Fiksaa sun korut - helpot vinkit!

Edellisessä postauksessa konmaritin mun korut. Tuli paljon myytävää, purettavaa ja korjattavaa.

Tämä on vinkkipostaus aiheesta FIKSAA SUN KORUT. 

On tärkeää paikata villasukat ja pöksyt, mutta yhtä tärkeää on huoltaa myös asusteet ja korut. Liimaa, maalaa, päällystä, irrota ja vaihda osia - keinoja on laidasta laitaan sen mukaan millaista koruja korjataan, mitkä materiaalit on kyseessä ja minkälainen ongelma korussa on. Tässä on inspiraatioksi helppoja juttuja, joilla ihan minuuteissa pistät ränsistyneet korut kuntoon ja käyttöön. 

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Toinen korvakoru on mennyt liitoskohdasta poikki.

Yritin joskus irronnutta osaa liimata paikoilleen, mutta vahvinkaan liima ei sitä pitänyt kohdillaan, yhyy.

JÄLKEEN

Ratkaisuna oli rikkoa myös toinen korvis samasta kohtaa. Sitä mitä ei voi peittää - riko se! Ja näin yhdestä korvakoruparista tuli kaksi korvisparia. Nappitaustaiset yläosat jäivät sellaisiksiin (ja niitä voi myös pitää nyt pystyasennossa korvissa) ja alaosiin liitin välirenkailla korvakorukoukut. Kuinka helppoa!

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Liian painavat korvikset. Liian blingbling. Nämä olivat jo myyntikasassa, mutta sitten purinkin kahteen..

JÄLKEEN

Tein näille painontarkistuksen. Yläosat olivat kivat ja niihin laitoin lisäksi alas kevyet pompompalloset. Alaosat jäivät harkintaan käytänkö joskus johonkin juhlaan ihan vaan koukut lisäämällä tai jotenkin muuten..

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Kolikkosormus, joka napsahti rikki. 

Ks. kolikkosormuksen esittelypostaus tästä.

Irronnut osa, helppo juttu. Eihän se ole kuin liimata takaisin - näinhän sitä ajattelisi.

Mutta mikä oli liima, joka ei pitänyt? Mitä liimaa nyt käyttäisin? Kun metallia pitäisi saada metalliin kiinni, vaatii se tosi vahvaa ja vähän joustavaa liimaa. Pikaliima voi käydä. Kontaktiliima varmemmin. Jotkut vannovat epoksiliiman nimeen. Itse käytän seuraavaa niksiä: pieni pala nahkaa metallien väliin, se auttaa pitämään liiman paikallaan. Nahka ei saa olla liian paksua eikä pehmeää. Napakat ja sileäpintaiset (keino)nahat ovat nukkapintaisia parempia. 

PROTIP! Nuo kasaan puristavat klipsut ovat kyllä a ja o. Siihen liimatun osan väliin ja anna kuivua itsekseen. Ei tarvitse puristaa sormin, sotkea ihoa liimaan ja sitten kirota, kun käsi tärisi ja osat liikahtivat ja sitten homma alkaa alusta, kun liima ei pysy paikoillansa.

JÄLKEEN

Good as new! Tämä on ihana sormus. Toimii parhaiten kesäkelein, kun ei ole hanskoja tms. Aina, kun olen sormusta käyttänyt (ennen kuin kolikko kalahti lattialle), on se virvoittanut kivan kommentin tai keskustelun.

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Korvikset, jotka olivat liian isot 

Sain nämä eräs joulu ystävältä lahjaksi. Ihanat juhlakorvikset! Mutta harmillisesti en ole voinut kovin käyttää näitä glitterkorkkeja, koska niiden nappitausta on glitterneliön keskikohdassa ja jos yritän laittaa korvikset korviini, ne painavat posken reunaa vasten ikävästi. Yleinen ongelmani suurten nappikorvisten kanssa, niille ei vain ole tilaa.

