Sateenkaaren pää.

Lumisadepäivän, harmaimmankin päivän ja synkimmänkin pilven takaa voi löytyä sateenkaaren pää.

Vois löytyä.

Näin ajattelin ja väärin Somewhere over the rainbow -laulun sanoja päässä hyristellen askartelin tällaisen väriläiskän. Pienen sateenkaaren. Tällaisen pienen hittikäsityön - tai ainakin paljon erilaisia seinäkoristeita punotuista, kieputetuista ja muista sen sellaisista tehtyjä sateenkaari on näkynyt.

Itse viehätyin litteästä sateenkaaren mallista ja siitä, että siinä kulkee raidat päinvastaiseen suuntaan. Ei alusta loppuun vaan värilohkoina pitkin matkaa värin sävyastetta vaihtaen.

Ensin lähdin vääntelemään paksusta metallilangasta kehikkoa. Hyvinhän se meni kunnes ei sitten enää mennytkään. Hitusen liian kireälle kun kiepautti langan ja vinkkuraanhan se koko kaari meni. Eikä se lanka oikein pitänyt kutiaan muutenkaan liukkaan metallin pinnalla. Olisi pitänyt olla järeämpää metallia tähän, tämä oli aivan liian taipuisaa. Joten palattiin idean lähtöruutuun.

Plan B! Vanha kunnon pahvi! Miksi lähteä toteuttamaan vaikeasti, kun simppeli materiaali voi riittää? Leikkasin kaaren pahvista ja siihen vain sidoin ekan langanpään. Väriä vaihtaessa langanpäät ovat solmulla nurjalla puolella. En halunnut käyttää teippejä tai liimaa, koska joskus sitä voi sateenkaaren purkaa ja silloin voi langanpätkät taas käyttää johonkin muuhun.

Lopuksi puhkoin saksilla kolmet reiät kaaren päihin ja pujotin hapsut reikiin. Pyöristin pahvin reunat ja siinä se sitten oli valmis. Sateenkaaren ilo ja riemu. Ja samalla vähän väriä elämään.

Ripustusnarun puhkpin ihan vain ompeluneulalla. On niin kevyt, että lähes melkein pysyy pelkän ajatuksen voimalla seinällä. Mutta ihan vain melkein.

Kyllä se väriä tuo! Tykkään. Hiukan leikillisyyttä tähän kevääseen.

10 x helpot nahkakorvikset (+ pitsitetty uusi malli!).

Siivoskelin tässä korulaatikkoa ja järjestelin korvakoruja. Vähän jotain vanhoja purin ja rikkoontuneita tai muuten kehnoiksi menneitä korjailin. Samalla tuli palautettua monta monta hyvää ideaa takaisin mieleen.

10 x helpot nahkakorvikset kierrättäen 

Hapsukorvakorut
Koska hapsuja pitää olla ja nahka on mitä parhain materiaali hapsuksi. Löytyy yhtä hapsua, kahta hapsua ja kolmea pientä hapsua. Postaukset: Mustat monihapsut / Mustat isot hapsut

Yksinkertaiset korvikset
Yksi varmaan eniten arjessa käytetty nahkakorvispari on vain muutamasta suikaleesta. Kevyt, simppeli ja graafinen. Kuvassa kaverina vielä simppelimmät korvikset. Ne tein vanhasta laukusta saksimalla. Postaus: Korvikset laukusta

Glitterkorvikset
Kynsilakalla saa nuhjuisemmankin nahan juhlakelpoiseksi. Kynsilakka muuten pysyy tosi hyvin nahan päällä. Ei ole minulla ainakaan varissut pois tai vaihtanut ajan myötä sävyään. Postaukset: Glittersulkakorvakorut (sis. tutoriaalin) / Glitterhapsukorvakorut

Värikkäät korvakorut
Mustan ja ruskean nahan lisäksi sekaan sopii myös pienet väriläiskät tekonahkajäljitelmistä tai muista muovipohjaisista matskuista kuten esimerkiksi vanhoista laukuista ja kukkaroista leikatuista pinnoista. Postaus: Sinikeltaiset korvikset 

Ai niin ja entäs se kymmenes korvispari? 

Kymmenes nahkakorvispari on nyt uusin ja se on tässä! Se on kaksinkertainen pisara koristeellisilla aukoilla.

Idean korviksiin sain koruja siivotessa, kun törmäsin tähän tooooosi vanhaan kaulakoruun. Eipä ole vuosiin tullut pidettyä. Silloin joskus aikaan, kun collar-malliset kaulakorut olivat enemmän tyylissä.

Ks. alkuperäinen postaus (sis. myös ranneke- ja hiuspantamallit!)

