DIY: Superhelpot korvisrenkaat makrameella

Oho, helmikuun loppumetrejä viedään jo.

Tuntuu ettei ole ollut tämä kuukausi käsityöystävällinen. On ollut vähän jähmeää käsillä tekemisen aikaa, ei ole oikein mikään inspiroinut ja blogikin on ollut sitä myötä hiljaisempi. 

Mutta nyt iski pikainspis! Tein korvakorut (kappas, mitkäs muutkaan). Makrameella - näköjään jo toiset makrameekorviset kuukauteen (alla linkki)! Että jos ei muuta tullut tehtyä niin ainakin kahdet makrameekorvikset.

Ks. Makrameella sydänkorvakorut

DIY: Superhelpot korvisrenkaat makrameella

Tarvikkeet: Vahattua nyöriä tai muuta paksuhkoa ja muotonsa pitävää lankaa/narau, korvakorurenkaat ja koukut, tarvittaessa välirenkaat väliin, pihdit, pikaliimaa, pari klipsiä.

Aloite tekemällä leivonpääsolmu renkaaseen niin, että toinen pää jää ihan lyhyeksi. Sitten tee pitemmällä langalla yksinään vaakaan leivonpääsolmua, eli..

..eka lanka renkaan ali (tai yli, riippuen aloititko leivonpääsolmun ns. nurin vai oikeinpäin) silmusolmu ja jätä lanka löysälle eli jää tuo lenkki tuohon. Kiristä ja tee sama toisinpäin! Eli jos eka meni ali niin seuraavana renkaan yläkautta. Nyt ei jätätä lenkkiä vaan kiristetään.

Tein kumpaankin renkaaseen kaksitoista lenkkiä. Sitten liimasin päät paikoilleen ns. korviksen nurjalle solmun viereen. Klipsit litistivät hyvin paikoilleen. Kun olivat liimautuneet, leikkasin ylimääräiset pituudet pois.

Sitten lopuksi korvakorujoukkujen kiinnitys. Ihan superhelppoa!

Idea ja inspiraatio korviksiin tuli tästä Macmare jewellery -kirjasta. Kirjassa on 20 helppoa makrameekorua ja idea tuli nahkanyöristä tehdystä kaulakorusta. Ihan näppärä kirja, suosittelen! 

Tuo kaulakoru ollut itsessään tyyliäni, mutta ihastuin tuohon malliin, joten tein oitis siitä korvakoruversiot - ja mustana tietenkin. Vaikka on mustat, ovat korvikset silti kevyet, ilmavat ja sirot.

Näen näissä jotenkin auringon - olkoonkin sitten musta sellainen. Ehkä se on se tämä lähestyvä kevät ja päivänvalon lisääntynyt määrä mikä puhuttelee. Vai ovatko nämä sittenkin kukat? Pitsinen piparkakkureuna on kyllä aika hurmaava kukkasenakin.

Ks. myös nämä yhden solmun superhelpot korvisrenkaat makrameella!

Negatiiveista punottu kori

Vanhat negatiivit - ah, kuka muistaa ysärin ja vielä 2000-luvun alusta ajan ennen digikameroita, kun aina kuvien kehittämisen mukana tuli kuvat myös negatiiveina?

Siitäpä muista sitten poiki tämä postaus: negatiiveista punottu kori!

Kuinka monet siivoukset ovat nämä negatiivit selvinneet.. 

Alkujaanhan ne tietenkin säilytettiin, mutta 2010-luvun edetessä, kun aloitin kierrätyskäsityöhommailut, siirsin nämä askartelumateriaaliksi. Jokin ihan tosi briljantti idea näille oli, mutta en enää muista mikä! Ehkä se valaisin, ainakin niitä ovat ihmiset tehneet negatiiveista jos minkälaisia. 

Itsekin mietin ensin lampunvarjostimen tekoa, mutta negatiivien ruskea väri häiritsi jo ajatuksena niin paljon, että ei sitä. Instagramista sain sitten vinkin ja inspiraation: entäpä, jos negatiiveja punoisi paperisuikaleiden tapaan?

Ensimmäinen testi!

Kun negatiiviet ovat niin lyhyitä, ne piti jotenkin yhdistää. Kokeilin ensin ihan vaan teippiä. Teippasin ja punoin. Noh, ei siitä järin järeä tullut, ihan löperö. Ja vaikka oli kirkasta teippiä, näkyy ne aika rumasti..

