja jopa pakkauskuoren läpi. Ja toinen vinkki: ei mene nauhat ja narut ruttuun eivätkä vie postituksessa tilaa, kun korvaa lahjanauhan koristeteipillä. Näin pysyy paketti perille asti mahdollisimman nättinä.

Polymeerista syyspöllö.

Huuhuu! Huomasin, että ruskea Fimo-paketti oli jäänyt auki. Voi kääk. Apua, ehtikö kuivua? Apua, mitä teen siitä äkkiä? Kovaa oli ja kauan sai hinkuttaa ja pyörittää käsissä, että pehmeni. Enemmän murusi leivarille kuin näkkäristä. Mitään pientä tästä ei saa, jätetään siis köntsäksi!

Ja sitten siitä tuli pöllö. Köntsä oli vähän ovaalinmuotoinen ja siitä se idea lähti. Se on vähän nuupahtanut pöllö. Väsynyt tähän sumuiseen syksyyn, talviteloille haikailemassa. Vähän kuin minäkin, edelleen ohi kiitänyttä kesää hiukan kaivaten. No, enää reilut puoli vuotta jäljellä odotusta..

Tulipa myös ensimmäistä kertaa kokeiltua kuinka eri polymeerimassoja voi muovata yhteen. Aikaisemmin olen kokeillut vain Fimoa ja Cernitiä samassa, nyt tähän tuli kolmen kimppaan myös Sinooperin oma joustava askartelumassa (josta juttua lisää tässä postauksessa). Uunissa ei eroa, lopputuloksessa ei eroa. Hyvin sulautuivat yhteen merkistä riippumatta.

Onneksi on torstantai, viikonloppu häämöttää jo nurkan takana. Voisin ottaa pienet unet pöllön tavoin vaikka toisaalta...The Owls Are Not What They Seem (eli jos katsoisikin vähän Twin Peaksia).

Huttupakkaus osa 4 + Paperikotelo-tutoriaali.

Viime viikolla Lidleihin tuli Heidi Klumin paljon mainostettu mallisto myyntiin. Itsekin menin sinne haukkana aamusta paikalle. Pitsimekko oli myyty alle viidessä minuutissa loppuun (yhyy), mutta onneksi sain omaa kokoa sopivan sinisen mekon, se mallistosta eniten puhuttelikin! 

Ehkä siinä vähän hullaantui, kun kassalle lähtikin useampi vaate... ostoa en kyllä ole katunut! Kootkin olivat yllättävän hyvät sokkona ostetuksi, vain toista mekkoa helmasta lyhensin.

Mutta vähän iski kotona ympäristöllinen morkkis tajuntaan: ei kauhea mitkä pakkaukset! Pahvia, nauhaa, viikkauspahvia ja tarranauhat päälle - kyllä, jokaisessa pahvipakkauksessa oli avattava läppä, jonka pystyi sulkemaan kovalla, muovisella tarranauhalla. Mitä tuhlausta, sanoisinko.

Ensin vaatteista otin talteen kokoläpyköistä ohuet satiininauhat. Vaikka ovat kovin pätkiä, ovat hyviä moneen juttuun. Otan aina vaatteista talteen, niitä voi käyttää sitomiseen, koristeluihin, kortteihin ja ripustusnauhoina.. sanottakoon, että esimerkiksi ovat tosi nättejä ripustuslenksuja joulukuusenkoristeissa.

Sitten lähti itse pahvipakkaukset päreiksi. Talletin turhakeviikkauspahvit vaatteiden välistä, leikkasin puhtaat mustat, kiiltäväpintaiset pakkausosat (ei kuvassa) korttiaskarteluihin ja sitten päätin tallettaa myös ne tarranauhakappaleet.

Yhdet tarranauhat kierrätin jo! Voisiko ajatella, että vaatteen pakkauksen tarranauhasta tuleekin idea paperikoteloon?

Tällainen siitä tuli! Tein sen vanhasta vihosta revittyihin kansiin. Kotelo toiseen laitaan ja tarranauhasta hyvä sulkija.

