Hupparimania: Helppo huppari (tutoriaali osa 1).

Kun aiemmin kysyin, että millaisia tutoriaaleja te lukijani toivoisitte, en olisi uskonut, että ekan toivetuton ulos saaminen ottaa jopa kaksi kuukautta(!). Siinä tuli blogilukko väliin, ompelukonekin ryppyili ja sitten olin muuten vain vähän saamaton.

Mutta sitten inspiroiduin! Ja niin kovasti inspiroiduinkin, että huppari-toiveesta poiki ei yhden vaan useamman mallin sarja! Ja se toteutuu vähän toissa kesänä tekemäni mekkotutoriaalisarjan kaltaisesti: ensin lähdetään liikkeelle sieltä mistä aita on matalin ja edetään pikku hiljaa mallista toiseen ja astetta haastavimpiin juttuihin.

Ekana vuorossa on helppo huppari - ei paperikaavoja, eikä mitään muutakaan. Ei resoreita, hupparinauhoja, taskuja, nauhakujia. Ihan vain perusteet - ja tällä mallilla voi myös tehdä muuten itse kaavattoman collegepuseron ilman huppua.

Lähtökohtana ja ideana oli itselle joogahuppari, jossa olisi mahdollisimman vähän saumoja ja pudotetut olkapäät (= helpottaa mallia). Huppari, jossa olisi leveä pääntie, jotta sen voi vetää nopeasti pois ja päälle ilman, että välissä joutuisi ottamaan silmälasit pois. Huppari, jossa olisi väljä nauhaton huppu, jonka voisi vetää niskan ja pään lämmikkeeksi joogatunnin loppurentoutuksen ajaksi (en kestä yhtään vetoa niskaan ja joogasalissa vetää lähes aina). Kangaskin oli valmiina, tuollainen kumma löytöpala

Joten siitä se idea lähti! Väljä, laatikonmallinen huppari - helppo ompelus myös aloittelevalle ompelijalle.

Joten, eiköhän aloiteta!

Vaihe 1: Lähdetään liikkeelle etukappaleesta.

Tarvitset sopivan kokoisen hupparin tai collegepaidan kaavaksi. Vedä se nurin ja viikkaa keskeltä kaksinkerroin. Aseta kaksinkerroin taitetun kankaan päälle (langansuunta helmasta pääntiehen), taitteet kohdistettuna. 

Vaihe 2: Leikataan etu- ja takakappale.

Lisää leikatessa saumanvarat joka suuntaan. Huomioi helmaan extraa, jotta saat käännettyä helman. Itse leikkasin leveyttäkin vähän lisää, koska kaavana oli resorillinen pusero ja huppari on tarkoitus jäädä suorahelmaiseksi ja väljäksi. Leikkaa etukappaleen avulla takakappale. Leikkaa just samankokoinen takakappale kaksinkerroin. Huomioi takakappaleen pääntie - se voi olla vähän matalampi takana.

Vaihe 3: Leikataan hihakappaleet

Aseta kaksinkerroin taitetun kankaan päälle (langansuunta "kainalosta kohti rannetta"), taitteet kohdistettuna. Itse halusin vajaamittaiset hiat (oli pakkokin, koska kangas ei riittänyt täyspitkiin ja resoreita ei tähän helppoon malliin vielä tule), joten en huomioinut resoria hihakappaleiden leikkuussa. Leikkaa ensin toinen hiha ja sitten toinen jo leikatusta hihakappaleesta.

Jos haluat täyspitkät hihat ilman resoria ja mallipaidassa on resorit, voit tarkistaa tarvittavan hihan pituuden mittaamalla käsivartesi pituuden tulevasta olkasauman kohdasta haluttuun pituuteen + lisää mittaan hihansuun kääntövara.

Vaihe 4: Leikataan huppu

Aseta huppu kaksinkerroin kankaalle (langansuunta alhaalta ylöspäin). Leikkaa huppu saumanvaroilla. Lisää eteen reilummin kääntövaraa. Huomioi hupun alareuna - raglanmallisesssa hupparissa sauma kulkee vinoon, mutta koska tehtävässä hupparissa ei ole raglanhihoja, leikkaan sauman suorempaan. Poista huppari päältä ja leikkaa jo leikatun huppukappaleen avulla toinen huppukappale.

Ja sitten aloitetaan ompelu!