Pitsitetty kaulakoru inspiroi - sopisiko malli myös korvakoruihin? Vähän tosin hillitympänä versiona. En saksinut aukkoja täyteen, ihan vain kolme per korvis sai riittää. Taustaksi liimasin kontaktiliimalla sama keinonahkaa nurjat puolet vastakkain.

Yritin kyllä ensin vähän isompia korviksia, joissa olisi paljon pieniä aukkoja. Niistä olisi tullut nykyiseen makuun liian koristeelliset. Ja epäröin olisinko millään saanut parista just samanlaista?

Näistä tuli mukavat. Kevyet ja arkeen sopivat. Kuin isot vesipisarat - ja sehän sopii tähän kevääseen.

Seuraavaksi voisi varmaan saksia vähän hiuksia. Tai edes näyttää niille hiusharjaa.

DIY: Superhelpot piuhataskut.

Ompelinpas sitten nappikuulokkeille ja pienille piuhoille taskuja.

Kunnon läpysköjä. Pieniä ympyröitä, viiden minuutin ompeluksia (jos nyt edes sitä viittä minuuttia meni.)

Mutta se tuli täysin tarpeeseen, sillä ei ole mitään ärsyttävämpää kuin solmuun menneet piuhat ja johdot. Tahdot yhden ja saat siinä samalla yhdessä solmussa kaikki. Ja tämä yksi laatikko ei ole edes paha. Solmupaikkoja löytyy useampi, tämä ehkä niistä pienin ja siistein (ja siksi kehtaa näyttää julkisesti).

Kaikenlaisia rulla-niputus-lajitteluja on tehty ja kokeiltu. Moni hyväksi todettu ja sitten *askaksi käytännössä koettu. Kun onhan se aina niin hirveän vaikeaa laittaa se piuha jonkin laatikkoon nätisti takaisin? Ihan ylitse pääsemättömän vaikeaa.

Joten, otetaan vielä yksi yritys - jos tällä helpottais?

DIY: Piuhataskut

Tarvikkeet: Jämäkkää materiaalia (esim. keinonahkaa), sakset, ompelukon, lautasia tai harppi ja kynä ympyröiden piirtämiseen.

1. vaihe: Piirrä ja leikkaa ympyröitä (no voihan se olla myös neliö), 2 kpl vastatusten.

2. vaihe: Leikkaa yhden ympyräparin toinen puolikas kahtia. (Kokeilin myös 2/3 halkaisua, mutta se ei toiminut yhtä hyvin kuin puoliksi leikattu.)

3. vaihe: Ompele ympyräparit vastatusten. Siisti reunat saksilla. VALMISTA! Ihan superhelppoa.

Ja näppäriä käytössä, ainakin näin alkuun tuntuu siltä. Sinne sujahti nappikuulokkeet ja heti tuli vähän järjestystä. Tykkään tuosta taskumallista siinä mielessä, että kuulokkeita ei tarvitse mihinkään erikseen kieputella. Riittää, että rullaa kämmenen ympäri ja sulloo taskuun sisään. Siinä pysyy, ei aukea tai pullahda pois eikä mene itsestään taskun sisällä solmuun.

Isommat taskut toi järjestystä myös olkkarin piuhakoriin. Tuo on sellainen mikä aiheuttaa päivittäin ärrinmurria. Aina sieltä jonkun läppärin, tabletin, puhelimen tai älykellon piuhan tarvitsee ja aina sama homma: kaiva ja selvitä sotkua. Vasen kuva on myös autenttinen esimerkki siitä kuinka usein moni piuha myös kiertää tasopöydän jalkojen ympäri.

Mutta ei enää! Kaikki pienet piuhat ovat nyt taksukutettu. Alle jää vain isoimmat johdot ja tuollaiset, joissa on kiinteästi iso molkero päässä, koska kovin paksua johdonpäätä taskuun ei tunge.

Piparireunainen muovikori on muuten tehty isosta prodepurkista, ks. postaus tästä.

Tässä myös joululta yksi esimerkki. Tein parit lahjalisukkeet. Näissä on keinonahkaa vain päällä, tausta on paksua huopaa. Huovan yhdistäminen toimii ja tuo jämäkkyyttä sellaiseen taskuun, jota ehkä kuljettaa repussa tai takin taskussa mukana.

DIY: Dumle-pussukka.

Toiset löytää herkkujemman, minä löysin karkkipaperijemman.

Banaanin makuiset Dumlet tuli syötyä jo ikuisuus sitten (olikohan tuota makua vielä saatavilla? Olivat ihan pirun hyviä!), mutta pussin karkkipaperit jäi jäljelle. Jemmasin ne, olivathan ne kivan keltaisia.