JÄLKEEN

Päätin, että nyt riittää voivottelu, annetaan lahjakorviksille edes mahdollisuus! Korkkiahan se vain on. Ja jotain glitterpäällysteteippiä, ne eivät saksia hidasta. Leikkasin vähän joka kantilta pois. Haastavinta oli saada pois symmetrisesti. Ja kas, nyt mahtuvat korviin ilman, että pureutuvat poskiin kiinni. Pienestä se oli kiinni.

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Maalipinta oli useasta kohdasta haalistunut, jopa hilseillyt.

Eipä siinä mittähän, laitetaan uutta pintaa peliin! 

Akryylimaali on hyvä valinta korujen fiksaamiseen. Se kuivuu nopeasti, sävyt ovat toisiinsa sekoitettavissa (joten on helppo saada just oikea väri) ja akryylimaali kestää hyvin käyttöä eikä hätkähdä vesisadetta. Näiden korvisten maalipinnan tasaaminen onnistui kun sekoitin tuollaista vähän erikoisen väristä vihreää ison tipan ja täysin mattamustaa pienen tipan yhteen. 

JÄLKEEN

Ja eihän muuten huomaa yhtään, että on vähän maalailtu? Good as new!

Toinen esimerkki akryylimaalilla fiksaamisesta.

Uhanan pisarakorvikset kertaalleen jo korjasin niin, että poistin mustat pisarat korviksista ja tein toisesta ehjästä pisarasta kaulakorun (ks. postaus). Kaulakorua käytinkin, mutta kahden pisaran korvikset tuntuivat jotenkin orvoilta ja en koskaan käyttänyt niitä sellaisenaan. Se on vähän se Uhanan juttu et niissä kuuluu olla kolme pisaraa!

Ja koska poistetun pisaran pinta oli ihan rikki reunasta, se piti ensin hioa*. Sen jälkeen mustaa maalia reunaan ja pisaroiden palautus alkuperäiseen muotoon. Sitten vain mietin: miksi en heti tajunnut hioa pisaraa? Ei olisi tarvinnut purkaa, olisin voinut heti korjata ja käyttää pisaroita kaiken tämän ajan.

* Ei muuten tarvitse hankkia tällaista varten hiekkapaperia. Kynsiviila ajaa ihan saman asian!

Kolmas esimerkki inspiraatioksi!

Nämä cd-levystä tehdyt korvikset ovat olleet myös ihan suokkarit. Ne on kevyet, näyttävät ja pelkistetyt. Mutta nyt myös jo ihan metalliosaltaan hilseilleet, kääk! 

Ks. cd-levykorvisten esittelypostaus tästä.

JÄLKEEN

Ja taas on korvikset pelastettu! Vaihdoin myös koukut uusiin, koska olivat päässeet ikävästi tummumaan ja taipulemaan. 

PROTIP! Akryylimaalin sijaan voit myös kokeilla pieneen korjaukseen kynsilakkaa. Jos ei löydy valmiiksi sopivan sävyistä kynsilakkaa niin osta marketista vaikka sitä kaikista halvinta kynsilakkaa. Pieneen fiksaamisen se on akryylimaalia edullisempi ratkaisu ja lakka vie vähemmän säilytystilaa. Plus myös kynsilakkaa voi käyttää muuhunkin "maalaamiseen" ja vaikka korttien koristeluun.

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Kaulakoru, jonka toinen osa on kulunut ja toinen jostain kummasta oli edelleen kuin uusi...

JÄLKEEN

Ensin ajattelin, että maalaamisella tästäkin ongelmasta pääsee, mutta taas: sitä mitä ei voi peittää - riko se! 

Purin kiinteää ketjua sen verran, että sain kulahtaneen osan pois. Sitten korjasin ketjun. Ja riipuksestakin tuli jotenkin paljon sievempi ja yksinkertaisempi ihan näin yksinään.

Fiksaa sun korut - ENNEN

Ongelma: Isot, piian painavat ja ihan liikaa helinä-ääntä pitävät härpäkkeet.

JÄLKEEN

Tämä ei ole fiksaamista, mutta viime kädessä se paras ratkaisu, kun ei muuta keksikään: pura koru kokonaan. 

