Tämä tilanne on tuttu kaikille meikkaaville. Puuteri (tai luomiväri, poskipuna..) putoaa, räsähtää ja sitten kauhuissaan avaa sen: säpäleiksi meni. Sotkua tulee ja kyynel silmäkulmasta. Voi kerkkele.
Mutta onneksi ei ole enää hätä sen arvoinen! Nyt tulee pirkkaniksejä meikkeihin: Kuinka korjaat rikkoontuneen meikit, miten pistät kahdesta meikistä yhden ja kuinka kierrätät muita meikkisysteemejä.
Ajattelin tässä, että kylläpä on näitä pieniä lootia paljon. Kaikissa jämiä, mutta poiskaan ei vielä raski heittää - koska ekologisuus. Jos on ostanut, on se myös pois käytettävä? Jotta tilaa säästyisi sen huiman muutaman meikkilootan verran, päätin yhdistellä muutamia jämiä yhteen. Toiset toiseen ja toiset toiseen boxiin.
Septidin on antiseptinen liuos pienten haavojen ja ihovammojen desinfiointiin. Siinä on luonnollisesti alkoholia, mutta ei huolta, se haihtuu meikistä pois. Liuos toimii hyvin, koska on "puhdasta" ja pistää meikin kasaan, mutta ei lisää siihen mitään ylimääräistä.
Niksi on varmasti hurjan monelle tuttu - vai onko? Itse tosin kokeilin sitä vasta nyt. Olen kyllä tiennyt, että meikit voi korjata ja ulkomailla tähän käytetään rubbing alcohol -nimistä tuotetta, jota tietääkseni ei Suomesta ole enkä ole tiennyt mikä täällä korvaisi sen tässä touhussa. Nyt kuulin tämän vinkin kaverilta (kiitos!) ja uulalaa, voi kuinka monta puuteria ja luomiväriä olisi säästynyt vuosien varrella, jos olisin tiennyt Septidin korvaavuudesta aiemmin!
Oli se sitten puna tai huulirasva, hutiostos tai muuten vain jämä - tai vaikka jo vanhentunut puikko.. kaikki ne voi pistää veitsellä poikki..
Oman hylsyn jätin nyt jemmaan myöhempää mahdollista käyttöä varten. Kuvassa äitini hyvin vanha hylsy, johon hän on yhdistänyt meikkihuiskan pään. Se on aika hauska, voi vetää hylsyn sisään piiloon. Tuo on tosi hyvä reissuissa meikkipussukassa - menee pieneen tilaan ja ei sotke meikkipussia.
Tämä kaveri oli rikkoontunut laukussa. Voi sen seitsemän vuoden epäonnen säpäleet!
(Hello Kitty! Don't judge. En muista tuon tarran tarinaa. Mistä se tuli ja miksi se on tuossa? En tiedä.)
Kuinkahan moni muu on hoksannut, että harva meikki- tai käsipeili on kauttaaltaan liimattu? Sen saa aika näppärästi irti. Veitsi väliin ja peili tasoa vasten nurin - jos käy huonosti ja peili räsähtää niin ainakin sirpaleet menevät tasolle eikä pitkin syliä. Työnnä veitsi ensin peilin ja muovin väliin ja kierrä kummastakin suunnasta ns. etsiäksesi missä kohdin liimat ovat. Sen jälkeen usein irtoaa hyvin.
Kuten tässäkin peilissä, liimaa oli vain reunoilla kahdessa paikkaa. Vanhat sirpaleet pois ja tilalle uusi. Sen sain vanhan meikkipaletin taustasta. Se oli vain yhdellä liimatäpällä kiinni. Alussa tuli reunaan pieni pintasärö, mutta muuten lähti tosi hyvin irti.
Peukku! Tuli taas vanha kunnon peili käyttöön. Tuo kuori on niin hyvä, muovikotelo on itsessään niin ohut, että melkeinpä mahtuisi koko peili lompakon korttiosioon. No ei ihan, mutta melkein. Niin ohut se on.
Shampoo se sopii muuallekin kuin vain suihkuun. Pesen sillä niin hiusharjan kuin myös meikkisiveltimet. Mitäs sitä turhia hifistelypesunesteistä ostamaan meikkisiveltimille, oma tuttu shampoo se sopii yhtä hyvin. Ainakin omat pensselit, nämä vanhimmat, ovat lähes 15 vuotta vanhoja ja silti tosi hyviä.
Päivän selvä juttu, mutta tietenkin: pienet purkit uusiokäyttöön. Voidepurkit, huulikiiltorasiat.. Kuvassa myös ostopurkkeja, koska käytän näitä pieniä tosi paljon. Tosi hyviä kaikkien rasvajämien keräämiseen ja myös reissuissa. En koskaan ota shampoita, hoitoaineita ja rasvoja mukaan sellaisenaan vaan annostelen näihin pieniin purkkehin. Siinä säästyy laukussa tosi paljon tilaa. Ja painoakin tulee vähemmän.
Nostalgiamuisto! Tuo etummainen harmaa pikkuinen on muuten varmaan 20 vuotta vanha! Olin vielä ihan tyttönen, kun sain jonkun pahalta haisevan huulijutun tyttöjen lehden (joku tyyliin ehkä SinäMinä?) mukana. Sisus jäi käyttämättä, mutta purkki on edelleen tallessa! Se on niin pieni ja pommin kestävä.
Mitä muita meikkiniksejä teillä on käytössä?
