13. luukku: Huopapallokuusi

Eilen luukussa oli huovutettuja ja kirjailtuja joulukuusenpalloja. Huovutusteemalla jatketaan! Tässäpä hyvä idea vaikkapa epäonnistuneille pallohuovutuksille!

Joulukalenteri 2023:
1. Joulumuistikirja / 2. Puuhelmitonttu / 3. Piparipoikalaatikko / 4. Printattavat pakettikortit /
5. Tuftatut pörrökoristeet / 6. Pikkujoulurusetti karkkipapereista / 7. Tonttumakramee /
8. Candy Cane -hiuspanta / 9. Joulukortit kierrättäen / 10. Pahvimaisemakoristeet / 11. Kestojoulukukka / 
12. Huovutetut pallokoristeet

Tässä on kuva pussillisista tämmöisiä papanoita.

No ei vaan, tässä on vanhan pannunalusen rauniot. Se oli sellainen suuruudenhullu projekti, jossa olisin yrittänyt huovuttaa pesukoneessa sukkahousutekniikalla palloja, joista olisin tehnyt huopapallomaton. Idea surkastui pannunaluseksi. Lue alta olevasta linkistä lisää.

Ks. huovutetuista palloista pannunalunen

Tein pannunalusen vuonna 2016. Se oli ihan toimiva aikansa, sitten unohtui kaappiin ja ehkä tuossa alkuvuonna lopulta purin koko pannunalusen. Mietin, että mitä ihmettä näistä entisistä palloista, nykyisistä epämuodostuneista papanoista sitten tekisi? Pakkohan ne on johonkin käyttää!

Päätin kokeilla koota niistä kuusen. Ensin pujotin tuplalankaan niitä kolmionmuotoon ja sitten jatkoin janana koko ajan kuusen kokoa suurentaen.

Ja jos ei muuten ole huopapalloja, kuusen voisi tehdä styrox- tai massapalloista, kaupan huopa- tai tupsupalloista tai vaikka silkkimassasta tehdyistä palloista?

Aikansa sai pistellä palloja yhteen, mutta hyvin se luonnistui. 

Kuumaliimalla olisi mennyt nopeammin, mutta mietin jo ennalta: entä jos mattosuunnitelmasta tuli pannunaluinen, josta tuli kuusi ja josta tulee vielä jotain muuta joskus? Kuumaliima sitoisi pallot melko lopullisesti yhteen, ompelulangat voi vielä napsia saksilla pois. 

Ja koska menin sieltä mistä aita on matalin: tungin loput ylimääräiset pallot ihan sellaisenaan kuusikartion sisään. Menivät napakasti sisään ja samalla lukitsivat rungon eli puutikun pätkän paikoilleen ilman liimaa.

Lopuksi tarvitsi alustan. Silmiin osui "puinen" korkki voidetuubista, joka oli jo loppunut. Tein terävän ruuvin ja ruuvimeisselin avulla korkkiin päälle reiän puutikulle. Ja siitäkin tuli niin napakka, ettei liimaa tarvinnut! Täydellistä, liimaton askartelu. Tykkään, kun voi tehdä jotain ilman liimoja.

Hyvin pysyy kasassa! 

Minusta pallojen epämuodostuneisuus sopii tähän hyvin. Tulee mieleen tykkylumiset kuuset!

Pehmoinen pallokuusi. Ja kierrätystä parhaimmillaan. Ken tietää säilyykö kuusi vielä monta joulua käytössä vai muuntautuvatko pallot joskus vielä joksikin muuksi.  

12. luukku: Huovutetut pallokoristeet

Eilisessä luukussa virkattiin kestävää joulukukkaa, nyt huovutetaan! 