Ja kuinka paljon osia näistä irtosi! Oikealla toisen korviksen kehikko vielä koossa, keskellä sama purettuna.

Vähän jo kokeilin mitä osista voisi tehdä.. Ehkäpä jotkut tällaiset korvikset? Tai alas hapsuja kenties?

Monta korvisparia taas valmiina käyttöön!

On vain kovin harmillista, että näin jatkuvan koronakotoilun ja maskikauden aikana ei oikein ole tullut käytettyä korviksia. Sanoinkin yksi päivä, että mulla on ihan ikävä mun mekkoja ja korviksia! Pitäisiköhän alkaa kotonakin laittamaan Uhanat korviin ja mekot päälle sen sijaan et laahustaa pierukalsareissa ja villasukissa.

Korujen konmaritus

Konmaritin mun korut.

Otin kaikki esille ja ehkä hiukkaisen kauhistuin niiden määrää. Kuvassa ei ole edes kaikki. Ja vetolaatikossa on koruja useassa kerroksessa (siitäpä tuli mieleeni, että korusäilytys olisin ihan toisen postauksen paikka?). Ja vielä toisessa laatikossa on lisää. Apua. Olikin aika vähän käydä koruja läpi.

Ja jos kässäblogissa aina välillä tehdään koruja, on myös hyvä puhua asiasta, jolla deletoida vanhat korut. 

Jos koru ei niin sanotusti Marie Kondon tyyliin pirskahtele enää iloa, on sen aika mennä. Mulla on paljon koruja, joista tykkään, mutta ei ole enää tullut käytettyä. Mitä niitä silloin säilyttämään, vie vain säilytystilaa ja luo kaaosta käytettävien korujen keskelle.

Ja mihin se sitten menee se poistettava koru?

Keinoja kyllä on: Jos se on merkkikoru, myy se. Jos se on rikki, korjaa se. Jos se on tosi kiva, mutta arvoton, lahjoita se. Ja viime kädessä: pura se. 

Myy vanhat korut. Myy merkkikoruja esim. nettikirppiksillä. Vanerikorut ainakin tekevät kauppansa. Mutta muista olla rehellinen: käytetty on käytetty. Jos sulla on putsaria, desinfioi koukut ennen myyntiä. Oon myynyt myös itse tehtyjä koruja ja korun osia sekalaisena pakettina. Kun hinta on kohdillaan, setissä menee vähän kulahtaneetkin korut - mutta korujen todellinen kunto pitää myös olla ostajan tiedossa.

Korjaa vanhat korut. Pienellä fiksauksella korun saa käyttökelpoiseksi. Liimaa, maalaa, paikkaa. Jos koukut ovat huonot, vaihda ne. Jos korviksen yksi osa on irti, poista se myös toisesta korviksesta symmetrisesti. Korujen fiksauksesta on tulossa oma postauksensa!

Lahjoita vanhat korut. Kysy kelpaisiko ystävälle. Jos ei, anna ne jollekin Facebookin paikallisella roskalavalla tai vie kierrätyskeskukseen.

Pura vanhat korut. Pura ihan kaikki osat paloiksi. Ja käytä osat uusiksi koruiksi!

Kokosin siis ison kulhollisen koruja, joiden kohdalla sanoin heippavaan. 

Osa lähtee myyntiin. Osa lähti korjaukseen (niistä vinkkejä luvassa myöhemmin ihan omana juttuna: miten korjata viallisia koruja?). Ja suuren osan suoraan purin pois.

Tässä muutama malli purkutuomion saaneista korviksista:

Helmikorvikset - Tein vuosia sitten. Näköjään unohtuivat, koska a) en koskaan tainnut pitää näitä b) en koskaan tainnut esitellä näitä edes blogissa ja c) nyt vain mietin oliko näiden teko koskaan edes tarpeellista, kun en selkeästi niistä edes pitänyt?

Farkkukorvikset - Näistä tykkäsin! Mutta toinen pari meni hukkaan. Ei ole löytynyt. En jaksanut tehdä uutta paria, joten purin yksin jääneen puoliskon. Ks. postaus.

