keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Kierrätyslöydöstä paikka pistokkaille

Kevään muuttolintuja ei vielä hirveästi näy, mutta ainakin yksi niistä lensi jo meidän keittiöön!

Nimittäin keraaminen sellainen. Savilintu, mikä löytö!

Ostin tämän savilinnun kierrätyskeskuksesta eurolla. Ei paha hinta, ajattelin ja tiesin jo heti mihin kohtaan kotia ja mihin käyttöön lintu tulee!

Linnussa oli kuitenkin naarmuja ja jälkiä, jotka eivät pesemisellä lähteneet. Ensin lintu oli siis maalattava.

Taas akryylimaalit esille! Edellinenkin postaus oli maalaamisesta. Siinä oli myös vinkkejä akryylimaalien käyttöön. Ks. postaus tästä: Tarjottimen muodonmuutos (+ 5 vinkkiä)

Kävin pitkän keskustelun itseni kanssa: maalatakko lintu värikkääksi vai hillityksi? Kovasti houkutteli jotkut iloiset, vahvat värit, mutta toisaalta... käyttötarkoitus ajatellen, vähemmän on enemmän. Maalasin linnun alkuperäistä vaaleammaksi, ja lisäsin kuitenkin vähän keltaista siipiin.

Ja se käyttötarkoitus!

Pistokkaille paikka! Otan usein köynnöskasveista pistokkaita ja ne vie tasoilla tyhmää tilaa. Näin ainakin jotku pistokkaat voivat olla seinällä ripustettuna. 

Linnun takana on siis tuollainen litteä tasku. Siihen mahtui just pystyyn jonkun ruusun tms. mukana tullut vesiputkilo. Vähän lyhensin sitä puukon avulla yläreunasta. Täydellinen putkilo pienille pistokkaille! Ja helppo sujauttaa linnun taakse. Saa sellaisenaan nostettua pois ja katsottua tarvitseeko lisätä vettä tai ovatko pistokkaat jo lähteneet pukkaamaan juuria.

Linnun ripustus meinasi käydä hankalaksi. 

Takana oli kaksi paikkaa kiinnitykselle, mutta halutussa ripustuspaikassa vain yksi naula. En halunnut iskeä haluttuun paikkaan tai mihinkään muuallekaan lisää reikiä. Yritin ripustaa narun avulla, mutta lintu jäi kenolleen. Kun taivutin kahdesta metallitikusta (mitä lie tikkuja, en muista mistä) niin sanotun telineen niin johan onnistui ripustaminen.

Ja tältä se näyttää kokonaisuudessaan! Halusin sen juuri tuohon keittiökaapin kylkeen. Siihen osuu mukavasti aurinko, mutta ei paahda pieniä pistokkaita aurinkoisellakaan säällä.

Ja se miksi oli hyvä, että jätin linnun hillityksi enkä maalannut värikkääksi, on juurikin tuo paikka ja käyttötarkoitus. Lintu uppoaa sopivasti taustaansa ja sitä vasten lehtivihreä pääsee paremmin oikeuksiinsa. Tässä nyt ensimmäisenä pistokaskasvattina on muuten ihanan herkkä ja pienilehtinen herttalyhty.

Kuvassa yllä myös miniryijy, ks. postaus siitä tästä.

2 kommenttia:

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.