Ja nyt jälleen tätä keltaista kautta viettäessäni viehätyin keltaisista karkkipapereista niin, että pussukkahan niistä oli tehtävä! Paperit hyötykäyttöön. Ja oli tarvekin jumppakamojen yhteyteen ihan omalle pikkupussukalle. Ettei aina tarvitsisi edes takaisin siirrellä kamaa laukusta toiseen. Voisi vain pitää mukanaan varapussukkaa.

DIY: Karkkipapereista pussukka  

Tässä ei tule nyt kokonaista tutoriaalia ompeluineen, mutta ihan muutama vinkki pussukan toteuttamiseen. Ompelunhan ja mallin voi tehdä miten vain, ensin paperit pitää saada työstettäväksi materiaaliksi ja siihen koostan muutaman pikkuniksin.

Viisi DIY-vinkkiä

1. Vinkki: Suorista paperit

Olisi varmasti kiva alkaa heti tuumasta toimeen, mutta kannattaa ensin antaa papereille aikaa suoristautua. Avaa paperit heti syödessä ja niputa ne yhdeksi nätiksi kasaksi. Laita vaikka kirjan alle suoristumaan joksikin aikaa.

2. Vinkki: Kontaktoi liuskoiksi

Liitä paperit kontaktille niin, että avaat kontaktin tasolle liimapinta ylöspäin. Aseta paperit päälle rivi kerrallaan (tarkista, että paperien tekstit menee samaan suuntaan). Aseta vähän limittäin sekä viereisten että edellisen rivin kanssa. Papereita on turha asettaa just vieri viereen, siinä menee järki kun eivät ne reunat koskaan ole luotisuoria. Laita vähän päällekkäin, näin teet ainakin yhtenäistä pintaa eikä kuvioon jää aukkopaikkoja.

3. Vinkki: Vuorita paperit

Tikkaa kontakti vuorikankaaseen kiinni. Se vahvistaa ja pehmustaa pussukkaa. Vuori voi olla aluksi vähän paperipintaa suurempi, se helpottaa. Vältä nuppineulojen käyttöä niin ei tule muoviin turhia reikiä. Käytä sen sijaan klipsuja, klemmareita tai vaikka pyykkipoikia.

4. Vinkki: Tikkaa kontakti päältä

Harjoittele ensin ylijäämäpalalle. Tarvittaessa säädä ompeleen pituutta ja vaihda vaikka paininjalkaa, jos kontakti liukuu alla liikaa. Tikkaa päältä suoria ompeleita ristiin rastiin - sitten olet valmis pussukan tekoon!

5. Vinkki: Ompele tavallisesti

Kontaktin päältä ompelu sujuu ihan tavallisesti. Liukashan se on, mutta muuten menee hyvin vetoketjut taitteet ja huolittelut. Hyvät saumanvarat kannattaa jättää.

Itse ompelin Dumle-pussukkaan leveän pohjan. Istuu hyvin pöydällä ja suu jää isoksi ja avonaiseksi.

Tässä vielä koko karkkiperheeni!

Marianne-toilettilaukku oli ensimmäinen - tein sen jo blogini alkutaipaleella vuonna 2011 (herranjestas, vuonna 2011!). Se on malliltaan litteä ja vähän käpönen, mutta se on paljon nähnyt ja kulkenut mukana. Aika pehmeä ja rispaantunut jo, mutta vielä oikein käyttökelpoinen. Pienemmän Geisha-pussukan tein pari vuotta sitten. Se on aika soma kaikessa hempeydessään. Nyt pirteä Dumle-pussukka täydensi trion. Siinä on karkkia mistä valita.

Ks. postaukset: Marianne-pussukka ja tutoriaali vuosimallia 2011 / Geisha-pussukka / Ekstrana päälle "Ideoita karkkipapereista"-koostepostaus - yksittäisistä jäljelle jäävistä karkkipapereista voi tehdä vaikkapa jääkaappimagneetteja tai nappikorvakorut, nam!

Ps. Oispa banaanidumleja.
Taidan lähteä kauppaan.

Keltaiset pilkahdukset (+ kuvallinen virkkausohje).

Tällä hetkellä inspiroi kovasti kaksi asiaa: keltainen väri ja virkkaaminen! Kun löysin Lankamaailman poistomyynnistä just täydellisen keltaisen virkkauslangan (Surf 8) niin siitä se ajatus lähti: keltaiset virkatut korvakorut!

Edellisestäkään virkattujen korvisten esittelystä ei ole kauaa (ks. postaus lumitähtikorviksista), mutta näihin nyt tein myös ohjeen ja jopa kuvalliset työvaiheet (koska sanoin ehkä virkkaussuuntaa olisi liian vaikea kirjoittaa auki).