Vaihe 5: Ommellaan sivusaumat

Aseta etu- ja takakappaleet oikeat puolet vastakkain. Kohdista ja ompele olkasaumat. Itse ompelin saumurilla (ja huolittelin samalla pääntien), mutta voit hyvin käyttää saumurin sijaan vain ompelukonetta. Muista vain käyttää joustavaa ommelta joustaville kankaille ja huolittele (joustavalla) siksakilla helposti rispaantuvat reunat.

Vaihe 6: Ommellaan hihat

Avaa etu- ja takakappale "auki" ja merkkaa toisesta hihakappaleesta leveämmästä päästä keskikohta. Kohdista tämä keskikohta olkasaumaan, oikeat puolet vastakkain. Ompele sauma koko pituudelta.

Ja sitten toista just sama toiselle puolelle. Sen jälkeen hupparin raakileen pitäisi näyttää tältä.

Vaihe 7: Ommellaan sivusaumat

Aseta huppari kaksinkerroin oikeat puolet vastakkain. Kohdista etenkin saumat "kainalosta", hihansuut ja hupparin helma. Ompele koko pitkä sauma hihasta alaspäin. Ja sitten toista sama toiselle puolelle.

Ja sitten huppari alkaa näyttää jo huputtomalta paidalta! Tässä vaiheessa on hyvä kääntää huppari oikeinpäin ja kokeilla ylle. Jos tarvitsee kaventaa tai vaikka suurentaa pääntietä niin se on helpointa vielä tässä vaiheessa.

Vaihe 8: Ommellaan huppu

Aseta huppukappaleet oikeat puolet vastakkain. Ompele takasauma yhteen. Käännä etureuna. Itse totesin, että olisi voinut ottaa enemmänkin kääntövaraa, joten säästin hupun syvyyttä vain ensin saumuroimalla reunan ja sitten tekemällä yksinkertaisen käännöksen nurjalle.

Vaihe 9: Yhdistetään huppu

Merkkaa takakappaleesta keskikohta ja kohdista se hupun takasauman kanssa. Nuppineulaa huppu pääntietä myöten oikeat puolet vastakkain. Ompele kiinni.

Vaihe 10: Viimeistellään ja huolitellaan

Sitten on enää jäljellä huolittelu! Käännä hupun väliin jäävä pääntie, hihansuut ja helma. Sitten on valmista!

Ja tästä tuli hyvä, tarkoitukseensa sopiva. Lämmin joogahuppari, jonka pois riisuminen tai päälle pukeminen tapahtuu ongelmitta. Ei nauhoja, ei ahdasta pääntietä, ei liian pitkiä ja ranteen alle jääviä hihansuita - tai resoreita, jotka nostavat paidan helman ylös.

Seuraavana astetta haastavampi hupparimalli!

Taskukoira.

Tiedätkö Ripndip-merkin kissapaidat? Siinä on rintataskussa viekas ja keskisormea piilossa näyttävä katti (ks. Ripndip-verkkokaupasta lisää). Tykkään printin ilmeestä, mutta koska olen enemmän koira- kuin kissaihmisiä, päätin toteuttaa saman konseptin höhlällä luppakorvalla.

Sopivasti oli t-paitakin, jossa oli rintamuksessa lähtemätön tahra. Ja sitä mitä ei voi tahroista poistaa, voi aivan hyvin peittää - ja tällä kertaa peittokeinona maalit ja tasku. Mikäs siinä, kun t-paita on muuten tahraa lukuun ottamatta oikein hyvä.

Tein taskukoiran näin: Ensin hahmottelin haaleasti tekstiilitussilla koiran ääriviivat. Sitten maalasin valkoisen pohjan (käytin akryylimaalia, kun oli valkoinen tekstiilin peittoväri loppunut - ja akryyli kyllä kestää konepesussa sen mitä kaupan printitkin) ja sitten tein mustat kohdat kangasvärillä. Tein koirasta vähän tuommoisen höhlän. Isot silmänympärykset ja niitäkin isommat luppakorvat.

Taskun leikkasin vihreästä tilkusta, kun harmaata trikoota ei tilkkulaatikosta löytynyt. Leikkasin taskun, tikkasin yläreunan ja nuppineulasin koiran päälle niin, että just ja just keskarit peittyvät. Koira taskun keskelle ja tasku suoraan t-paitaan (tämä piti ihan tuplana mitata, on käynyt usein niin, että trikoopaitaan jotain lisäessä menee sitten kuitenkin se lisätty juttu ihan vinoon). Sitten lopuksi vain taskun ompelu ja voila, kansainvälisiä käsimerkkejä ymmärtävä taskukokoinen koira on valmis.

