Kuusenkoristeita palkinnoksi.

Tykkään tehdä toisille tietovisoja. Yleensä olen itse niissä huono, koska omaan todella huonon nimi- ja yleisnippelitietomuistit. Ja koska olen myös huono häviäjäjä, tietovisan tekijän rooli sopii minulle hyvin. Jälleen eilen oli sellaisen paikka, kun tein pikkujouluihin ohjelmanumeroksi pienen kisan.

Tietenkin tein itse myös palkinnot päälle. Tein kaksi erilaista palkintoa ja kääräsin ne täysin erilaisiin paketteihin. Ajattelin, että voittajat saavat itse päättää kumpi ottaa kumman. Ja mitä niissä sisällä sitten oli?

Toisessa oli tämä noin kymmensenttinen tonttulakki-koriste. Se on aika hauska, ihan oikea lakki! Pysyy muuten myös hiippa tuossa kaarevassa muodossaan. Malli on omasta päästä, virkkasin ympyränä alhaalta ylöspäin. Varmaan pitää kokeilla tehdä itselle toinen ulkomuistista!

Ja toisessa paketissa oli kahdet kuusenkoristeet. Simppelisti huopaa, vanua väliin ja hymynaamatikkaukset päälle. Näistäkin tuli aika veikeät. Kuusenkoristeet palkintoina toimivat kyllä hyvin, kun oli skabankin teema enemmän tai vähemmän jouluinen!

Oki-korvakorut.

Korvakoru-fani täällä, päivää vain. Kuka tunnistaa heti mistä on kyse? Mistä ovat uudet nappikorvikset tehty?

Monkin hintalapuista! Kyllä on taas vähän roskat käyttöön, meininkiä...mutta mikäs siinä, jos kyseessä on näinkin kivat mustat Oki-kaverit (Monki-tuoteperheeseen kuuluu useita hahmoja ja tulkintani mukaan kyseessä on Oki-hahmo).

Ja näin muutin hintalappujen koristeet korvakoruiksi: Hahmojen nauhoista kahdet lähti pois pihdeillä vetämällä. Toiset nauhat piti ensin leikata ja sitten tulella polttaa eli sulattaa, koska muuten ne olisivat jääneet rumasti rispaantumaan. Valkoiset pienet jäljet peitin permanenttitussilla piiloon. Lopuksi liimasin taakse nappikorvakorutaustat.

Aika veikeä pari, eikö! Tästä kuvasta myös näkee, että hahmoissa kulkee keskellä reikä (niistä vedettiin ne toiset nauhanpäät pois), joten ihan hyvin noita voisi käyttää myös helminä muissa koruissa. Kokonaiseen helmirannekoruun tai -kaulakoruun tarvitsisikin sitten vähän enemmän ostoksia..

Olen pitänyt Oki-nappeja lähes tulkoon joka päivä niiden tekemisen jälkeen. Etenkin Monkin puseron kanssa!

Ja itse hintalappujakaan ei tohtinut pois heittää. Liimasin kappaleet yhteen (vrt. aikaisempi kuva yltä), peitin valkoisella kontaktilla taustasta hinta- ja kokotiedot. Reiätkin ovat valmiina etiketeille! Nyt enää tarvitsen ne uudet säilytyslaatikot, joihin näitä ajattelin..!

Vinkki: kävis muuten myös lahjapaketteihin pakettikorteiksi. Kattokaapa sillä silmällä ostoksien hintalappuja, aika monea muutakin varmasti voisi hyödyntää etiketteinä tai pakettikortteina.

Lahjapankki: ideoita lahjoiksi.

Joko teillä on perheen ja ystävien yllärit paketeissa? Täytyy omaa olkapäätä taputtaa ja nyökyttää: hyvällä mallilla ollaan. Ehkä kerrankin ei jää viimeistelyt aatonaatolle? Kerrankin aloitin ajoissa. Tein suunnitelman. Keräsin ideoita. Tein hankintoja. Ja pikkuhiljaa toteuttanut ideoita. Monta on valmiina ja monta on jo aloitettu. Jes, kohta pääsee paketoimaan!