Spagettikorvikset - Tykkäsin näistäkin aikanaan. Mutta olivat menneet rikki. Ks. postaus.

Norsukorvikset - Ihan kivat, mutta eivät sovi enää tyyliini. Plus koukut olivat jo tummuneet pahaksi.

Sulkakorvikset - Apua, ihan tuhannenmiljoonan solmussa. Eivät ole niin kivat, että jaksaisin fiksata.

Paaaaaaljon hyviä osia!

Tässä vain osa puretuista koruista. Tähän päälle vielä helmet, isot ja erikoiset osat sekä roskiin (sekajäte tai metallinkeräys materiaalin mukaan) menevät osat. 

Purin varmaan ainakin kolmekymmentä paria korviksia. Lajittelin käytettävät osat suoraan konvehtilootan "lokeroihin". Purkuprojektin jälkeen on helppo tuosta poimia osat omille paikoillensa koruosalaatikoihin ja -pusseihin. 

Ja nyt seuraa pari vinkkiä!

Vinkki! Jos poistat käytöstä koukkuja sen vuoksi, että ovat tummuneet, taittuneet tai muuta ikävää niin suoristappa koukkua ja ota tuo pieni helmi talteen. Usein rihkamakoukusta koukku tummuu, mutta helmi pysyy hyvänä. Voit hyvin käyttää noita talteen otettuja helmiä siemenhelmien tapaan.

Vinkki! 

Ja jos poistat käytöstä tummuneita, katkenneita tai tuhannen solmuun menneitä ketjuja, joita et millään saa auki, fiksattua tai puhdistettua - älä heitä niitä silti pois. Harvoin ketju on huono koko matkaltaan. Voit hyvin ottaa ketjusta leikkurilla pätkiä ja käyttää korunosina. Ketjusta saa myös aina välirenkaat ja lukon talteen!

Iso kasa lähti! Kylläpä kevensi. Tuli myös kaivattua selkeyttä ja tilaa korulaatikkoon. 

Että tämä teille inspiraatioksi. 

Jos sinustakin tuntuu siltä, että vähälle käytölle jääneitä koruja on kertynyt, ryhdy toimeen ja karsi niistä osa pois. Ei tarvitse aina ostaa uusia koruosia, kun voi käyttää vanhoista koruista osia uudelleen!

DIY: Helppo helmisormus 2.0.

Taas on tultu siihen pisteeseen, että sitä alkaa toistamaan jälleen itseään. Hetket, joina inspiroituu vain omista vanhoista jutuistaan. Sitä ottaa vanhan suosikin ja tekee siitä uuden version. Toisaalta... sehän on hyvä asia? Sillä jos jo valmiiksi on vuosikausia tykännyt jostain niin sitähän saa sitten uudestakin versiosta aika varmasti uuden kestosuosikin, eikö?

Tämä on yksi niistä hetkistä. Toisinnoista. Syntyi helppo helmisormus 2.0.!

Inspiraatio sormukseen lähti tästä parivaljakosta. 

Yhden helmen sormuksen tein jo helmikuussa 2012 ja kahden helmen version kaksi vuotta myöhemmin. Olen käyttänyt paljon, yhdessä ja erikseen. Rihkamametalli on jo ottanut sormuksen alapuolelta väriä ja helmien helmiäispintakin on alkanut säröillä. Mutta kyllä ne vielä jonkin verran käyttöä kestävät.

Ks. postaukset: Yhden helmen sormus (+ pari muuta korua) / Kahden helmen sormus (+ tuplahelmikorvikset).

DIY: Helppo helmisormus 2.0.

Tarvikkeet: Sormusta vähän suurempi metallirengas, kaksi lasihelmeä, pikaliimaa*, pihdit, tarvittaessa leikkurit.