Ihan vain koska, joskus tekee mieli näyttää maailmalle keskaria. Mutta onneksi luppakorva tekee sen nyt puolestani.

Helppo kuulokesuoja (+ tutoriaali).

Hyvää alkanutta huhtikuuta! Pääsiäinen tuli ja meni. Kovasti piti kässäillä ja istua ompelukoneella koko loma, mutta sen sijaan keskityin leipomiseen, syömiseen ja pötsin sulatteluun. Joten esitellään uusien ompeluksien sijaan jotain jo aiemmin tehtyä ja pientä - mutta erittäin kätevää. Se on nappikuulokesuoja!

Käytännöllinen kaveri, suoja pitää piuhat siistinä ja kuulokkeet puhtaina. Ei mene piuhat solmuun! Suoja pitää kuulokkeet myös litteänä, joten suoja ei vie taskussakaan paljoa tilaa.

Tee-se-itse: Helppo ja nopea nappikuulokesuoja

Tarvikkeet: Nahkaa, tarranauhaa, ompelukone ja -välineet, sakset.

Jos nahkaa ei ole, hyvin voi käyttää myös muuta materiaalia, esimerkiksi vahakangasta, korkkikangasta tai vaikkapa puuvillakangasta kaksinkertaisena. Mutta jos käytät nahkaa, parhaiten suojaan toimii ehkäpä paksu nahka tai ohuempi keinonahka, joka on nurjalta puolelta pinnoitettu.

Jos sinulla ei ole ompelukonetta, ei hätää: ompelua on vain kahden tarranauhakappaleen kiinnittämisen verran. Sen voi tehdä myös käsin. Tarranauhan sijaan voi käyttää myös nauhaa tai neppareita suojan sulkemiseen.

Tee näin: Leikkaa piirroksen mukaan nahasta suora kappale (leveys 6 cm ja pituus 21 cm). Taita kappale pitkittäin kahtia ja leikkaa keskelle kapea lovi sekä laitoihin pyöreät lovet. Ompele pienet palat tarranauhaa merkattuihin kohtiin, läppään nurjalle puolelle ja vastakappale nahan oikealle puolelle (joko vain päälle tai ompele samalla ns. keskiosa yhteen, jolloin suoja pysyy paremmin muodossaan). Valmista!

Eikö ollut helppo? Tämä suoja on ollut paljon käytössä, niin paljon että pian pitää varmaan vaihtaa tarranauha uuteen.

Kuulokesuojan ohje on julkaistu myös Kauneimmat Askartelut -lehdessä nro 4/17.

Pupulautasliinarenkaat (tutoriaali).

Olen aina tykännyt siitä, että pöytä katetaan nätisti. Ei tarvitse paljoa panostaa, mutta jos edes vähän. Puhtaat pöytätabletit, toisiinsa sointuvat astiat tai sitten vaikka ihan oikeat lautasliinat - ja lautasliinarenkaat.

Nyt pääsiäiseksi tein pupunkorvarenkaat. Tein samalla helpon tutoriaalin - ja se on oikeasti helppo! Ehtii vielä vaikka pääsiäispyhiksi tekemään! Olkaapa korvat höröllään, tässä tulee ohje:

Tee-se-itse: Pupu-lautasliinarenkaat

Tämä on helppo! Niin materiaareiltaan kuin muutenkin. Et tarvitse mitään muuta kuin rautalankaa, pihdit ja sivuleikkurit sekä jonkun pyöreän jutun, jonka päälle muotoilla rengaspohja. Rautalanka voi olla mitä vain, sen vahvuudella ei ole väliä. Käytä vain ohutta vähän runsaammin, paksulla riittää vähempikin.

Vaihe 1: Tee rengaspohja. Muotoile sopivan kokoisen putken tms. ympärille muutama kierros rautalankaa. Jos käytät ohutta lankaa, vedä muutama kierros enemmän. Kunhan valmiina ei mene liiskaan pienestä kosketuksesta.

Jätä yhden kierroksen verran kieputtamisvaraa ja katkaise rautalanka sivuleikkureilla. Älä käytä saksia, siinä menee vain sakset piloille. Ennen kuin hankin sivuleikkurit, onnistuin pilaamaan hyvät sakset juurikin metallin leikkaamisella.

