5. luukku: Tuftatut pörrökoristeet

Jotain pörröistä, jotain joulunpunaista, jotain kivasti ripustettavaa - ne ovat tuftatut kuusenkoristeet!

Joulukalenteri 2023: 

1. Joulumuistikirja / 2. Puuhelmitonttu / 3. Piparipoikalaatikko / 4. Printattavat pakettikortit

Pörröinen tonttulakki, joulusukka ja lapanen. Pehmoiset kuusenkoristeet, jotka eivät paljoa paina eivätkä muuten mene rikki vaikka kopsahtaisivat korkealtakin kuusenoksalta alas.

Tuftaus on kivaa hommaa, lankaa vain pistellään harvasidoksiseen kankaaseen. Toinen puoli jää sileäksi, toinen kivan pörröiseksi. Tähän käy myös pienet lankajämät, myös lyhyet lankapätkät.

DIY: TUFTATUT PÖRRÖKORISTEET

Mitä tarvitset? Paksuja jämävillalankoja, tuftausneula eli punkaneula, kirjontakehys, aidakangasta tai muuta harvasidoksista kangasta, ompelutarvikkeet, huopaa tai muuta taustakangasta, satiininauhaa tai muuta lankaa ripustamiseen. 

Tee näin: Pujota lanka tuftausneulaan ja pingota kangas kirjontakehykseen. Hahmottele haluamasi muoto. Tuftaa ensin reunat ja täytä sitten keskus. Jos haluat sekoittaa tasaista ja pörröistä puolta, tuftaa ensin pörröiset puolet nurjalta puolelta ja sitten tuftaa vasta sitten sileä pinta työn oikealta puolelta.

Kun muoto on valmis, poista kangas kehyksestä. Leikkaa ylimääräinen kangas noin 2-3 cm päästä reunasta. Työ saattaa mennä kasaan, mutta älä säikähdä, kyllä se siitä vielä oikenee.

Leikkaa muodon mukainen pala huovasta ja harsi huopa ensin työ nurjalle työn reunojen päälle. Ota sitten paksu, terävä neula ja pujota siihen tuftaukseen käytettyä lankaa. Ompele ja siisti langalla reunat pistelemällä reunoihin pykäpistoja tai tavallisia pistoja.

Tämä viimeistelevä reunus on minusta jotenkin tosi kiva vaihe!

Lisää lopuksi ylös saumaan pieni ripustusnauha. Valmista tuli!

Samalla tekniikalla voisi tehdä myös isompia tuftattuja jouluisia mukinalusia. Itse tein Marimekon unikkokuosista inspiroituneen mukinalusen (ks. postaus). Se on ollut söpö ihan koristeenakin olohuoneen pöydällä.

Helposti näyttäviä koristeita paksuista jämälangoista. Ja voi tehdä melko lukemattomia muotoja - lapasen, sukan ja lakin sijaan voisi hyvin olla lahjapakettia, joulukuusta (oi, ihana pörröinen kuusi olisi kyllä tosi soma!) ja joulupalloa.

Katso myös nämä muhkut kuusenkoristeet vuoden 2021 joulukalenterista - sisältää myös yhden tuftatun mallin inspiraatioksi!

19. luukku: Muhkut pehmokoristeet

Oho, se käy vähiin taas ennen kuin loppuu. Se on jo 19. luukku ja neljäs adventtisunnuntai!

Tämä luukku on nimeltään muhkut pehmokoristeet! Isoja, pehmeitä kuusenkoristeita. Sellaisia mitkä eivät paljoa paina ja mitä eivät mene rikki, vaikka koko kuusi kaatuisi! Adventtisunnuntain kunniaksi seuraa neljä erilaista ideaa.