Joulukalenteri 2023:
1. Joulumuistikirja / 2. Puuhelmitonttu / 3. Piparipoikalaatikko / 4. Printattavat pakettikortit /
5. Tuftatut pörrökoristeet / 6. Pikkujoulurusetti karkkipapereista / 7. Tonttumakramee /
8. Candy Cane -hiuspanta / 9. Joulukortit kierrättäen / 10. Pahvimaisemakoristeet / 11. Kestojoulukukka

Jotain lohdullisen pehmeää ja omalla tavallaan jokseenkin myös perinteikästä. Huovutettuja joulukuusenpalloja! Ja vielä koristekirjailtuna! 

Mutta näissä on hulvaton jippo: mitä näiden pallojen sisällä on? 

Palloissa on ultimaattinen kierrätyssalaisuus! Huovutus on tehty DÖDÖPALLON päälle!

Oi kyllä, luit oikein: dödöpalloja. 

Jos käytät pallollista deodoranttia, tuikkaa vaikka kynsisaksien terä pullon ja pallon väliin ja PLOP, pallo lähtee irti (siis oikeasti lähtee irti yllättävän helposti ja vaivatta). Viimeisen tippaan kosmetiikan käyttäjä voi myös samalla havannoida onko dödöä vielä jäljellä vai onko oikeasti kulutettu loppuun. Yleensä ei, jos dödöä ei ole pidetty ylösalaisin lopussa.. Pikkuhuuhtelun jälkeen dödö on valmis käyttöön!

DIY: Huovutetut pallokoristeet

Kierrä huovutusvillaa suiroina pallon ympäri. Paljoa ei tartte, muutama kerros riittää. Ota tippa mäntysuopaa ja kostuta pikkasen palloa tai käsiä. Sitten hiero palloa käsissä vimmatusti. Tähän ei mene kovin kauaa. Lopuksi huutele, rutista vettä vähemmäksi ja aseta pallo tasolle kuivumaan yöksi tai vuorokaudeksi.

Helppoa huovutusta, ei tarvitse mitään sen kummempaa. Itse huovutin palloja parissa osassa eri päivinä ja valmiksi kirjailluksi valmistin niistä neljä palloa.

Osan huovutus onnistu paremmin, osa sit vähän huonommin. 

Yhden purin saksilla kokonaan, ei voi aina onnistua. Paria vähän parturoin pahimpi irtosuikaleita ja sitten hoksasin, et huovutusneula auttaa! Sillä sai siistittyä pintaa tasaiseksi ja samalla sai vähän löysempää huovutusta napakammaksi.

Sitten kirjailua!

Tähän käy myös muut kuin kirjailulangat, hyvin voisi kirjailla ohuella villalangalla tai puuvillalangalla. Itse käytin valkoista, vihreää ja punaista kirjailulankaa sellaisenaan (eli paksuna, en jakanut säkeitä), koska niitä värejä nyt oli aika paljon ja suurin osa vielä typerinä pätkinä - sainpas kulutettua vähemmäksi!

Kirjailin muun muassa karkkikeppejä. Ne oli helpointa tehdä niin, että ensin teki valkoisella suoria pistoja ja sitten punaisella kiersi lankaa valkoisen ympärille.

Solmuja en tehnyt lainkaan, pujotin langan alun huovutuksen alle ja aloin pistelemään. Ekan piston tein ns. peruuttaen kuin ompelulla pakittaen niin se lukitti langanpään paikoilleen. Sama lopussa. Kirjailtujen kuvioiden välillä lanka kulkee välillä huovutuksen alla. Hyvin peittyi, ei näy huovutuksen läpi, vaikka huovutus ei ole kovin paksua.

Lopuksi vielä kierrätysripustusnauhat! Nämä ovat niitä vaatteiden olkasaumoissa olevia lenksuja. Ompelin ne ompelulangalla sopivaan kohtaan palloa.

Ja sitten oli setti huovutettuja palloja valmiina!