Vaihe 2 (yläkuvat): Kieputa päät renkaan ympärille. Kierrokset niputtuvat kivasti yhteen. Käytä pihtejä apuna lankojen päiden "liiskaamisessa". Kierrä ja ujuta päät niin, ettei sieltä törötä mitään terävää. Et tahdo saada pistävää rautalangan päätä ruokapöydässä sormeen. Tai reikiä lautasliinaan. Kuvassa nuolet osoittavat, kuinka toinen pää on vain kieputettu sormin. Pää jää esiin verrattavissa oikeanpuoleiseen, joka on "piilotettu" pihdeillä.

Vaihe 3 (alakuvat): Ota kaksi yhtä pitkää lankaa ja taita ne about nelinkerroin (tässä myös käyttämäsi langan vahvuus vaikuttaa) ja kieputa päät taas nipun ympärille. Litistä pihdeillä päät litteäksi.

Vaihe 4 (yläkuvat): Taivuta nipun päät keskeltä yhteen korvaan muotoon. Taivut kummastakin päästä 1-2 cm sivuille.

Vaihe 5 (alakuvat): Voit erottaa päät tai kieputtaa nippuna. Kieputa napakasti renkaan ympärille pihtien avulla. Varmista taas ettei jää teräviä kohtia mihinkään. Kiinnitä toinen korva viereen.

Valmista! Eikö ollut helppoa? Sitten tee toinen korvakaveri samaan tapaan - tai niin monta rengasta kuin pöydässä on syöjää.

On muuten myös helppo säilyttää nämä. Eivät vie tilaa juuri mitään. Ja jos joskus ei halua enää käyttää, voi puput heittää metallinkeruuseen. Kierrättämisen etu siinä, jos käyttää vain yhtä materiaalia!

Tämä oli muuten sitten kuudes pupujuttu! Vasta postasin (ks. 5 x pupu -postaus), että jos yleensäkin jotain pääsiäisjuttuja joskus teen, ovat ne lähes tulkoon aina pupuja. Tämäkään ei ollut poikkeus pupuiluun.

Hyvää pääsiäistä!

Jättipeikonlehtikorvakorut (tutoriaali).

Ei päässyt huhtikuu vaihtumaan ilman, että vielä yhdet korvakorut tekisin lisää..! Arvaatko mistä materiaalista nämä ovat? Voisi näyttää nahalta. Mutta eivät sitä ole. Ehä polymeerimassaa? Ei, liian ohutta. Vaan mitäpä sitten?

Ne ovat muovista! Ja tarkalleen ottaen sellaisesta vihon kansilehdestä. Ohutta, taipuisaa ja hyvin leikattavaa. Kevyttäkin vielä. Ja kestävää. Sopii oikein hyvin kierrätyskorujen materiaaliksi! Aiemmin olen tehnyt ja esitellyt vastaavia muovikoruja mm. tässä postauksessa. Tässä helppo tutoriaali:

Tee-se-itse: Helpot ja kevyet korvakorut

Tarvikkeet: Ohutta muovia, sakset, välirenkaat ja korvakorukoukut, korupihdit, kaksi terävää neulaa.

Ensin päätetään leikattavat muodot. Itse päädyin jättipeikonlehteen. Ensin leikataan sinnepäin muoto, sitten vasta sipsutetaan tarkat reunat. Lehteä varten oli hyvä hahmotella kaksi sydäntä muistuttavaa kappaletta. Sitten leikkasin toiseen tarkempaan muotoon ja jäljensin peilikuvana toiselle kappaleelle.

Pehmeään muoviin voi pukata reiät ihan vain terävällä neulalla. Parhaiten ne saa, kun tuikkaa ensin ohuen neulan läpi ja suurentaa sitä paksummalla neulalla. Jos yrittää heti paksulla, voi reiän takaosa tulla rumaksi ja röpelöiseksi tai neulaa painaessa koko muovi voi taipua inhottavasti vekille reiän kohdalta.

Sitten lopuksi vain välirenkaat reikiin ja korvakorukoukut välirenkaisiin. Tässä kohdin on vielä hyvä tarkistaa, että puhkotut reiät muovissa ovat tarpeeksi väljät välirenkaalle. Jos ne ovat liian napakat, muovi menee helposti korvassa vinksalleen eikä riipu koukussa nätisti.

Tässä näkee vielä korvisten koon. Aluksi oli kyllä aikomus jotain pienempää tehdä - siitä se uusien mustien korvisten tarvekin lähti, kun tuntuu että pidän aina niin kovin suuria korviksia ja tahtoisin jotain pienempää (ja enemmän mustia koruja). Mutta ei, isojen korvisten tiellä pysytään. 

Näistä tuli hyvät. Kevyet ja yksinkertaiset. Helppo kantaa, eivät paina korvissa juuri mitään.