Toinen yritys!

Otin lankaa ja pienen virkkuukoukun - negatiivien reunathan ovat kuin virkkaamisen tehdyt! Laitoin kaksi negatiivia päällekkäin - tuli vahvuutta ja tummuutta - ja jatkoin pituuttakin lähes saumattomasti, kun asetti päät vähän limittäin.

Virkkailin pötköjä ja sitten punoin. Tein tuollaisen matalan korin, reuna on yksi päistään yhdistetty suikale. Klipsit olivat hyvänä apuna, litistivät reunat napakasti.

Lopuksi päät piti jotenkin kiinnittää ja reuna viimeistellä - päätin tehdä senkin virkaten!

Paksu, terävä neula teki pari reikää per negatiivi (jossa ei virkattua reunaa valmiina, josta virkata uudelleen), vähän näyttää haparoivalta laidan sisäpuolelta, mutta ainakin reunasta tuli napakka.

Kaksinkertaiset suikaleet olivat kyllä hyvä veto. Se myös häivytti negatiivien ruskeaa sävyä. Kori näyttää paikoin nyt jopa mustalta. 

Ja yllättävän jämäkkä tästä myös tuli - tai tietenkin tuli, onhan siinä punottuna neljä negatiivia päällekkäin.

Mietin pitäisikö tälle matalalle piensäläkorille tehdä myös toinen, syvempi kori? 

Materiaalihan vielä olisi, laskin, että saisin ainakin yhden syvemmän ja isomman ja toisen matalamman. Tähän matalaan taisi mennä 32 negatiivia. Vähän jään vielä makustelemaan ennen kuin alan tuumasta toimeen. Ei se ihan kovin sukkelaa ollut tämän valmistaminen, vaikka suht nopeastihan sitä virkkasi, kun oli vain kiinteitä silmukoita, eikä niitä edes tarvinnut laskea, sen kun virkkasi valmiisiin reikiin!

Negatiiveista punottu kori - mitä luulet, oliko hitti vai huti?

Ps! Tai jos sinulla on joku muu hauska idea mihin kierrättää loput negatiivit niin kommenttikenttä on vapaa, kuulen innolla, jos on jotain out of the box -ideoita! :)

Makrameella sydänkorvikset ( + ohje)

Ystävänpäivän lähestyessä teki mieli solmia makrameella jotain sydämellistä. Koska mukinalunen on jo tehty sydämen muodossa, päätin kokeilla makrameella jotain paljon pienempää: makrameekorvikset!

Ks. makramee-mukinalusen ohje

Näistä tuli supersöpöt! Ensin ajattelin, että ei tästä kyllä nyt tullut yhtään mitään, mutta uudella yrityksellä ja yön yli nukkuneena sainkin näistä mieleiset. Joskus näinkin pieni työ kuin mikromakramee ottaa aikansa valmistuakseen. Mihinkäs tässä kiirekään, kyllä aina käsityö yhden yön jaksaa odotella.

Ja sitten se ohje! Nämä on tosi helppo tehdä!

OHJE: Makrameella sydänkorvikset

Tarvikkeet: Puuvillalankaa, hakaneula, terävät sakset, paksu ja terävä neula, mittanauha, korvistarvikkeet, pihdit, pala nahkaa.

Lisäksi hiukan liimaa (käytin puuliimaa, se on tarpeeksi vahvaa ja nopeasti kuivuvaa) ja pala teippiä.

OHJE:

1. Leikkaa yhteen korvikseen 6 kpl 35 cm lankoja 6 kpl. Tällä pituudella langoissa on solmimisvaraa juuri tarpeeksi, mutta ei mene silti ihan turhaa pituutta roskiin. 

Tee kahdella langalla leivonpääsolmu suoraan hakaneulan avoimeen osaan. Kiinnitä neula työskentelyalustaan, vaikkapa silityslautaan.

2. Ota kolmas lanka ja aseta sen keski osa kahden vasemman puoleisen langan päälle. Teippaa lanka alustaan. Lisätty lanka on tukilanka. Solmi sen alle jäävällä kahdella langalla kohosolmut.