Ja tässä tulee helppo tutoriaali, näin tein sen:

Tarvikkeet: vihon tai kirjan kannet, vahvaa paperia tai ohutta kartonkia, pala tarranauhaa (tai vois olla myös solmittavat kangasnauhat), kuvioteippiä, (tavallista teippiä), liimaa, viivoitin, sakset, kartonkia tai muuta vahvaa paperia tai nauhaa (itse käytin tapettisuikaletta).

Leikkaa paperista/kartongista selkämyksen peittävä suikale. Tee siihen keskelle selkämyksen leveydeltä taitokset ja teippaa reunat kansiin. Tämä suojaa ja antaa vahvuutta selkämystä. Leikkaa ja liimaa kartongista/nauhasta tms. kaksinkertainen suikale kannen reunaan. Kiinnitä tähän sisäpuolelle tarranauhapala ja vastakappale toisen kannen etupuolelle. Leikkaa kartongista noin kannen kokoinen kappale. Mittaa selkämys ja kerro se kahdella, taita laidat sisälle mitan perusteella. Liimaa tai teippaa yksi laita kartonkia vasten (ks. kuvassa viiva) ja taita kolme muuta taitosta vielä kertaalleen kahtia sisällepäin. Liimaa nämä uudet taitokset laidoista kanteen. Liimaa ensin pitkä reuna, voit varmistaa liimauksen myös teippaamalla päältä. Liimaa lopuksi lyhyet reunat ja anna kuivua.

Ja tältä sen sitten pitäisi näyttää! Kuivuttuaan on melko vahva kotelo. Hyvä monenlaiseen käyttöön. Kuorille, kuville, muistilapuille.. Voisi myös toimia jonkinlaisena lahjapakkauksena?

Ja tältä kotelo näyttää suljettuna. Aika näyttää mihin muualle loppuja tarranauhapaloja kierrättää. Ideoita?

Ks. lisää erilaisten "huttu"pakkausten kierrätysvinkkejä esimerkiksi näistä postauksista: osa 1  / osa 2 ja osa 3.

10 ideaa: DIY-heijastimet.

Se on aika ottaa heijastimet esiin. Itse en paljoa ostoheijastimia käytä (paitsi lenkkeilessä ranteeseen lätkäistävää megaheijastavaa heijastinta), koska tällainen cityliikkuja näkyy varmasti hyvin itse tehdyillä heijastimilla (tai heijastavilla asusteilla, kun säädöksien mukaan ei vissiin oikeasti saisi sanoa heijastimiksi), joita ripottelen takkiin, laukkuun ja jopa ulkoiluhousun sivutaskuun.. Usein sitä siis liikkuu useammalla heijastimella, jotta maksimoisi näkyvyytensä useampaan suuntaan. 

Katsotaan vähän millaisia "heijastimia" on tullut tehtyä. Ja vaikka näistä jokainen yhtä lukuun ottamatta on edelleen vuosienkin jälkeen käytössä.. mutta löytyypä lopusta myös kolme uutta heijastinmallia! 10 diy-ideaa:

Ideat 1-3: Sulka, rusetti ja tasseli

Nämä taitavat olla vanhimmasta päästä (vuodelta 2011!!). Ommeltua sulkaa, tasselia ja rusettia (kyllä, jep vanhimmasta päästä on, kun ompelujälkeä katsoo. Onneksi se ei näy takin helmassa roikkuessa).

Ks. postaus tästä.

Idea 4: Timantti
Kaksipuolinen ommeltu timantti klipsussa. Tykkään noista klipsuista, niillä pysyy heijastin takin helmassa maahan tippumatta ja kankaaseen jälkiä jättämättä. Helppo ja nopea keino myös siirtää takista toiseen!

Idea 5: Pääkallo
Vähän erilaisempi idea oli tehdä heijastin kirjaillen siihen värikäs pääkallo sugas skull -henkeen.

Ks. timanttiheijastin tästä / pääkalloheijastin tästä (sis. tutoriaali). 

Idea 6: Kyyhky
Monimutkaisempaa mallia (mutta silti yllättävän helppoa) voi kokeilla yhdistämällä heijastinaskarteluun origamia. Tämä kyyhkynen on ehdottomasti heijastimista ikisuosikkini!