Näitä ei ainakaan ihan settinä ehkä oikein ehdi tehdä (ellei nyt satu olemaan kaapissa jostain syystä monta dödöä ihan lopuillaan) täksi jouluksi, mutta ainakin, jos alkaisi nyt keräämään vuoden dödöpallot niin ensi jouluna olisi jo komea kokoelma huovutettuja kuusenpalloja.

Ja vaihtoehtoisestihan voi myös huovuttaa styroxpallon päälle. Tai vaikka vanhan, pienikokoisen kuusenpallon päälle. Tai minkä pallon päälle vain, kunhan se on muovia (eli mikä kestää saippuan ja veden).

Sopivat hyvin yhteen jättikarkkikeppien kanssa! Tai eivät ne ole jättikokoisia, mutta kirjailtujen karkkikeppien vieressä näyttävät suurilta. 

Ks. makrameella solmitut karkkikepit viime vuoden joulukalenterista

Nämä näyttävät kuusessa herttaisilta. Jotenkin kivan luonnollisilta! Kyllä villa on ihana materiaali.

Ja eivätkä muuten mene rikki, vaikka kopsahtaisivat korkeammaltakin kuusen oksalta alas.

Ja lopuksi pari muuta kierrätysideaa dödöpalloille:
- käytä kukkaruukuissa ns. korokkeena; katso lisää kasviharrastajan kierrätysvinkeistä

- avaa, täytä vaikka kylmägeelillä ja käytä uudelleen; nappaa vinkki kosmetiikkakierrätyspostauksesta

Lahjat 2016 osa 3: Sekalaiset lahjat.

Lahjat jatkuu. Ykkösessä oli ommeltuja joululahjoja, kakkosessa virkattuja ja nyt vuorossa sekalaisesti toteutetut ideat.

Lahja 1: Betoniset pöytäliinapainot

Vihdoin pääsin kokeilemaan betonijuttuja! Ostin pikkupurkin askartelubetonia ja ihan pienestä projektista oli hyvä lähteä liikkeelle - pöytäliinapainoista. Tein silikonimuottiin ja upotin massaan metallilenksut ja lopuksi pujotin leksuihin verhonipsut.

Ohje pöytäliinapainoihin on kirjasta Betoni - hauska harrastus. Tee esineitä pihalle ja mökille (Malena Skote, Nemo 2007).

Tein betonisydämille myös pahvista laatikon, kun ei ollut mitään sopivaa laatikkoa valmiina. Leikkasin pahvista..

..taittelin ja kokosin ja päällystin sisustuskontaktin jämillä. Niin ja kannen aukkoon laitoin kirkasta kalvoa ikkunaksi.

Siellä ne sydämet asettautuivat söpösti riviin kuin konvehdit konsanaan!

Lahja 2: Fimosta kestopiparkakkutalo

Kun edellinen lahja oli lähinnä tulevaa kesää ajatellen pihalle, tämä oli sisälle tähän sesonkiin. Kestävä piparkakkutalo! Olisi voinut lisäillä leikkiherkkuja, krumeluureja ja muita koristeita, mutta lopullisesta väristä uunissa kovettamisen jälkeen tuli niin hauska (kuin vanhanaikainen kinuskitoffee tm), että jätin mökin ihan sellaiseksi. Kokosin vain pikaliimalla kasaan.

Tässä näkee talon koon! Pieni on, jotta ei vie säilytyksessä paljoa tilaa. Ja mahtuu monenlaiseen jouluasetelmaan.

Lahja 3: Huovutetut tulppaanivalot

Näitä tein parit satsit. Ostin paristoilla toimivia kymmenen valon led-sarjoja ja erikokoisia styroxipalloja. Pistin huovutusvillaa pallojen päälle ja pallot sukkahousuun. Sitten pallot pesukoneeseen. Jännittävintä oli purkaa pallot housuista, viiltää kukat tulppaanille ja pullauttaa pallo pois. Annoin huovan kuivua ja sitten puhkoin aukot led-valoille ja pujotin kukan ledin ympärille.  Lopuksi varmistin kukkien paikallaan pysyvyyden kiristämällä langalla kukat ledin ympärille.