3. Kuvassa solmut tehty. Tukilangan oikeanpuoleinen langanpää jää työn keskelle.

4. Tee sama oikeanpuoleisille langoille.

5. Tee keskelle kohosolmu, oikeanpuoleinen lisätty lanka jatkaa tukilankana eli solmu tehdään vasemmanpuoleisella tukilangalla.

6.-7. Lisää viides lanka leivonpääsolmulla lankaan, jotka laitimmaisena vasemmalla. Tee puolittaiset kohosolmut leivonpääsolmun laidoille kuvan tapaan. Kuljeta lanka tukilangan juureen.

8.-9. Tee sama oikealle laidalle. Vikassa kuvassa vaihe valmiina.

10.-11. Jätä työn kummastakin reunasta kaksi lankaa nyt syrjään. Ota vasemmasta laidasta neljä lankaa. Laitimmainen on tukilanka. Tee alle jäävillä langoilla kohosolmut. 11. kuvassa solmut valmiina.

12.-13. Tee sama oikealle puolelle ja yhdistä kerros tekemällä vielä keskelle kohosolmu. Tukilankana jatkaa oikeanpuoleinen lanka kuten kuvassa 5.

14.-15. Toista sama mitä edellä, mutta jätä syrjään vain laitimmaiset langat. Eli solminta viidellä langalla.

16.-17. Toista sama mitä edellä, mutta nyt kaikilla langoilla.

Sydän on kokonainen, solmintavaihe on valmis!

Jos sydämesi näyttää vähän litistyneeltä, don't worry - voit solmin vähän venyttää ja muotoilla sydäntä!

Sitten ohje kuinka muutat sydänmakrameen korvakoruksi!

Ensin irrota sydän hakaneulasta ja pätki kaikki langat. Laita taakse puuliimaa ja paina langanpäät nurjalle. Puuliiman kuivumista ei tarvitse odotella, voit jatkaa suoraan taustan lisäämiseen.

Lisää liimaa nurjalle ja paina sydän nahkapalan harjatulle puolelle. Painele ja purista sydäntä nahkaa vasten, kunnes liima on vähän kuivunut. Leikkaa taustastaan. Viistota nahkapalan reunat niin nahka ei kurki reunoistaan.

Nyt pitää pistää sydämeen tarkoituksella! 

Paina terävällä neulalla sydämen läpi reikä. Ujuta välirengas reikään ja siihen mieleinen korvakorukoukku. Itse käytin rengallista nappikorvakorua, mutta hyvin voisi käyttää tavallistakin korvakorukoukkua.

Katso lopuksi, että sydän roikkuu välirenkaassa vapaasti. Voit halutessasi vähän litistää rengasta ovaalimpaan muotoon, se usein antaa vähän enemmän tilaa korulle ilman, että koru silti villisti alkaa pyörimään välirenkaassa. Se myös auttaa joskus siinä, että voi valita yhtä halkaisijamittaa pienemmän välirenkaan.

Sitten onkin valmista! Tee samaan tapaan toinen korvis. 

Kun liimaat toista sydäntä nahkataustaansa, voit siinä vielä vähän muotoilla (kun sydän on sopivasti liimasta kostunut) sydäntä, jotta olisivat mahdollisimman samanmuotoiset ja kokoiset. 

Supersöpöt eikö? Pienet, kevyet - kaikkiaan aivan valloittavan söpöset, ei siitä muuhun pääse.

Ja jos virkkaus on enemmän sinun juttusi, katso myös:
Virkatut sydänkorvakorut (+ ohje)

 

Tekniikkakoulu: Näin virkkaat vohvelia

Päätin aloittaa uuden sarjan!

Tekniikkakoulu - sama nimikkoteema mikä löytyy jokaisesta Kauneimmat Käsityöt -lehden (ei maksettu mainos) perusnumerosta. On löytynyt jo useamman vuosikerran ajan. Siinä Tekniikkakoulu on teema, joka esittelee aina yhden jollain tapaa samanlaisen idean sekä virkaten että neuloen. 

Useimmiten Tekniikkakoulussa on pintaneule, mutta voi olla myös jotain muuta. Pointtina on, että se on kuitenkin helppo tai vähintäänkin helpohko, ei mitään liian vaikeaa, sellaista mitä voi soveltaa moneen työhön. 

Olen toteuttanut Tekniikkakoulu-palstaa jo niin kauan (jo vuodesta 2019!), että nyt päätin tuoda siinä jo julkaistuja ohjeita myös blogin puolelle teidän iloksi!