Ks. tästä blogijoulukalenteri 2021: 1. Enkelikellon muodonmuutos / 2. Vessapaperihylsyistä kuusi + muita vinkkejä / 3. Askartele joulukortit kierrättäen 10 vinkkiä / 4. Pakkauspaperista jättipaperitähdet / 5. Jämälangoista makrameekuusia / 6. Paperista himmeli / 7. Pilleistä olkipukki / 8. Kranssi kahdella tapaa: Perinteinen vai moderni diy-eukalyptuskranssi? / 9. Ristipistokoristeet lankajämistä / 10. Aaltopahvista pahvipikselikoristeet / 11. Kangastilkuista punottu sydänkoriste / 12. Vuosipallo 2021 / 13. DIY-lahjalaatikot / 14. Ekologisemmat lahjapaperit 10 vinkkiä / 15. Kestävät lahjakassit / 16. Kestopakettikortit eri tavoin / 17. Pakettien koristelua 10 ideaa / 18. Konvehtilaatikoiden kierrätystä 

Muhku pehmokoriste 1/4
Lumipallo pompompalloista

Superhelppo, joka sopii sinulle, joka tykkäät nopeista kuumaliima-askarteluista. Tämä ei paljoa ohjetta kaipaa, mutta sanotaas nyt pähkinänkuoressa kuitenkin: liimaa valkoisia tupsuja massapallon ympärille. Liimaa ylös ripustuslenkki ja muhkea rusetti.

Muhku pehmokoriste 2/4
Kangaspallot tilkuista

Jos et ole muovipallojen ystävä, voisit olla kangaspallojen ystävä! Myös nämä voisivat olla pyöreitä, mutta litteänä ovat vaivattomammat sekä tehdä että säilyttää. Tarvitset vain jämätilkkuja, jämävanuja (tai vaikka vanhaa sukkahousua tms) ja jämäsatiininauhoja esim. vaatteiden olkasaumoistä. 

Tilkkupalat yhteen, kääntö oikeinpäin ja aukon sulkeminen - helppoa! 

Vinkki! Jos leikkaat kuosillisista tilkuista, katso kuosi  suoraan. Tässä etualalla mainio esimerkki siitä, kuinka kappaleet olivat 100 % symmetriset, mutta koska kuosi vetää vinkkuraan, näyttää koko pallo ihan hemmetin vinosta ja epäsymmetriseltä. No sitä sattuu.

Muhku pehmokoriste 3/4
Tuftattu koriste jämälangoista

Tuftailin (engl. punch needle) pääsiäisenä pupu-koristeen ja silloin jo ajattelin, että pallokoriste jouluna voisi olla myös kiva! Pääsiäisenä mentiin pörröpuolella, tässä valitsin sileämmän puolen. Pörröt jäi sisälle ikään kuin täytteeksi. Viimeistelin pallon samanlailla mitä tein unikko-mukinaluselleni. (Ai hitsi olisinpas tehnyt tästä vielä hitusemman suuremmann niin olisi käynyt sekä kuusenkoristeesta että mukinalusesta!)

Ks. pääsiäisen tuftattu pupu-koriste (+ ohje)
Ks. hävikki-teemaviikon Unikko-mukinalunen (+ ohje)

Pehmeissä koristeissa on se etu, että voit tehdä reilusti suurempia kuusenkoristeita. Sellaisia mitkä näkyvät ja näyttäytyvät tiheämmänkin kuusen oksilta kunnolla. Ei tarvitse mennä tiirailemaan lähelle. Jos on hyvin pienet koristeet ja iso kuusi, tarvitsee koristeita ihan superpaljon, että iso kuusi näyttää miltään. Kun laittaa suuria koristeita lomaan, alkaa kokoinaisuus näyttämään nopeasti upealta!

Ja sitten vielä yksi muhkea koriste-idea!

Muhku pehmokoriste 4/4
Kangasrusetti tilkuista

Jotenkin olen viehättänyt kuusista, joissa on rusetteja. Mitä isompia, sitä kivempia. Ajattelin kokeilla sopisiko ruseteilla koristelu myös omaan joulukuuseen. 

Leikkasin yhtä rusettia varten noin 15 x 50 cm suikaleen* ja ompelin reunat yhteen, mutta jätin keskelle kääntöaukon. Viistotin päät. Käänsin oikeinpäin ja koska kääntöaukko on pieni ja keskelle jäävä, en sulkenut sitä lainkaan. En solminut rusettia rusetiksi, vaan käänsin reunat 3. kuvan tapaan ja kiedoin jämälankaa ympärille. Avot, valmista!

* On muuten iän vanhasta kirppishameesta tämä kangas.

Kevyet, kevyet koristeet. Ei paljoa (muovi)oksan pää taivu näistä.