Ks. tarkemmat ohjeet tulppaanivalojen tekemiseen täältä The Little Village -blogista.

Ja ilman valoakaan ei näytä pahalta (etenkin jos ois vielä johonkin ripustetuttuna). Huopakukkaset ovat kivan talvisia, menee pitemmän aikaa kuin vain jouluvaloina. Itse ainakin käyttäisin ihan kaamoksesta asti läpi talven.

Ainakin yhdet valot olivat jo saajansa ikkunassa roikkumassa. Kiitos The Little Village -blogille loistavasta huovutusideasta!

Kolmet postaukset nyt esitelty, vielä olisi parit setit jäljellä. Taidetaan ensin silti juhlistaa vuoden vaihtumista. Sanotaan siis, että nähdään ensi vuonna, jolloin on tulossa osa 4: Lahjoja lapsille!

Huopapalloja.

Sain idean, joka oli ajatuksena loistava, mutta sen toteutuksessa tulikin kova seinä vastaan. Ei pysty, ei vaan kykene!

Palataan ihan alkuun: Kaikkihan varmaan tietää huopapallomatot, ne ihanan paksut ja pehmoiset pyöreät huopamatot. Ne sellaiset, joilla on ihan älytön hintalappu (esim. Hayn Pinocchio-matto n. 200-600e / finnishdesignshop.com tai erikokoiset matot ka. 400-1000e / huopapallomatto.com)! Joten kun sain ystävältä lahjoituksena jättipussillisen huovutettavaa villaa, ajattelin, että kas, helpostihan sitä näistä maton pyöräyttäs!

Ajatus hyvä, mutta.. suuruudenhullun idean toteutus ei ollut lainkaan sen arvoista.

Suositeltiin, että kokeilen pesukonehuovutusta. Huopaa sukkikseen, solmut väliin ja kone päälle. Vaihe kaksi: Piinallisen jännittävä pesuohjelman päättymisen odottaminen. Sitten pallojen purkaus sukkiksista ja pallot kuivumaan.

Vaihe kolme: Pettymys. Jotain meni pieleen. Huovutus epäonnistui, tein jotain väärin. Palloista ei tullutkaan kivan kovia ja tasaisia. Pehmoisia kyllä, jopa liiankin pehmeitä. Tajusin jo tässä vaiheessa, että ei sitä mattoa niin vain pyöräytetäkään.

Fakta vahvistui pallojen kokoamisvaiheessa. Kultareunainen ajatukseni oli vain kerran pujottaa neula pallojen läpi ja kerros kerrokselta kasvattaa palloista matto. Just niin. Paitsi että. Pallot piti kiinnittää toisiinsa jokaisesta ilmansuunnasta. Kahdesti, ellei jopa kolmesti. Kiinnityksessä lörpöt pallot antoivat periksi ja menivät läjään. Hermot meni. Ei tullut terapeuttisen napakan pyöreää mattoa. Se "matto" surkastui epäsymmetriseksi pannunaluseksi.

Onneksi palloja tuli tehtyä vain kourallinen eikä koko jättipussillista. Jäi loput villat säilöön. Ehkä joskus otan niiden kanssa revanssin. Ja sitten kokeilen tehdä palloja ihan käsin huovuttamalla, sen ainakin osaan jo lapsuudesta tehdä oikein. Tai sitten hankin huovutusneulan, sitä en olekaan koskaan aiemmin vielä kokeillut!

Jos ei muuta niin ainakin opin tästä, että huopapallomattojen (etenkin niille käsintehdyille) hintalapuille on syynsä ja että kaikesta ei vaan voi tehdä tuosta vain omaa versiota. Korkealta kapsahdettiin maahan, mutta onneksi sentään on pannunalunen ja pannullinen kuumaa teetä pehmentämässä iskua.