Ensimmäisenä blogin Tekniikkakoulun vuorossa vohvelivirkkaus! 

Nämä makeat vohveliruudut ovat palstan alkupuolelta nro:sta 2/20. 

Neulottu vohvelipinta on jo blogissa ollutkin, neuloin jo aiemmin vohveli-käsipyyhkeen. Sen ja ohjeen neulottuun vohveliin löydät tästä postauksesta: Neulottu vohveli + ohje.

Vohvelikuvio muodostuu kahdesta kerroksesta ja etenee nopeasti pylväiden ja kohopylväiden avulla. Tekniikka voi näyttää haastavalta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Jos osaat tehdä pylvään, osaat myös virkata vohvelipintaa!

Tekniikkakoulu: Näin virkkaat vohvelia

Lanka: Tekniikka sopii mille vain langalle. Kuvio näkyy parhaiten tiukkakierteisissä langoissa. Virkkuukoukku: Langan ja käsialan mukaan. Minulla oli tässä kori-mallissa koukku nro 3.

Vohvelivirkkaus: Virkkaa 3:lla jaollinen määrä ketjusilmukoita + 2 reunasilmukkaa. 1. krs: 2 kjs (= 1. p), aloita koukusta laskien 3.s:sta: virkkaa 1 p jokaiseen s:aan, käänny. 2. krs: 2 kjs (= 1. p), 1 p, *1 kpe (= kohopylväs etukautta), 2 p*, toista *-* krs loppuun. 3. krs: 2 kjs (= 1. p), 1 kpe, * 1 p , 2 kpe*, toista *-* krs loppuun. Toista 2.–3. kerroksia.

Jos nyt tuli et APUA, EN TAJUNNUT MITÄÄN niin ei huolta - alla vielä ohje vielä enemmän auki kirjoitettuna!

Näin se onnistuu:

1. Ensin siis luodaan pohja: virkkaa 3-jaollinen määrä ketjusilmukoita ja 2 reunasilmukkaa, vaikkapa 30+2 eli 32 kjs. Ensin virkataan jokaiseen yksi tavallinen pylväs. Pohjakerros on valmis.

2. Oikealla puolella tehdään toistoa: 2 p, 1 kpe. Virkattu kpe eli kohopylväs etukautta tehdään aina edellisen kerroksen pylvään kautta eli tuosta missä on sininen pallo. Kuvassa on kaksi pylvästä tehtynä..

3. ..ja ota lankanlenkki koukulle (kuten alkaisit tekemään pylvästä), vie sitten koukku viedään sinisellä pallolla merkatun pylvään kautta ja ota uusi lankanlenkki koukulle.

4. Ja loput on kuin pitkä pylväs: vedä ensin yhden lankalenkin läpi, sitten kahden seuraavan ja sitten vielä viimeisen. Kohopylväs on valmis. Tästä virkkaus jatkuu 2. krs:n toistolla loppuun asti.

Jos käytät Instagramia, katso tästä myös Reels-video! Löydät minut nimellä @madam.bc

Nurjalla toisto tehdään päinvastoin. Siinä missä oikealla puolella (kuvassa oikea puoli) on kohopylväs, tuleekin nyt talvallinen pylväs ja siinä missä kaksi pylvästä, tulee kaksi kohopylvästä. 

Alkuun voi olla vaikea hahmottaa, mutta kuin hommasta pääsee jyvälle, kohopylväät kuin itsessään näyttävät seuraavan paikan. Jälki on aika suoraviivaista.

Tässä näkee oikean ja nurjan puolen eron! Virkattu vohveli on yksipuolinen. Lopputulos on mukavan rouhea ja (langasta riippuen) melko paksu. Tähän sopiikin parhaiten puuvillaiset langat. 

Ja kuinka tekniikka taipuu tuotteeksi eli kuinka vohvelivirkattu kori tehdään? Se on helppoa! 

Päätä vain koko, virkkaa sen mukaan tekniikkaa ja lisää pohja. Hyvin suunniteltu, kohta jo siis valmis!