Huomaa myös muovipallo, joka sai viime vuonna virkatun päällisen!

Meillä on suuri kuusi ja paaaaljon koristeita. Tykkään, että kuusi saa olla täynnä hilppeitä ja roinaa. Se on se näyttävin jouluelementti. Ja montaa ostettua koristetta siinä ei olekaan, lähes kaikki on itse tehtyä. 

Ks. lisää ideoita itse tehtäviin kuusenkoristeita tästä - mukana mm. huopa- ja makrameekoristeet!

Tuftattu unikko-alunen (Hävikkiviikko osa 3)

Hävikkiviikko*, kolmas osa! Aika monelle käsityön tekijälle erilaiset langanjämäset ovat yksi ilo ja riesa. Vai vaan riesa? Iloa niistä kyllä syntyy monin tavoin, virkkaamalla ja neulomalla. Mutta enpätä muilla tekniikoilla?

* Tällä viikolla julkaisen muutamia ideoita miten tehdä erilaisia käsitöitä hävikistä tai ilman hävikkiä. Eli toivon mukaan ekologisten kierrätyskäsitöiden ystäville inspiraatiota! 

Ks. osa 1: Moderni "tuohi"kori vessapaperihylsyistä / osa 2: Makrameepanta sukkahousuista

Ohuet lankajämät kuluu helpommin, mutta tällaiset paksut langat jäävät ainakin minulla helposti käsiin pyörimään. Harvemmin paksuja lankoja käytänkään. Mutta sitten muistin: tuftaus! Eli punch needle eli suomalaisittain ihan vaan myös punkaneula. Kätevä tekniikka, jolla saa ikään kuin kirjonnan kaltaista jälkeä ja kankaan toiselle puolelle tuuheaa pörröä. Siihenhän uppoavat monet, paksut langat! Ja mikä parasta: ei tarvitse tehdä sitä pätkien päättelyä!

Kokeillaan.

Olen omistanut punkaneulan jo tässä pitkän tovin, mutta en ole oikein saanut tehtyä sillä kovinkaan mitään. Pääsiäisenä tein söpön pupu-koristeen (ks. postaus ja ohje), mutta sen koristeen lisäksi en ole mitään muuta saanut aikaan.

Ensin vähän harjottelin, jotta sain tuntumaa neulaan ja samalla testasin lankojen paksuutta. Tästä näkee työn pistelypuolen ja nurjan pörröpuolen. Tässä Marimekon unikkomaisessa kuviossa pörröpuoli ei oikein toimi.

Joten tasaisella puolella mennään. 

Hassua, kuinka ensin ajattelin: teen mustavalkoisen unikkokuvioisen, pörröisen pannunalusen.

Sitten siitä tulikin haalean pinkki, tasainen ja kooltaakin paljon pienempi mukinalunen.

Supistin pannunalusen mukinaluseksi, koska aloin epäilemään sisälsivätkö langat kenties muovia? Jos eivät ole ihan villaa, ei uskalla kuuman kattilan tms. alle laittaa, ettei sula pohjaan kiinni. Teekupposen alla menee hyvin sekoitelangatkin. Ja tykkään käyttää iltateen alla mukinalusia, koska jotenkin (edes placebona) tee pysyy sellaisen päällä lämpimämpänä pitempään.

Ja näin kokosin alusen:

Tuftaamisen jälkeen kun työn irrottaa kehyksestä, voi homma mennä aika kuperaaan suppuun. Tasoitin työn harsimalla ja kiristämällä kankaan nurjalle. Sen jälkeen harsin ohutta huopaa pohjaksi. Huopakin oli sopivan kokoinen jämäpala.

Lopuksi viimeistelin alusen ompelemalla lankaa ympärille niin et reunus jäi kokonaan piiloon. Kun on harvaa kangasta ja huopaa, isokin neula upposi niiden läpi kuin sulaan voihin.

Ja tässä alunen valmiina käyttöön! Aika herttainen pulleassa söpöydessään.

Koko näyttää turhankin isolta mukin pohjaan nähden, mutta varmistin sen, että on varmasti kunnolla laskeutumispinta-alaa mukille. Ei tarvitse tähdätä alustalle, eikä heti ole alustan reunalla kaatumassa nurin.