Onko teillä vielä ideat hukassa? Löytyiskö blogin uumenista hyvä itsetehty idea joululahjaksi?

Kurkkaa sivupalkin kategorioista löytyisikö jotain inspiroivaa. Lahjat-kategoriasta löytyy kaikki antamani lahjat (ja myös eriteltynä: Lahjat miehelle, Lahjat lapselle, Lahjat naiselle tai Koiralle). Tarkemmin esimerkiksi tekniikan (Ompelu, Askartelu) tai käyttökohteen mukaan voi myös löytää muun ei-lahjana esitellyn idean. Löytyisikö se esimerkiksi kierrätyskoruista, huiveista tai tauluista? Tai vaikka Itte tein ja kierrätin -kirjastani? Kirjakin on oiva lahja toiselle itsetekevälle. Kirjan ehtii hyvin vielä tilata verkkokaupasta kotiin tai vaikka suoraan lahjan saajalle!

Kollaasissa viime jouluna antamiani lahjoja. Ks. postaukset: osa 1 (lahjoja miehelle), osa 2 (lahjoja lapsille, sisältää helpon tutoriaalin vahakankaasta tehdystä vauvojen ruokalapusta!), osa 3 (sekalaisia lahjoja) ja osa 4 (sekalaisia lahjoja).

Kuusikossa.

Kuusikossa suhisee ja rypyt ne vain kaunistaa. Eikun.

Jemmasin viime jouluna Marimekon Kuusikossa-printtisen joulupaperin talteen ison taulun kehystämistä varten tulevaksi jouluksi. Mutta kuinkas kävikään? Köpelöstihän säilytyksessä meni. Ei pysynyt nätisti rullana ja kosteuttakin taisi saada varastossa. Ruttuunhan se sitten rypisty. Eikä silennyt painon alla. Vaan on se maailma sen verran ryppyjä täynnä, että haittaneeko tuo yksi ruttuinen taulu. Onneksi on sen verran pimeää, että eipä erottus, vaikka olisi kappaleista koottu.

Tämä kuosi on kyllä kiva! Marimekko vois alkaa myymään kuosia ihan metripaperina. Varmasti kävisi kaupaksi. En taatusti ole ainut, joka on pistänyt lahjan käärepaperin kehyksiin. Toiset vaihtaa jouluverhot, toiset pistää lahjapaperia seinälle.

Punainen makuuhuone.

Joulukotini ei ole punainen. Olen vältellyt vuosia joulunpunaista. Mutta silti makuuhuone näyttää ihanalta ja virkistävän lämpöiseltä uudessa punaharmaassa asussaan pitkän värittömän ajan jälkeen.

Ompelin uudet verhot. Ennen ikkunassa roikku pelkät valkoiset suirot ja koko huone tuntui kovin kalsealta. Väri ja kuosi toi heti eloa! Yllättävä valinta verhoksi, hyvin ei-minua. Jemmasin tuota kangasta maksimekoksi, mutta ajattelin, että kappas, pistetäänpäs sittenkin ikkunaan! Onneksi en yrittänyt tehdä kankaasta vaatetta - siitä ei olisi tullut mitään, jos suorankin taitteen ompeli yritti mennä kurville (..well you can see the mess I made..). Todella painavaa, mutta silti niin ohutta! Olipahan haastetta, meinasin luovuttaa kesken kaiken. Olkoot. Katson kokonaisuutta, en reunoja.

Ja kun ikkunaan tuo sivuverhoihin väriä, vaihdoin myös päiväpeiton. Sen olen myös ommellut itse leveistä raidoista. Se on ollut pitkään vaihtopenkillä, mutta nyt se passaa hyvin verhojen kanssa. Valkoista vasten se näytti liikaa massiiviselta lipulta, mutta kuosi imee lippumaisuutta pois päiväpeitosta.

Ja muutoksen inspiraatio lähti tästä viime jouluna lahjaksi saadusta Pentikin viltistä. Se on valloittavan ihana ja lämmin.