Vohvelivirkattu kori

Virkkaa näin: Virkkaa pitkä suikale vohvelivirkaten. Tee ensin reunasuikale ja sitten virkkaa (tai ompele) sen lyhyet reunat yhteen nurjat puolet vastakkain. Käännä oikeinpäin ja virkkaa halkaisijan mukaan sopiva pyörylä. Itse tein pyörylän pylväillä ja täytyy tunnustaa etten edes laskenut lisäyksiä 2. kerroksen jälkeen, vaan pistelin menemään tuplat siihen kohti miltä tuntui tarpeelliselta.

Jos lopetit suikaleen yläreunan 3. krs:n toiston jälkeen, virkkaa ylös vielä yksi 2. krs:n toisto niin saat vohvelikuvion valmiimmaksi. Jos vielä haluat ruutumaisuutta korostaa, virkkaa loppuun vielä yläreunaan kiinteitä ketjusilmukoita. Se sekä viimeistelee että vähän napakoittaa reunaa.

Pyörylä on hyvä laittaa klipsuin, hakaneuloin tai nuppineuloin neljästä osasta kiinni reunaan ja virkata (tai ommella) sitten kiinni niin tulee ainakin kohdilleen.

Lopuksi pieni viimeistely! Nahkamerkki pisteeksi iin päälle. Ei sillä mitään funktiota ole, tai on sillä! Sen funktio on olla kiva yksityiskohta. Se on tärkeä tehtävä.

Ja sitten kori onkin valmis.

Tästä tuli tosi kiva. Toisaalta vähän arkkitehtoninen ja rouhea.. Ja toisaalta jotenkin hurjan söpö kaikessa yksinkertaisuudessaan ja symmetrisyydessään.

Vohvelivirkkaus sopii muuten erittäin hyvin koreihin myös siksi, että se pysyy hyvin kuosissaan. Eipä lörpähdä ainakaan tässä korissa reunat alas. Isompaan koriin voi valita vaikka tuplalangan tai kokoa pienemmän koukun niin tulee jämäkkää jälkeä.

Lahjapankki osa 7: Viisi ommeltua lahjaideaa

Viimeinen osa lahjapankkiin! Sainpas tämän paketoitua ennen helmikuuta. Täpärälle meni, mutta nyt on tässä kaikki joululahjapostaukset vuosimallia 2022 esitelty. Huh, tässä on - nyt ne on vihdoin postattu ja tehty!

Ks. Lahjapankki 2022:
osa 1: Uniikit pelikortit omilla kuvilla (3 toteutustapaa)
osa 2: Kukkakoristeiset soijavahakynttilät
osa 3: Koiran aktivointimatto
osa 4: Rikottava yllätyspallo lahjakortille
osa 5: 3D-tulostettu lahja

osa 6: Kuvansiirto kankaalle 

Viimeisen osan jujuna on viisi ommeltua lahjaa. Viisi erilaista, helppoa, mutta käytännöllistä lahjaa ommellen. Ota tästä vinkkiä ja ideaa vaikkapa ystävänpäiväylläriksi?

Ommeltu lahja 1/5
Setti hiuspompuloita pikkutytölle

Otsikko sen jo kiteyttää - tytölle ponnareita. Ohut perusdonitsi trikoosta, ohut rusettidonitsi puuvillasta, pelkkä rusettiponnari leveään kuminauhaan ja sitten vielä kaiken päälle nutturan ympärille laitettava muhkudonitsi pörrölangasta virkaten.

Nämä oli superhelppo tehdä. Käytin tilkkulaarista löytyviä kangaspaloja. Tein ponnareille myös säilytyspussin, johon kirjoin jämälangalla saajan nimikirjaimen. Pussukka ponnareineen livahti toisen ostolahjan rinnalle käyttöä odottomaan.

Ommeltu lahja 2/5
Makeat yöhousut/yöbokserit miehelle

Miehen kanssa vaihdetaan aina joulusin yövaatelahja. Se on jo perinne, muuten ei sitten hankitakaan yövaatteita. Mies ostaa minulle yöpaidan, minä ompelen miehelle yöpöksyt. Tänä-eikun-viime-jouluna ne oli kovin pullaiset! Ompelin siis pari joulua takaperin korvapuustikuvioisesta kankaasta (ks. alla linkki) yöpaidan ja se on ollut ihan lemppari siitä asti. Nyt yritin etsiä samaa tai vastaavaa pullakangasta pöksyiksi, mutta tämä rusinapullakangas oli ainut minkä löysin. (Tosin naurettiin, että jos tiettyä pullaa katsoo niin ne näyttää ihan tisseiltä: tissipullapöksyt!).