 Testityöstäkin voisi tulla kiva pieni taulu. Mitä mieltä, pitäisikö tähän täyttää taustakangas? 

Ja näin se käy! Iltatee mukiin ja ilta rennosti.

Hävikkiviikko jatkuu - vielä ainakin kaksi osaa tulossa. Jos toteutus onnistuu ja aika riittää niin ehkä kolmaskin. Kuka arvaa mistä materiaaleista?

Punch needle -pupu (+ ohje)

Pääsiäisen pupuviikon* pupuhurahtaminen jatkuu! Nyt vuorossa on jotain pientä ja pulleroisen pehmyttä.

*Pääsiäisen teemaviikko eli pupuviikko, jolloin blogiin tupsahtaa pupuja joka päivä! // Ks. osa 1: Virkattu minipupu /
osa 2: Neulotut puput ja porkkanat (maljakonsuojus) / osa 3: Akvarellipuput / osa 4: Betonipupu

Punch needle, suomeksi tuftaus. Tuo jykevä neula (jota punkaneulaksikin taidetaan kutsua), jolla puhkotaan pingotettua harvasidoksista kangasta ja sitten siihen tulee nurjalle kivoja lenkkejä.

Ostin tuftausvermeet jo aika päiviä sitten (ks. postaus), mutta en juuri ole saanut tuftattua mitään. Paitsi nyt! Päätin, että nyt tulee pupua punch needlellä vaikka mikä olisi. Käyttötarkoitus jää pieneksi, mutta onhan tuo söpö koriste.

DIY: Punch needle -pupu

Tarvikkeet: Paksua lankaa, tuftausneula, kirjontakehys, punch needlelle sopivaa kangasta, liimaa, huopaa.

Ensin tuftataan itse pupu. Tässä työn nurja eli oikea puoli. Siihen jää kivoja lenkkejä. Tuftaus on siitä kivaa, että se on superhelppo purkaa. Kankaaseen voi jäädä reikiä, mutta ne saa piiloon, kun neulan päällä vähän siirtelee kankaan sidoslankoja. Eli tuftauksen voi aloittaa monta kertaa alusta kunnes lopputulos on hyvä.

Tuftauspuolelta jälki on tasaista. 

Joissakin töissä tämä jätetään oikeaksi puoleksi. Myös litteän pinnan ja pörpelön puolen kontrastia voi yhdistää, kun pistelee menemään kummaltakin puolelta suunnitelmallisesti. Tässä pupussa tämä on kuitenkin ihan nurjaa ja jää piiloon taustan alle.

Lanka purkaantuu helposti, joten tuftaus on aina jollain tapaa kiinnitettävä ennen kehyksestä poisto ja/tai ylimääräisen kankaan pois leikkaamista. 

Itse päädyin siihen, että levitin tasaiselle pinnalle liimaa (ehkä vähempikin olisi riittänyt). Annoin kuivahtaa ja vapautin muodon taustastaan. Taitoin kankaan reunat nurjalle ja vielä liimasin ohuelle huovalle. Väliin sujautin ripustuslenkin.

Että siinä se saa yksinäisessä virpomisvitsassa (okei myönnetään ihan tavallinen kuivunut oksa se vaan on) roikkuu. Koko korvaa tässä määrän. On sen verran iso (ja valloittava), että eihän muuta tarvitse laittaa vitsaan oksaan.

Vielä tulee kaksi pupupostausta. Spoiler alert: pupunkorvat liittyvät vahvasti asiaan.

Oletko sinä tuftannut? Kuulen mielelläni erilaisia taustan kiinnitysvinkkejä ja mitä käytönnöllistä ideoita punch needlellä voisi saada tehtyä!

Uutta oppimassa: Punch needle.

Punch needle. Asia, johon tutustuin jo ainakin puolitoista vuotta sitten Instagramissa ihmetellen mikä ihmeen neula se on ja mistä niitä saa? Hitaasti rantautuivat Suomeen - nyt vasta pääsin tutustumaan mistä siinä on oikeasti kyse!

Kävin paikallisen käsityöyhdistys Tiuhta ja Pirta ry:n uudessa kutomossa ja käsityökeskuksessa tutustumassa, koska siellä oli punch needlen esittelyä. Suomeksi kai pitäisi puhua tuftaamisesta ja tuftausneulasta, mutta kaikki kurssitkin ovat punch needle -nimellä, joten mennään sillä. Onhan se hauskempikin sanoa kuin tuftaus.