Tästä se inpiraatio sai sysäyksensä. Keltainen lankakerä, uudet keltaiset Mamakorun Kota-korvikset ja keltamustat uudet kotipöksyt. Ja banaanista. Banaania pitää aina olla. Voisin vaikka lihottaa itseni ihan vain banaania syömällä.

Ja sitten tuumasta toimeen, uudet pöksyt jalkaan, välipalabanaania suuhun ja virkkuukoukku käteen!

Ideaa ja mallia inspiroiduin sattumalta löytämäni virkkaustaiturin tekemistä korviksista. Ensin löysin vain kuvan ja lähdin sen perusteella selvittämään osaisinko virkata samankaltaiset. Olisi tietenkin ollut kivempi tehdä jotain ihan omaa mallia, mutta ihastuin niin näkemiini korviksiin. Ja oli kyllä hauskaa lähteä virkkaamaan pelkästä kuvasta ihan kokeilemalla. Se oli kuin mysteerin selvittämistä! Jonkun verran piti vekslata ja hakea mallia ja muotoa, mutta kyllä se siitä lähti sitten pienin muutoksin.

OHJE: Virkatut korvakorut 

Tarvikkeet: Ohutta puuvillalankaa (esimerkiksi Surf 8), koukku langan ja käsialan mukaan, korvakorukoukut ja välirenkaat, korupihdit, neula päättelyyn, liimaa, tilkka vettä, sekoituskuppi, pala leivinpaperia tai muovia (mikä vain tasainen muovi käy, esimerkiksi pala muovipussia tai jogurttipurkin kansi), sakset.

Tee näin:

1. kuva: 1. krs: Tee taikasilmukka ja silmukkaan ketjusilmukka (kjs) + 9 kiinteää silmukkaa (ks). Sulje piilosilmukalla (ps). 2. krs: Tee 3 kjs ja 1 pylväs (p) samaan silmukkaan (s). Tee kolmeen seuraavaan s:aan kuhunkin 2 p.

2. kuva: 3. krs: Käännä nyt työ nurin ja tee 2 kjs, *2 kjs, jätä 1 s/pylväs väliin ja tee 1 p*, toista *-* 4 kertaa. Vika pylväs tulee ihan 2. krs:n laitaan.

3. kuva: 4. krs: Tee kjs-kaareen: *puolipylväs (puolip), 2 p, puolip ja ps pylvään kohdalle*. Toista *-* 3 kertaa eli tee sama jokaisen kjs-kaaren kohdalla.

4. kuva: Jatkaa kaarien jälkeen laitaa pitkin: Tee 3 kjs ja 7 p. Toisin sanoen tee 3 kjs:n jälkeen 3 p 2.–4. krs:n kohdalle, 2 p 2.–1. krs:n kulmaan samaan s:aan ja  2 p 1. krs:n s:aan (jatkumoa 2. krs:n pylväskahdeksikkoon).

5. kuva: 5. krs: Käännä jälleen työ. Toista 3. krs.

6.–7. kuvat: 6. krs: Käännä jälleen työ. Toista 4. krs. Toista myös 1 kjs + 7 p sarja kjs-kaariin virkkaamisen jälkeen.

8. kuva: 7. krs: Käännä jälleen työ. Toista 3.–4. krs. Lopussa jaa pylvässarja 1. krs:n viimeisiin silmukoihin, jotta "ympyrä sulkeutuu".

Yhdistä 7 krs. ns. vastapuolelle ps:lla ja jatka vielä 8. krs: Virkkaa viimeinen ks-kierros koko työn ympäri: Tee 1 ks jokaiseen s:aan, paitsi jokaisen kaaren keskellä tee 2 ks samaan s:aan ja kaarien keskellä ks:n sijaan tee ps. Katkaise lanka ja päättele langanpäät.

Virkkaa toinen korvakoru samoin.

Kovettaminen: Sekoita astiassa askarteluliimaa ja tilkka vettä. Upota korvis kerrallaan liimaseokseen. Korvis saa kastua kokonaan. Puristele ylimääräinen liima pois. Aseta leivinpaperipalan tai muovipalan päälle. Muotoile ja anna kuivua. Käännä välillä ja anna kuivua kokonaan.

Kokoaminen: Kun korvikset ovat kovettuneet täysin, liitä ylös symmetrisiin kohtiin korupihdeillä välirenkaat ja korvakorukoukut. Valmista!

Näistä tuli ihanat keltaiset piristykset! Isot, mutta kevyet. Yksinkertaiset, mutta silti mielenkiintoiset. Tykkään. Liimalla kovettaminen myös pitää korvikset hyvin kuosissaan. Rankkasateeseen ei kannata näillä koruilla mennä seisoskelemaan, mutta hyvin normaalisäät kestää.

Kerro toki, jos ohjeessa on epäselviä kohtia, autan/korjaan mielelläni!