Kangas on paikallisen kangaskaupan palalaarista. Kaavan otin jo valmiina olevista, hyviksi todetuista yöboksereista. Taakse lisäsin This is the back -merkin, se on Kylie and the Machinen.

Ks. korvapuustipaita - postaus sisältää myös lahjapankki vuosimallia 2020 ommellut lahjat, check it out!

Ommeltu lahja 3/5
Zero waste -kestorätit kierrättäjälle

Ompelin noin 50 kappaleen kestorättisetin. Kaikki tummanpunaisena saajan lempivärin mukaan. Näissä on t-paitoja, tilkkuja ja jämäkangaspaloja. Kaikki 100 % puuvillaa kaksinkerroin, reunat saumurilla yhteen surrautettuna. 

Itse tykkään trikookestoräteistä, ne on keittiössä laatikossa ja käytän niitä kaikkeen mihin tavallista keittiörättiä: pyyhin pöydän, roiskeet ja lopuksi tiskialtaan. Yhtä rättiä käyttää tahroista rippuen 1-3 kertaa ja sitten siirrän kylppärissä olevaan koriin odottamaan pesua. Pesen 60 asteessa joko muiden siivousrättien, pyyhkeiden tai keittiöpyyhkeiden mukana. Ovat korvanneet täysin talouspaperin enkä ole sitä ostanut sen jälkeen yhtään rullaa, kun aloitin kestorättien ompelun kohta kaksi vuotta sitten. Harvemmin arjessa enää edes käytän keittiörättejä, kun ne alkavat niin helposti haisemaan ja en tykkää siitä.

Ks. zero waste -kestorätit t-paidoista 

Ommeltu lahja 4/5
Uniikki kaulahuivi/hartiahuivi naiselle

Tein viime kesänä lahjaksi uniikin, kirjaillun huivin (ks. alla linkki). Nyt otin idean toisen kerran käyttöön! Puolipellavaa koko leveydeltä noin 70 cm, siihen kirjailtu nurkka ja reunojen ompelu. Aika vaivatonta - paitsi, että kirjailu oli ihan suuuuuuperhidasta. Mutta antoisaa!

Ks. uniikki, kirjailtu huivi

Ensin siis kirjailin kissan. Valitsin aiheeksi kissan, koska saaja oli perheensä kanssa hankkinut vasta uuden kissan. Puhelimestani löytyi kuva kissanpennusta ja sen hahmottelin pikkuruiseen kokoon ja sitten kirjailin.

Tämä kangas oli niin kevyttä ja harvasidoksista, etten tähän uskaltanut soraan ommella kissamerkkiä kiinni. Sen mustavalkoiset värierot olisivat myös näkyneet läpikuultavan huivin nurjalle. Ratkaisuna oli ommella ensin kissa puuvillakankaalle ja sitten puuvillakankaasta nurkka huiviin. Yritin tehdä sen niin siististi kuin vain osasin ilman, että kulmasta tulee liian iso ja painava muuten niin ilmavaan ja kevyeeseen huiviin. Mielestäni onnistuin aika hyvin!

Ommeltu lahja 5/5
Jotain käytännöllistä nuorelle

Eurokankaasta bongasin ihanaa mustavalkoista muumikangasta. Se on pikkuruista vohvelia. Ostin sitä kappaleen. Yhdestä leveydestä sai kolme keittiöpyyhettä. Kolmas jäi vähän kapeammaksi, joten jätin sen itselle. Kaksi muuta meni kahteen eri pakettiin. En uskaltanut laittaa kahden kappaleen settiä, koska jos vaikka saaja ei olisi muumeja keittiöönsä halunnutkaan.

Muistaakseni kankaassa oli 40 asteen pesusuositus, mutta esipesin sen valmiiksi 60 asteessa ennen ompelua, joten kutistin kankaan valmiiksi. 

Itselle jätettyyn pyyhkeeseen en ommellut ripustuslenkkiä - sitä ei meillä tarvita! Olen lisännyt tuollaisen rengassysteemin keittiökaapin oveen. Siihen pyyhe lepäämään, pysyy hyvin.

On muuten tuo rengas vanha, muovinen käsirengas. Ja suikale nahkaa.

Pyyherengas esitelty myös tässä postauksessa: 12 kierrätysniksiä keittiöön