Ks. kyyhkyheijastin tästä (sis. linkin eilentein-blogin tutoriaaliin).

Idea 7: Peura
Olen kokeillut myös omaa origamimallia. Tämä peura on jo hiukkasen monivaiheisempi. (Älä yritä selvittää taitteluvaiheita ylläolevan kuvan mukaan, se ei sisällä kaikkia kuvia.) Harmi, että tämä peura on mennyt ajan saatossa pöpelikköön, yhyy.

Ks. peuraheijastimen taittelututoriaali tästä.

Ja sitten se iski! Pakko tehdä pitkästä aikaa uusia heijastimia. Luulin, että heijastinkangasta oli runsaasti jäljellä, mutta tämä kasa vain löytyi. Voisi luulla, että siinä on vahingossa roskat säilötty? Kovin pientä silppua oli, mutta kaupolle ei jaksanut, joten mennään sillä mitä on! Eli kuinka tehdä pienistäkin silpuista pienesti heijastavia asusteita:

Ideat 8-10: Hahmot huovalle
Leikkaa ja liimaa paksulle huovalle! Helppo ja jopa sanoisinko, klassinen ratkaisu. Jos malli on selkeä, saa pienestäkin kappaleesta leikattua paljon. Itse tein hattivatin, timantin ja pöllön. Timantti vähän epäonnistui, meni vinkkuraan ja tuli sotkettua liimalla, mutta ehkä se on peppipitkätossun timantti, joka saakin olla vähän heikun keikun ja silleen vinksin vonksin lahopsulaheisulahopsanssaa...

Liimaamiseen käytin kontaktiliimaa, se tarttui ja kuivui yllättävän nopeasti. Hattivatin ja pöllön silmät tussasin valkoisella akryylimaalitussilla ja mustalla permanenttitussilla. Reiät ripustamiseen puhkoin paksulla ompeluneulalla.

Joten näillä mennään liikenteessä läpi tuleva kaamos. Millaisia heijastimia tai siis heijastavia asusteita sinä olet tehnyt?

DIY: Tuikkutornit.

Syksy ei mee pois vaikka kuinka komentaisi. Jäljelle ei jää muuta kuin luovuttaa ja keskittyä syksyn parhaimpiin puoliin. Kuten villasukkiin, raikkaaseen ilmaan ja pimenevien iltojen tunnelmointiin. Toisin sanoen on kynttilöiden aika!

Rakensin setin uusia kynttiläalustoja. Ne on vähän kuin kolme eripituista tornia. Arvaako kukaan mistä tuikkutornit ovat?

Liimasin tuikkutornit muovisista ja pienistä aluistoista! Taisivat olla alkujaan sushitarjoiluun? Ostin joskus vuosia sitten Lidlistä(?) ja jokin briljantti idea niistä oli kehkeillä, mutta se ei koskaan tullut toteutetuksi. Alustat ovat olleet hyviä pikkusälän kuten helmien lajittelijoita, mutta nyt niistä tuli jotain paljon parempaa.

Ja näin tein alustat: liimasin aina kaksi kappaletta pohjat vastakkain ja etupuolet vastakkain. Väliin liimasin palat skumppapullojen korkkeja (kun sattui olemaan sopivan paksuisia kiekkoja valmiina), jotta ne tukisivat kappaleita paremmin. Käytin liimaamiseen kontaktiliimaa, joka kuivuu suhteellisen nopeaa ja joustaa kuivuttuaan enemmän kuin mitä pikaliima - se luultavasti ei pitäisi kovia  muoveja vastakkain kovinkaan hyvin.

Ja nyt sitten sitä sunnuntai-illan tunnelmointia tähän päälle! Rentouttavaa syysiltaa!

// EDIT: Lisäyksenä sanottakoon, että en aio pitää tuikkuja suoraan muovilla vaan laitan väliin lasiset tuikkukipot, jotka harvoin kuumenevat pohjastaan. Näin pysyy paloturvallisuus kunnossa eikä muovi kuumene tuikun alla. Kuvista kipot jäivät pois.