Tee näin: Jos metallirengas ei ole auki, leikkaa se leikkureilla auki. Väännä pihdeillä päät toisistaan reilusti poispäin. Liimaa ensin toinen helmi renkaan päähän. Tarvittaessa suorista renkaan pää kaarevasta suoraksi, jotta se menee paremmin helmen sisään. Anna kuivua hyvin. Mallaa sormusta sormeen toisen helmen kanssa. Jos rengas on liian väljä, ota leikkureilla vähän renkaasta pois ja litistä rengasta vähän pienemmäksi. Liimaa toinen helmi paikoilleen. Anna kuivua hyvin.

* Käytä kunnon pikaliimaa, jossa on ns. joustavaa pitoa, jotta lasi ja metalli lukittautuvat toisiinsa. Voit mmyös kokeilla lasiliimaa (Locitite tai Casco), joka on lasin erikoispikaliima. Lasipikaliima muodostaa liimasauman, joka näkymätön sekä erittäin vahva.

Vinkki! 

Valitse sormukseen pyöreät isot helmet niin ne ovat iholle mukavimman tuntuiset. Itse uskaltauduin laittamaan toiselle puolelle helmen, jossa on vähän epäsäännöllisiä kulmia. Sen alapuoli on suht tasainen ja ihan mukava sormea vasten. 

Mitä suuremmat helmet ovat, sitä enemmän pitää huomioida ns. liimavaraa renkaaseen. Jos renkaaseen laittaa hyvinkin pienet helmet, rengas saa olla paljon napakampi.

Kiva trio! Tosin en tietenkään käytä tätä kolmikkoa yhtä aikaa. Uusimmasta tuli kyllä minimalistisen hienostunut. Tyyliltään vähän jäisen kylmä, mutta sehän sopii tähän kylmään tammikuuhun.
 

DIY: Jääkaappikalenteri uuteen vuoteen

Vuoden ensimmäinen askartelu!

Tai voiko sanoa askarteluksi, jos kyseessä oli vain paperi-arkkien leikkaamista ja sitten tussilla rustausta? Sanotaan että on se, ainakin jotain sinnepäin. 

Tein siis itse jääkaappikalenterin.

Aina on jostain postista, kaverilta, joulupukilta tai töistä tullut jonkinlainen pieni kalenteri, joka on vuoden ajan roikkunut jääkaapin magneettiklipseissä. Nyt joulun jälkeen havahduin päivien loppuessa kesken, että pitääkö sitä mennä ostamaan uudelle vuodelle kalenteri?

Pihipirjous iski ja päätin että en osta. Kun ei mistään sattumalta tullut niin teen sitten itse. 

Päädyin mahdollisimman simppeliin. Voisi sanoa minimalistin kalenteriksi. Ensin aloin piirtämään kalenteriruutuja kunnon kirjoitustilan kanssa, mutta tajusin että tilaa ei juuri tarvita. Jääkaappikalenteri toimii lähinnä nopeana katsauspaikkana, kun tarkistaa jääkaapin sisällyksen parasta ennen -päiviä. Jos on jotain yhteisiä menoja tai tärkeitä muistettavia päiviä niin sitten ne ovat olleet jääkaappikalenterissa. 

Viime vuosi oli tapahtumien ja menojen osalta kovin hiljainen ja ennustan, että ainakin toistaiseksi sama tapahtumattomuus jatkuu. Mitä siis turhaan kalenteriruutuja piirtämään, jos niitä ei tarvitse. Arkilla on kuitenkin tilaa kirjoittaa mahdollisia muistettavia päiviä. 

Tästä tuli hyvä. Ei vie paljoa tilaa ja kun kalenterikuukausi vaihtuu, voi pihipirjo käyttää vielä toisen puolen muistilistana. Muistipaperia ei tässä taloudessa tuhlata.

**** 

Kalenteri sopii muuten tähän päivään, se sai myös aloittaa tämän blogin 11. blogivuoden! Tänään 4.1.21 on YKSITOISTA vuotta siitä, kun Madam B.C. aloitti blogitaipaleensa. En nyt mitenkään "juhli" synttäreitä, koska vastahan ne blogi-ikäkriisin "kymppisynttärit" olivat. Olen ehkä päässyt yli blogi-ikäkriisistä. Aattelin kauan, että kymmenen vuotta ja sitten viimeistään blogin ovet saavat mennä kiinni. En siihen kuitenkaan ole vielä valmis. Ei vielä, vielä ei ole sen aika.