Kyseessä on siis vähän kuin kirjomista, jonka tulos näyttää ryijyltä. Sekavaa, eikö? Jälki on joko pörhöistä tai sitten litteää, riippuu kumman puolen tahtoo oikeaksi puoleksi (nämä olivat Solmu Studion mallitöitä käsityökeskuksella). Upeimmat tekijät osaavat sekoittaa kumpaakin puolta niin, että työhön tulee eri pintoja ja mukavaa kolmiuloitteisuutta. Monilla neuloilla voi myös säätää lennosta hapsun pituutta.

Kun pääsin vähän pitelemään työvälinettä käsissäni, oli myös sellainen kotiin ostettava. Valmistajana Koekoek. Puuta sisältävä väline on siis varsinainen punch needle (tuftausneula). Siihen pujotetaan ison neulan avulla lanka sisään ja sitten vain tökitään kangasta. Kuulostaa liian simppeliltä ollakseen totta.

Ja niinhän siinä sitten olikin.

Otetaan ensin vuosi taaksepäin. Innostuksissani löysin kotimaisesta verkkokaupasta* punch needlen. Pistin kankaan kirjontakehykseen, pujottelin langan neulaan ja olin valmis - tästä ne lähtee taidokkaat työt! Mutta voi sentään, mikä pettymys ja taistelu!

Rikkinäiseksi kapistukseksi syytin. Vai onko sittenkin taitolaji epäilin? Tyhmäksi jo itseäni luulin. Vaikka mitä teki, langoitti uudestaan, vaihtoi lankaa ja kangasta, jopa kehystä niin ei se lanka vaan jäänyt kankaaseen. Vaan ei, kyllä se ihan lelu on. Ei toimi, ei onnistu.  *****n ostin. Sinne meni eurot.

*En mainitse verkkokauppaa, koska en halua tuoda sitä esiin ja mollata vain sen takia, että ostamani tuote on p****.

Tässä ero vanhan lelun ja oikean järeän punch needlen välillä. Toinen muovia, toinen puuta. Toinen kuin mustekynä, toinen kuin taltta. Toinen kallis, toinen vielä kalliimpi. Lelu ja kunnollinen.

Ensiksi hankitussa kyllä kiehtoi tuo sen ohkaisuus. Ja jos joku nyt sittenkin hoksaa, että määenvaanosaa, niin kertoo miten tuon ohkaisen kaverin saa työstämään lankaa. Olisi se kiva kokeilla ohkaista punch needle -kirjontaa.

Sitten siitä se lähti, uusi työkalu testiin.

Lanka sisään ja neula kankaaseen. Ekat pistot olivat aika pöhelöitä, toiset onnistuivat jo paremmin. Kääntöpuolen "nukka" on vielä epätasaista. Vaikeaa saada tasaista jälkeä! Mutta ei haittaa, tämä on siitä ihmeellistä, että langan voi aina missä välissä vain purkaa. Ja kun kangas on harvaa, voi sen helposti käyttää uudelleen, siirtelee vain neulan päällä kankaaseen tulleet reiät "umpeen".

Eli loistava tekniikka harjoitteluun, kun materiaalia voi niin helposti purkaa.

Tässä ensimmäinen harjoitustyö!

Näyttää viisivuotiaan puukynillä tehdyltä piirrokselta, mutta ei sitä heti hoksaa (kyllä vaan ois pitänyt mennä jollekin aloittelijan kurssille suosiolla).

Mutta kyllä se tästä, tässä jo toinen työ.

Huomasin, että kankaalla (sillä kuinka tiheää ja vahvaa se on) on väliä. Myös lankojen paksuuksissa on eroja. Neula on aina pidettävä oikeassa asennossa ja suunnassa. Hyvä rytmi pitää jäljen tasaisena. Ja kehykselläkin on väliä, tuossa renkaassa ei saa kangasta pysymään tarpeeksi kireällä. Seuraavaksi pitää lähteä ostamaan suurempi, kunnollinen kirjailukehys!

Punch needle -harjoitukset jatkukoon!