Käsityölupauksia vuodelle 2021

Hyvää alkanutta uutta vuotta 2021! 

Näköjään ylläpidän pientä postausputkea. Päätin aloittaa blogivuoden 2021 tehokkaasti lupailemalla. Itselleni ja teille. Kun jos sen julkisesti sanoo niin siitä pitäisi paremmin kiinni kenties? Eli tässä teille käsityölupaukset vuodelle 2021!

Jotta ei nyt ihan suuruudenhulluiksi taas ruveta niin katsotaas vielä tiivistelmä mites ne kässälupaustavoitteet viime vuonna sujuivat? Ei tullut bingoa. Ja vaikka kuinka jopa kahdesti oli livahtanut taulukkoon "ompele hame" niin en saanut yhtään hametta tehtyä!

Ompelin kyllä kahden kappaleen kesäpöksyt, kierrätin fatkut (ei postausta, oli niin tylsä juttu), ompelin montakin mekkoa (mm. koiramekko / jätskimekko / käpymekko), tein pienen jätskinmuotoisen bolsterijoogatyynyn, virkkasin useita korviksia (mm. lehtikorvikset / kukkakorvikset), ompelin merinosta syyspipon ja neuletakista koiralle uuden hupparin, tein pari laukkua (mm. pupulaukku / Elvi-laukku / yhden kappaleen laukku), kasasin tilkkupeiton, maalasin pienen revontulitaulun, pistelin pienen modernin ristipistotyön ja pidin blogijoulukalenteria.

Mutta aika monta juttua jäi tekemättä. Vois melkein suoraan laittaa tavoitteeksi tälle vuodelle? 

Lupaan.. 

..tehdä kaikki keskeneräiset käsityöt valmiiksi (Paljon luvattu, mutta yritetään! Tämä on se ärsyttävin ja tilaa eniten vievin riesa. Jotkut kässät ovat odotelleet pahimmillaan pari vuotta valmistumistaan. Ehkä tällaiset nyt vaan pitäisi rykästä valmiiksi tai sitten purkaa pois? Nyt on sen aika.)

..antaa itse tehtyjä lahjoja (Kuten ainakin ennenkin. Tämä lupaus on helppo pitää.)

..korjata/uusiokäyttää rikkoontuneet käsityöt (Avainsanoja: pura, fiksaa, parsi, kursi ja niin pois päin. Paljon on korjattavaa vailla. Hyvä, että vuoden käsityötekniikka on parsiminen ja paikkaus. Sopii tähän hyvin.)

..panostaa enemmän laatuun ja toteutukseen (You can do it! Ei mennä sieltä missä aita on matalin.)

..olla täysin zen, jos käsityö epäonnisuu (Ehkä. Tai ehkä lupaan päästää vähemmän kirosanoja. Tai ainakin lupaan pitää vähemmän kokopäivän pituisia mökötyksiä itselleni tai ompelukoneelle.)

..opetella uuden kädentaidon (En tosin tiedä vielä mikä se voisi olla. Neulahuovutus kiinnostelisi kenties?)

..mennä käsityökurssille tai -workshopiin tai -miittiin (Kaipaan yhteisöllisyyttä! Jos vain jotain sopivaa järjestetään, I'm there! Toivon kovasti, että tänä vuonna oikeiden käsityömessujen järjestäminen olisi turvallista ja mahdollista.)

..hankkia tarvikkeita vain tarpeeseen (Apua, tästä tulee vaikeaa! Mutta aloitin lupauksen jo nyt: en aio mennä Eurokankaan vitosen päiville. Normaalisti varmaan olisin käynyt jo ostelemassa vitosen pussin täyteen kankaita mitä en oikeasti tarvitse.)

Katsotaas vuoden päästä miten lupauksille käy!

Tämä pohja löytyy myös Instagramista kohokohdistani, jos haluat myös tehdä kässälupauksia.